Miksi monet pystyvät käymään töissä ja opiskelemaan mutta armeijassa ei pysty olemaan
Kommentit (144)
Mukavuudenhalu, osalla laiskuus.
Vierailija kirjoitti:
Joo monet pystyvät käymään töissä ja opiskelemaan, mutta ei ne, ketkä eivät käy armeijaakaan, eli aloittaja puhuu nyt 2 eri ryhmästä.
Toiset tekee uraa istumalla autoteillä esteenä, siinä voi samalla syödä pizzaa ja näppäilä puhelinta ja ottaa kaverit mukaan.
Työelämässä on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty käymään armeijaa.
Töistä saa palkkaa armeijasta ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Osalle ajatus ihmisten tappamisesta oikeasti on aika vieras ja se aiheuttaa traumoja, siis se ajatuskin. Saati sitten että joutuu tekemään sen oikeasti.
Tietenkin on, jos joku käskee, että lähdetäämpä tästä nyt tappamaan ihmisiä. Toisaalta jos joku sattuisi konkreettisesti uhkaamaan puolison, lapsen tai muun läheisen henkeä eikä poliisia satu olemaan siinä paikalla auttamassa, niin luulisin että siinä tilanteessa ajatus ei yhtäkkiä olisikaan ollenkaan vieras. Oma kotikaupunkini on suht' lähellä itärajaa, ja koko perheeni ja lähisukuni asuu siellä. Olen ns. rauhaa rakastava ihminen, eli ei ole minkäänlaisia sota- tms. fantasioita, koska sodan todellisuus on epäilemättä pelkästään kauhua, helvettiä ja pelkoa, mutta jos kotikaupunkiini alkaisi lappamaan sotilaita murhaamaan, tuhoamaan jne. niin tuskin katselin hommaa vierestä tekemättä mitään koska "ajatus tappamisesta on vieras ja aiheuttaa traumoja".
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Puolustusvoimissa on myös alettu jotain hoksata. Ei ole järkevää kouluttaa sotilaita ja toisista nuorista ei oikein mitään. On todennäköistä, että osaavia siviilipalvelusmiehiä tarvittaisiin yhteiskunnan apuna tulevaisuudessa hyvinkin paljon. Tarvitaan enemmän monipuolisuutta. Puolustus- ja pelastusopintoja voisi olla kaikille kansalaisillle ja päiväopintoinakin.
Tasa-arvon nimissä on tulevaisuudessa kaikille suomalaisille jonkinlainen yleinen maanpuolustusvelvollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Armeijassa on sääntöjä kuten että pitää seisoa asennossa eikä saa hymyillä Kaikesta rankaistaan kun mulkut komentelee armeijassa niin ei sitä jaksa kuunnella eikä totella. En suosittele armeijaa kenellekkään koska siellä ei tehä sitä mitä pitäisi eli kouluteta tappamaan venäläisiä.
Minun poika totesi jokseenkin samaa, tosin totteli kyllä mulkkujakin. Hän sanoi, että olisi toivonut nopeammin etenevää opetusta ja tehokkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle ajatus ihmisten tappamisesta oikeasti on aika vieras ja se aiheuttaa traumoja, siis se ajatuskin. Saati sitten että joutuu tekemään sen oikeasti.
Tietenkin on, jos joku käskee, että lähdetäämpä tästä nyt tappamaan ihmisiä. Toisaalta jos joku sattuisi konkreettisesti uhkaamaan puolison, lapsen tai muun läheisen henkeä eikä poliisia satu olemaan siinä paikalla auttamassa, niin luulisin että siinä tilanteessa ajatus ei yhtäkkiä olisikaan ollenkaan vieras. Oma kotikaupunkini on suht' lähellä itärajaa, ja koko perheeni ja lähisukuni asuu siellä. Olen ns. rauhaa rakastava ihminen, eli ei ole minkäänlaisia sota- tms. fantasioita, koska sodan todellisuus on epäilemättä pelkästään kauhua, helvettiä ja pelkoa, mutta jos kotikaupunkiini alkaisi lappamaan sotilaita murhaamaan, tuhoamaan jne. niin tuskin katselin hommaa vierestä tekemättä mitään koska "ajatus tappamises
Toivottavasti olet jollakin tarkkailulistalla.
Vierailija kirjoitti:
Osalle ajatus ihmisten tappamisesta oikeasti on aika vieras ja se aiheuttaa traumoja, siis se ajatuskin. Saati sitten että joutuu tekemään sen oikeasti.
Sodassa valinta pitää kuitenkin tehdä. Tapa tai tule tapetuksi. Viimeaikaisten tapahtumien valossa Suomen osallisuus jossain aseellisessa konfliktissa ei ole enää kovin kaukainen ajatus.
Varmasti siksi koska monet joutuu armeijaan vastentahtoaan. Itse kannatan sitä että armeija olisi kaikille vapaaehtoinen.
Suomeen palkka-armeija ja vapaaehtoiset armeijaan. Siihen päälle vielä nato niin kyllä me pärjäämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle ajatus ihmisten tappamisesta oikeasti on aika vieras ja se aiheuttaa traumoja, siis se ajatuskin. Saati sitten että joutuu tekemään sen oikeasti.
