Lasten kesälomat

Katkeraa? Minä nautin lasteni kanssa olosta ja se näkyy nyt myöhemminkin, kun välit ovat hyvät ja vietämme paljon aikaa perheinemme yhdessä.  

 

Pullamössösukupolvi vaatii apua kaikkeen ja haluavat dumpata lapsensa lomillakin hoitoon,   

Katkeraa? Minä nautin lasteni kanssa olosta eikä olisi tullut mieleenikään dumpata heitä lomilla hoitoon! 

Kyllä vilkkaan pikkulapsen kanssa viikkotolkulla viipottaminen vuoden töistä väsyneenä kysyy jaksamista. Koululaiset taas vertaavat lomatekemisiään kavereiden tekemisiin, ja usein esim. huvipuistoreissu ei ole oikeastaan mitään, vaan vähintään yksi ulkomaanreissu on vasta jotain. Kun yrittää omiaan kasvattaa niin, että vähempikin riittää, niin silti siinä väsyneenä alkaa liian helposti kyseenalaistaa että tarjoaako sitä liian vähän, kun ei tehdä sitä tätä ja tuota ja olla kärventymässä Espanjassa ja varaamassa jo talvilomalle Thaimaan matkaa. 

 Miten sattuikin:

Mulle lapsi on ihaninta ja parasta mitä elämä on suonut. Äskenkin lain edessä aikuinen, nuorimies ilahdutti tekemällä ruokaa ja suklaamuffinseja. Muisteli, miten lapsena oli lomat olleet tosi hauskoja. No, olivathan ne. Välillä kyllä kävi työstä, kun ei ollut hetkenkään omaa aikaa. Työssäollessa oli sentään ruokatauko ja työmatkat. Tuo nuorimies lisäsi, että ei ne lomat varmaan mulle yksinhuoltajana aina kevyitä ollut. Mukulana kun hän lopetti päiväunet 2-vuotiaana, ja muutenkin nukkui vähän. Nykyäänhän vähäunisuus voi olla hänelle etu. 

Juu, eivät todella olleet helppoja. Välillä meinasi pää hajota, vaikka olen tosi hyvä keksimään mitä hauskimpia ilmaisia juttuja. Oman loman lisäksi sain vaihdettua lomarahat vapaaksi, ja vielä sain joka vuosi muutaman viikon palkatonta lomaa.

Ymmärrän kyllä  että välillä väsyttää, vaikka kuinka eläisi elämän parasta aikaa  ja rakastaisi omia nuppusiaan tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.

Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?

Tämä! 

Ja tämä jatkuva viihdyttäminen näkyy pahasti myös koulussa, nämä viihdytetyt lapset eivät diedä tylsyyttä, vaan jatkuvasti pitäisi tapahtua jotain. 

Voi kun vanhemmat tajuaisivat, että lapset voisivat ihan itse keksiä tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Sain lapset aikana, jolloin ohjeena oli, että lapsi tulee perheeseen, älä tee lapsesta keskipistettä. Siksi maailma ei pyörinyt lapsi keskipisteenä.

Nykyvanhemmat suorittavat kesälomaa täysillä, ei puhettakaan, että lapsella olisi kokonainen ohjelmaton päivä. Koko ajan tekemistä, koko ajan "huomenna mennään ja tehdään", koko ajan kaikki lapsen ehdoilla. Ei ihme, että aikuinen väsyy ja pää hajoaa, ei sillä lapsellakaan helppoa ole, kun ei saa hetken rauhaa ja aikataulu vaatii, että nukut päiväunet autossa, jotta ehditään siirtymään paikasta A paikkaan B.

On erilaisia ihmisiä ja erilaisia lapsia. Toisille sopii tosi hyvin, että möllötetään kotona koko päivä, toisten on taas pakko päästä ulos ja liikkumaan.

Itse olen huomannut pääseväni helpommalla, kun lomalla vien lapset joka päivä jonnekin. Vähemmän kiukkuamista kaikkien taholta.

Tämä ketju yhdistyy hyvin siihen joku päivä sitten olleeseen ketjuun miten varmistaa, että mies hoitaa lasta 50-50.

Meillä ainakin mies halusi lapsia ja aikoi olla osallistuva isä. Sitten pää levisi lapsen kanssa, eikä jaksanutkaa olla hänen kanssaan aina. Minulla ei ollut vaihtoehtoja. Sen lapsen kanssa on oltava 24/7. Päivin ja öin. Ei ole vaihtoehtoa, että ei jaksa.

