Lue keskustelun säännöt.
Miksi en kelpaa miehille?
12.07.2025 |
Olen siis nainen, mielestäni ihan tavallisen näköinen. En mikään kaunotar enkä instabeibe, mutta toisaalta ulkonäössäni ei ole mitään poikkeuksellisen häiritseviä piirteitä myöskään (kuten esim. arpinen naama, pahat hörökorvat, rikkinäiset hampaat tms). Ylikiloja on muutama (bmi 27) mutta niin on yli puolella suomalaisista, eli sillä tavallakin olen ihan tavallinen. Pukeudun tavalliseen tyyliin eli siistit suorat housut tai farkut ja siisti paita ja esim. joku neule. Hiukset on pitkät. Olen hyvässä ammatissa, ja enemmän älykäs kuin se vastakohta. Luonteeltani olen kiva, positiivinen, aika rauhallinen, ystävällinen, en ollenkaan ujo mutta en myöskään pälpätä kaikille koko ajan. En kännää enkä tupakoi, tatskojakaan ei ole. Alan juttelemaan uusien ihmisten kanssa usein ja uskallan itsekin ottaa kontaktia miehiin, en istu vain jossain nurkassa odottamassa että voisi tutustua johonkin. Haluan ihan tavallisen miehen, tavallisen näköisen. Se tosin on minulle ehdoton nounou jos mies käyttää kovin paljon alkoholia, mutta onneksi moni ei käytä liikaa. En kuitenkaan kelpaa oikein kenellekään miehelle, olen huomannut. Netin ym kautta ei tule treffiehdotuksia ja jos itse ehdotan niin ei ne treffit sitten miehen puolelta toteudu. Välillä käyn kyllä treffeillä, ja omasta mielestäni ne onnistuu ihan kivasti (juttua riittää, tunnelma on mukava), mutta tapaamisen jälkeen mies sanoo joko suoraan että ei tai ghostaa. Aina sanotaan, että nainen saa helposti miehen, mutta en kyllä ymmärrä miten.
Kommentit (625)
Oman kokemukseni mukaan seksuaalinen viehättävyys, keskustelu- ja kuuntelutaito, suoruus sekä tiukka rajojen asettaminen ratkaisee. Ei siis pidä olla yhtään sellaisella asenteella, että miten itse kelpaisin ja miksi en kelpaa.
En tarkoita rajojen asettamisella mitään ulkoisiin asioihin keskittyvää listaa, vaan selkeätä näkemystä siitä millaista ihmistä hakee, miten mies kohtelee sinua ja mikä on sopivaa. Et esimerkiksi mene heti miehen kanssa sänkyyn ja pian avoliittoon ja sitten ihmettelet, että eikö mies koskaan kosi. Kerrot selkeästi mitä haet ja pidät siitä kiinni. Ei mitään pihtailua, pelaamista ja vaikenemista, vaan jos haluat jättää esim seksin avioliittoon, puhut siitä suoraan. Ja jos et halua joutua avoliittoansaan, puhut siitäkin suoraan etukäteen. Tietysti on kaikkein parasta mennä yhteen ihmisen kanssa, jolla on näistä asioista samat näkemykset. Muuten ei ole niin väliä jos jotkut asiat ovat sinussa vinksallaan. Itse asiassa tietty rosoisuus ja itsevarmuus rajoissa on tosi jees. Älä ole liian täydellinen ja miellyttävä. Tietysti työ- ym asiat kannattaa olla kunnossa, ja niinhän sinulla onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäisin vielä yhden asian. Jotkut asiat eivät sovi yhteen toisten kanssa.
Tyypillinen case on luunkova bisnesnainen, joka sitten haluaakin olla perinteisesti miehelle alistuva, koska uroksen ja naaraan kuuluu olla sitä ja tätä. Tämä sivusi keskustelua alussa; eli naisella on miehissä arvostettuja piirteitä, ja miehen on ylitettävä nämä. Mutta se maskuliininen mies etsii feminiinisiä piirteitä, ei hieman vähemmän miestä maskuliinisia.
No tästä päästään pikku aasinsillan kautta siihen, että ap on tutkija joka haluaa edetä ammatissaan. Teen sellaisen oletuksen, että ap on älykkyydessä ainakin kohtalaisella tasolla. ap on myös kunnianhimoinen.
Mutta sitten ap on mukautuva, ja miettii kovasti millainen naisen kuuluu olla. Ja kuitenkin ap haluaa kaltaisensa miehen, joka on myös kohtuullisen älykäs, itseohjautuva ja ainakin ap:n haaKuinka pitkä on pitkä nainen? Eli se sinulle sopivan pitkä?
Sinulla on hyviä viestejä (mielestäni tunnistin ne joukosta), ap:n kannattaisi lukea ja sisäistää huolella.
Painosta sanoisin, että BMI:tähän ei käytetä enää ylipainon arvioimiseen ennen kun paino ylittää 30. BMI 27 voi olla nainen, joka on hyvin raskasluinen, isot kädet ja jalat, leveät hartiat ja iso lantio sekä isot rinnat eikä hän näytä lainkaan lihavalta. Hentoluinen nainen voi näyttää jo BMI 25 ylipainoiselta, koska kaikki on kerääntynyt mahaan, rintoja ei ole eikä lantio ole leveä. Ap ei ole kertonut vartalon mallistaan.