Loma-ajatkin olivat helpompia lasten ollessa pieniä. Nyt, vaikka ikäerot ovat pieniä, ovat ne kuitenkin aika merkittäviä. Yksi ei lähde rannalle, toisen saa ylipuhuttua sinne ja toiset lähtevät mielellään. Metsäretkelle lähtee yksi mutta ei toinen. Vanhempana mietit koko ajan saavatko lapset loman, jolla palautuu lukuvuodesta ja saa eväitä tulevaan. Ei lapsia tarvitse viihdyttää, mutta silti on aina huoli heidän hyvinvoinnistaan. Onko se niin väärin myöntää stressaavansa loma-aikaa? Tämä on kuitenkin heidän lapsuutensa ja tältä pohjalta ponnistetaan joskus aikuisuuteen ja oman elämän alkuun. Haluan tarjota lapsilleni vahvat juuret ja siivet ja olla läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.

Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?

Tämä! 

Ja tämä jatkuva viihdyttäminen näkyy pahasti myös koulussa, nämä viihdytetyt lapset eivät diedä tylsyyttä, vaan jatkuvasti pitäisi tapahtua jotain. 

Voi kun vanhemmat tajuaisivat, että lapset voisivat ihan itse keksiä tekemistä.

Juuri näin. Kun lapsi on keskipiste, jonka ympärillä pyöritään aivot kehittyvät ihan väärään suuntaan.  Lapselle on tärkeää odotella, kun vanhempi tekee vaikka kotitöitä, eikä voi vastata tai palvella heti, kun lapsi pyytää.

Vierailija kirjoitti:

Loma-ajatkin olivat helpompia lasten ollessa pieniä. Nyt, vaikka ikäerot ovat pieniä, ovat ne kuitenkin aika merkittäviä. Yksi ei lähde rannalle, toisen saa ylipuhuttua sinne ja toiset lähtevät mielellään. Metsäretkelle lähtee yksi mutta ei toinen. Vanhempana mietit koko ajan saavatko lapset loman, jolla palautuu lukuvuodesta ja saa eväitä tulevaan. Ei lapsia tarvitse viihdyttää, mutta silti on aina huoli heidän hyvinvoinnistaan. Onko se niin väärin myöntää stressaavansa loma-aikaa? Tämä on kuitenkin heidän lapsuutensa ja tältä pohjalta ponnistetaan joskus aikuisuuteen ja oman elämän alkuun. Haluan tarjota lapsilleni vahvat juuret ja siivet ja olla läsnä.

Rentoudu hyvä ihminen! Ei ennenkään vanhemmat miettiny mitään palautumisia, kyllä se loma tekee tehtävänsä!

Ei minun lapsuudessa (90-luvulla) vanhemmat keksinyt lomatekemistä, vaan me lapset keksittiin itse. Joo, välillä oli tylsää, ja viihdemahdollisuuksia huomattavasti vähemmän kuin nykyään, mutta sekin kuului asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tuota "mitään ei saa tehdyksi,kun pitää olla viihdytysjoukoissa". Ei minun vanhempani aikanaan toiminut minään viihdytysjoukkoina meille lapsille, vaan vanhemmat teki omia hommiaan ja me lapset touhuttiin keskenämme. Kyllähän äiti meille luki kirjoja ja pelasi pelejä ja kävi "syömässä" hiekkakakkuja mitä oltiin hiekkakasalla leivottu, mutta ei hän todellakaan istunut koko päivää meitä viihdyttämässä. Ei kukaan sellaista edes odottanut.

Miksi vanhemmat nyt kokevat, että heidän pitää jatkuvasti viihdyttää lapsia?

Tämä! 

Ja tämä jatkuva viihdyttäminen näkyy pahasti myös koulussa, nämä viihdytetyt lapset eivät diedä tylsyyttä, vaan jatkuvasti pitäisi tapahtua jotain. 

Voi kun vanhemmat tajuaisivat, että lapset voisivat ihan itse keksiä tekemistä.

Vanha ketju, mutta nyt lomien alkaessa ajankohtainen. Lapsi ei tarvitse koko aika aikuisen seuraa, viihdyttämistä ja viihdykettä. Lapsella kuuluu olla myös välillä tylsää. Lapsi tarvitsee myös lomaa. Koulu- ja päiväkotipäivät ovat kuluttavia ja ovat lapsen "työtä". Jos koko loma vain suoritetaan ja ollaan koko aika menossa, ei lapsi ehdi myöskään palautumaan. Kyllä he keksivät ihan itse tekemistä, hetken tylsistyttyään. Voivat ulkoilla, pyöräillä, lukea kirjaa, pelata lautapelejä. Ja lapset voidaan ottaa mukaan kotitöihin, ruuanlaittoon ja siivoamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kuka teistä jaksaa olla 24/7 uhmaavaan ja kitisevän lapsen kanssa? Kuka?