Itselläni on ystävä, joka on kuin kopio ap:sta, vain vanhempi. Pitkä parisuhde takana, lapset aikuisia ja hänellä on vaikeuksia löytää miehiä. BMI:kin on samaa luokkaa, mutta hän on sporttinen, juoksee maratonia, ruumiinrakenne on raskastekoinen ja pukeutuminen on taideihmisen Marimekkoa, geometrisia koruja jne. Hiukset ovat välillä lyhyet, välillä polkat, kasvot ovat tavalliset ja hän on todella mukava ihminen. Miesten kanssa kaikki jää kaveritasolle, koska hän ei ole riittävän naisellinen (miesten silmin) ja hän on liian painostava yrittäessään saada miestä. Miehet eivät pidä siitä, että heitä jahdataan. Hän ei osaa flirtata, samoin kuin ap:kin hän soittelee miesten perään ja tekee aloitteita ilman minkäänlaista miehen antamaa merkkiä, että se kannattaisi. Tämä saa aikaan pakoreaktion.
Vasta nyt vähitellen olen käsittänyt hänen kertoessaan eri tilanteita, että hän toimii joka tilanteessa siten, että mies tahtoo paeta. Minkä lisäksi hän ei ole ihan tavis ulkoisesti ajatellen sitä, että miehet arvostavat feminiinistä ulkonäköä. Samaa on sekin, että hän koettaa esiintyä myöntyväisenä, mutta heti toisessa lauseessa ja yhteydessä tuo esille, että hän on itsenäinen nainen, joka ei oikeastaan tarvitse miestä mihinkään. Tottahan se on, mutta kaikki tämä on elämänpituisen kokemuksen värittämää siitä, että mies on otettava väkisin, muuten miestä ei saa. Hänen entinen miehensä oli kiltti, komea ja aika lyhyt, hentorakenteinen. Suhde muotoutui Justiinan ja passiivisaggressiivisen Vihtorin suhteeksi alusta saakka.
Totuus on se, että luopuakseen suorista housuista nainen tarvitsee miehen, johon luottaa. Jos takana on paljon pettymyksiä, luottaminen on vaikeaa. Kukaan ulkopuolinen ei voi noita asioita käsitellä, vain ihminen itse.
Onko mitään millä voi kompensoida vanhenemista?
Olen siis 42 v ja eronnut, lapsia ei ole. Olen hoikka, huolehdin itsestäni, liikun ja katson mitä syön. Ei ole tatuointeja tai värjättyjä hiuksia, ei mielenterveysongelmia. Erosta on jo kuusi vuotta, eli asia on käsitelty ja exä ei roiku mukana. En ole rikas, mutta tulen ihan hyvin toimeen.
Vapaa-ajalla liikun (lenkkeilen, tanssin ja uin), tapaan ystäviä erilaisten aktiviteettien muodossa, käyn keikoilla, kunnostan vanhoja huonekaluja ja myyn niitä.
Ihmisten kanssa tulen ihan hyvin toimeen. Mutta heti kun kyseessä olisi jonkinlainen suhde miehen kanssa, tulee seinä vastaan. Osa on toki sanonut suoraan, että olen liian vanha. Joku sanoi, että voisi panna jos muuta ei saa ja asia pysyy varmasti salassa. En ole miehen ikää niin ajatellut, itseni ikäistä tai vähän vanhempia olen yrittänyt, ehkä 40-55v ollut ikähaitari tähän mennessä. Olen vain liian vanha kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kertonut olevansa pitkä, kookas, uraorientoitunut. Vaikuttaa olevan temperamentiltaan myös tasainen. Onko matala ääni myös? Ehkä sulla on tietyllä tavalla maskuliininen aura?
Eikö ap sanonut olevansa 172 cm pitkä? Minusta hän on naisena keskipituinen eikä erityisen pitkä. Pitää olla todella lyhyt mies, jos tuon pituuden näkee jotenkin uhkaavana.
Erehdyt nyt suuresti.
Ei se ole lyhyet tai lyhyehköt miehet, jotka kokevat 172cm naisen uhkana. Se on ne 180+, mahdollisesti vieläkin pidemmät miehet, joista osalla on ajatus pikkuruisesta tyttöystävästä, joka kulkee uskollisesti vierellä ja kuuntelee kun mies puhuu.
Sekä minä, että muut tuntemani lyhyet miehet, ollaan ihan okei suunnilleen samanpituisen naisen kanssa, olen tästä joskus jutellutkin parin lyhyen miehen kanssa. Omalle kohdalle 172cm olisi about paras pituus, joka naisella voisi olla. Tykkään, että voi katsoa silmiin samalta tasolta. Lihasta minulla kuitenkin on luultavasti enemmän kuin naisella, vaikken mikään bodari olekaan.
M44, 174cm
En ole ap, mutta itse en haluaisi suhteen alkavan siksi, ettei toisella ollut valinnanvaraa, vaan pitänyt "kelpuuttaa" minut.