Tuota kannattaa ehkä miettiä ennen lapsen hankkimista. Eikä se lopu uhmaikään. Sitten tulee teini-ikä. Ja jos kaiken on saanut siihen asti sanella, koska vanhemmat eivät kestä kitisevää ja uhmaavaa lasta niin tulos on nyt ollut nähtävillä. Tuolla ne ryöstelee samanikäisä kavereita, vanhemmilla ei ole mitään auktoriteettiä.

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja asia näkyy varhaiskasvatuksessa, ympäri vuoden, myös heinäkuussa mikä päivystysaikaa vakassa.

Mutkunmäenjaksaollakasvattamassa

Päivystyksessä on useita lapsia, kenellä vanhempi kotona. Sääliksi käy lapsia. Voi olla, että siellä ei ole yhtään tuttua aikuista eikä omia kavereita.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi tuollaiset ihmiset ovat edes tehneet lapsia. Itse opiskelin vielä lapsen ollessa päiväkoti-ikäinen. Olin onnekas ja sain olla koko kouluni loma-ajan aina lomalla lapsen kanssa. Tehtiin vaikka mitä, mutta oltiin kyllä myös ihan vaan kotona jotkut päivät. Eikä me tehty mitään kalliita juttuja, vaan esim. koluttiin kaikki kaupungin leikkipuistot, käytiin ilmaistapahtumissa, uimarannalla, ostettiin jäätelö kaupasta ja mentiin jonnekin nättiin paikkaan syömään se, käytiin paikallisella urheilukentällä, käytiin lähellä olevalla maatilalla katsomassa eläimiä. Tehtiin kyllä myös muutama maksullinen juttu, mutta ei niillä 3kk kesälomaa täytetty.

Minusta on kyllä kamalaa ja surullista, jos lasten kanssa vietetty loma on jotenkin kauhistus vanhemmille. Onhan se välillä tylsää, mutta itse silti ajattelen, että nuo oli elämäni parhaita kesiä. Nyt työelämässä on enemmän rahaa, mutta vähemmän vapaa-aikaa, eikä tuo teinikään halua kanssani joka hetki enää olla.

Nykyään ihan tavallista, että lapsi viedään päiväkotiin ja vanhempi lomailee. Jopa kesäpäivystykseen mikä voi olla vieraassa paikassa eikä paikalla välttämättä ole yhtään tuttua aikuista tai kaveria. Lapsi pitkän päivän hoidossa ja vanhempi pitää omaa lomaa. Miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos ei jaksa viettää yhteistä aikaa eikä kestä yhtään kiukuttelua ja ääntä. Ei sen pitäisi yllätyksenä tulla, että kuuluu lapsen ikään osoittaa mieltään. Monesti vielä lapsi protestoi kahta kauheammin kun vanhempi hakee hoidosta, kun tietää että äiti ja isä olleet kotona. Mitä enemmän vietät lapsen kanssa aikaa niin yleensä vähemmän myös lapsi osoittaa mieltä.
Ja teinejä kannattaa patistaa ulos loman aikana ja pyytää myös lukemaan jos sisällä viettää paljon aikaa. Ruutuaikaa vähemmäksi.

Kyllä minä muistan että ne koululaisten kesälomat oli työläitä. Alakoulun puolella. Ei tietenkään myöhemmin.

Itse tein kotona töitä, joten meillä oli helpompaa kuin muilla, mutta oikeasti, kun itsekin on jo todella,väsynyt niin se työmäärä kyllä tuntui. 

Leireillekin piti pakata eväät ja kuskata jne. 

Lapset onneksi molemmat tyttöjä ja kahden vuoden ikäeroilla, joten he kävivät muutenkin samoissa harrastuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Enpä usko. Ei lasta oteta huostaan siksi, että hän ei pääse joka päivä kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Lapsen kanssa voi siivota, ripustaa pyykkiä, lajitella pieneksijääneitä vaatteita kierrätykseen jne. eli olla lapsen kanssa niin, että tehdään jotain koko perheelle hyödyllistä, ei vain lapselle kivaa. Siinä samassa tulee keskusteltua jätteiden lajittelusta, opeteltua pesumerkintöjä, värejä, materiaaleja jne. ja oltua yhdessä. Ihan ilman painetta siitä, riittääkö tämä.

Sillä entisellä ah-niin-rennolla vanhemmuudella saa lasuasiakkuuden välittömästi. Nykyään ei saa edes viiden minsan ratikkamatkaa tehtyä ilman, että ON LÄSNÄ JA SANOITTAA.

Alle 12-vuotias ei saa olla yksin jne.

Nykyvaatimukset ovat erilaiset.

 

 

Älä viitsi valehdella ja liioitella. 

Alle 12 vuotias saa kyllä olla yksin, ovathan lapset yksin ihan koulu jälkeenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla aika avuton ihminen? Ei niitä rännejä yhtenään putsata, typerä esimerkki. 

Ei putsatakaan, vaan tyypillisesti kyllä sitten kerran vuodessa kesällä.

Kaikkia kotihommia pystyy kyllä tekemään lasten kanssa, kun vaan ottaa heidät mukaan ja muuten käyttää vähän mielikuvitustaan. 

Ei pysty.

Puutarhahommissa jo varsin pienistä on oikeasti apuakin: meillä oli päässyt isolle nurmikolle leviämään voikukkia ja muita sinne kuulumattomia rikkakasveja. Pari-kolme tuntia nyhdin niitä ylös niitä siihen tarkoitetulla välineellä ja kolmivuotias kärräsi niitä pienillä kottikärryillään kompostikasaan. 1-vuotias nukkui osan aikaa rattaissa ja osan aikaa istui seuraamassa touhujamme, osan aikaa konttasi nurmikolla.

Ja?

Molemmat lapset ovat mukana tyhjentämässä pesukonetta ja isompi osaa jo ripustaakin pyykkejä. (Helppo ne on siinä samalla vähän oikaista lisää :D). 

<

Mitähän ne valtavan isot lukuisat työt ovat, jotka pitää kesäloamalla tehdä ilman lapsia? Joku talon maalaaminen varmaan joo vaatii talkoot (tai ostetun ammattilaisen). Ja yhden huoneenkin tapetointi tai maalaaminen vilkkaan taaperon kanssa on aika hankalaa, mutta ei näitä koko aika tehdä.

Oikeasti kiinnostaa mistä nyt puhutaan.

Mihin se toinen vanhempi katoaa koko kesäksi? Siis siten,ettei töiden jälkeenkään ole kotona,eikä viikonloppuna, jotta voisi vaikka vahtia lasta sen aikaa kun toinen tekee niitä kotitöitä. 

Kohta joku kertoo kuinka on yksinhuoltajia ja joku voi olla reissuityössäkin. No, ei kerrostalossakaan niitä rännejä puhdisteta...

Itse asiassa en ole koskaan puhdistanut rännejä tässä 2 kerroksessa talossani, syykin lienee pääteltävissä. Eipä nuo tukossa näy olevan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä usko. Ei lasta oteta huostaan siksi, että hän ei pääse joka päivä kodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin. Lapsen kanssa voi siivota, ripustaa pyykkiä, lajitella pieneksijääneitä vaatteita kierrätykseen jne. eli olla lapsen kanssa niin, että tehdään jotain koko perheelle hyödyllistä, ei vain lapselle kivaa. Siinä samassa tulee keskusteltua jätteiden lajittelusta, opeteltua pesumerkintöjä, värejä, materiaaleja jne. ja oltua yhdessä. Ihan ilman painetta siitä, riittääkö tämä.

Sillä entisellä ah-niin-rennolla vanhemmuudella saa lasuasiakkuuden välittömästi. Nykyään ei saa edes viiden minsan ratikkamatkaa tehtyä ilman, että ON LÄSNÄ JA SANOITTAA.

Alle 12-vuotias ei saa olla yksin jne.

Nykyvaatimukset ovat erilaiset.

 

 

Älä viitsi valehdella ja liioitella. 

Alle 12 vuotias saa kyllä olla yksin, ovathan lapset yksin ihan koulu jälkeenkin. 

MLL ja muut vastaavat tahot rummuttavat, että vasta 12-vuotiaan saa jättää yksin. Kyllä, ohjeistukset ovat pähkähulluja, mutta todellisia. Nykyään eka- ja tokaluokkalaiset ovat iltiksissä ja 3. luokasta lähtien usein esimerkiksi koulun kerhoissa, ainakin täällä pääkaupunkiseuduilla. Alakoulun ylemmillä luokilla koulupäivät ovatkin sitten jo pidempiä, eikä niitä yksinolotunteja heilläkään enää montaa jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja asia näkyy varhaiskasvatuksessa, ympäri vuoden, myös heinäkuussa mikä päivystysaikaa vakassa.

Mutkunmäenjaksaollakasvattamassa

Päivystyksessä on useita lapsia, kenellä vanhempi kotona. Sääliksi käy lapsia. Voi olla, että siellä ei ole yhtään tuttua aikuista eikä omia kavereita.

Emme myöskään viihdytä niitä lapsia siellä päivystyksessä. Aika omillaan ovat. Helteiset pihat, ei ilmastointia sisällä, nukkarissa oltava puolitoista tuntia vaikkei nuku jne.

Vaka-alalla