Tietenkin on, jos joku käskee, että lähdetäämpä tästä nyt tappamaan ihmisiä. Toisaalta jos joku sattuisi konkreettisesti uhkaamaan puolison, lapsen tai muun läheisen henkeä eikä poliisia satu olemaan siinä paikalla auttamassa, niin luulisin että siinä tilanteessa ajatus ei yhtäkkiä olisikaan ollenkaan vieras. Oma
Toivottavasti olet jollakin tarkkailulistalla.
Miksi?
Ei se minunkaan poikaa erityisesti innostanut, mutta teki sen läpi ja vielä 9 kk:n versiona kun lähes kaikki lähti joulun alla kotiin ja heidän ryhmä jäi maaliskuuhun asti. Outoja tyyppejä osui samoihin tupiin, siinä kai oli se isoin kestäminen.
Armeijassa on huonot kapeat sängyt. Kuka täysi-ikäinen vapaaehtosesti nukkuu kerrossängyssä? Joustinpatjaan tottuneille armeijan patjat ovat surkeat. Osa porukasta kuorsaa, puhuu unissaan tai piereksii. Edes suihkussa tai vessassa ei ole rauhallista. Sitten se unirytmin kääntäminen, aikaiset, nopeatempoiset ja kivuliaat aamuherätykset. Ei rentouttavaa TV:n katselua. Kyllä siinä koti-ikävä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Heikkoa ainesta. Ehkä tuollaisille pitäisi olla apukoulu. Ei siirretä siviiliin vaan jonnekin jossa harjoitellaan ihmisten kanssa yhdessä oloa ja yhdessä toimimista pehmeällä alulla.
Mihin sinä ja muutkin kriitikot oikein vertaatte? Mitä te käytätte mittarina? Naisilla ei ole Suomessa asevelvollisuutta eikä sitä ole suurimmassa osassa muuta Eurooppaa. Miten ihmeessä voitte sanoa, että ne, jotka eivät käy armeijaa, olisivat jotenkin huonompia kuin muut?
Viime vuosina lasten ja nuorten mt-ongelmat ovat pahentuneet ja vakavoituneet erinäisistä syistä. Vaikka sen ahdistuksen tai masennuksen kanssa räpiköisikin arjessa, niin intti voi olla niin kova kulttuurishokki ettei siellä pärjää. Nuorten mt-ongelmat taas ovat monen tekijän summa, ei pelkästään helikopterivanhemmuuden tai ilkeän yhteiskunnan syy.
Vähän arvelluttaa käytyää termiä "heikompi aines", mutta kyllä nykyaika ja nykynuoret ovat aivan erilaisia kuin vaikka 20 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle ajatus ihmisten tappamisesta oikeasti on aika vieras ja se aiheuttaa traumoja, siis se ajatuskin. Saati sitten että joutuu tekemään sen oikeasti.
Sodassa valinta pitää kuitenkin tehdä. Tapa tai tule tapetuksi. Viimeaikaisten tapahtumien valossa Suomen osallisuus jossain aseellisessa konfliktissa ei ole enää kovin kaukainen ajatus.
Kenenkään ei ole pakko sotia jos ei ole puolustettavaa siinä ei ole mitään järkeä. Onhan ukrainastakin tullut suomeen kymmeniä tuhansia palvelusikäisiä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Ne ei kestä sitä, että joku muu päättää kaikista asioista. Alhainen stressinsietokyky ja huono kunto.
Ja siinä massassa liikkuminen ja tietyin säännön ha aikatauluun - ja paljon porukkaa.
Ei osaa orientoitua, että tää on homma mikä hoidetaan. Se ei ole semmonen kikkailupaikka, vaan tehtävä.
Kun on paljon porukkaa, niin sooloilu sekoittaa. Ei näe sitä, että on vaan yksi hippunen. Silti tärkeä hippunen.
Kuvittekee, että pitäis olla jotain erityistä sen palveluksen ajan?
Se on valmiiks suunniteltu. Kunhan mukana menee.
Toisilla on tosin niin Heikki fyysinen kunto, että sen takiavöt jaksa, eivätkä sitten jaksa henkisestikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Puolustusvoimissa on myös alettu jotain hoksata. Ei ole järkevää kouluttaa sotilaita ja toisista nuorista ei oikein mitään. On todennäköistä, että osaavia siviilipalvelusmiehiä tarvittaisiin yhteiskunnan apuna tulevaisuudessa hyvinkin paljon. Tarvitaan enemmän monipuolisuutta. Puolustus- ja pelastusopintoja voisi olla kaikille kansalaisillle ja päiväopintoinakin.
Tasa-arvon nimissä on tulevaisuudessa kaikille suomalaisille jonkinlainen yleinen maanpuolustusvelvollisuus.
Mitään sen kaltaista ei suomalaisilta naisilta odoteta eikä maanpuolustuksen eteen tarvitse tehdä. Edes lapsia ei kykene synnyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Otteet on koventuneet suomalaisia kohtaan suomessa, ruokakaupan vartijat saa jopa tappaa, mitään tulevaisuutta ei ole, työt ja naiset ohjataan tulijoille. Suomalaisille hallintoalamaisille on tehty invaasiosta lähtien ettei suomi kuulu suomalaisille. Miksi hitossa kukaan menisi armeijaan?
Meidän henkeä ja omaisuutta pitää puolustaa, vaikka emme olekaan halukkaita kustantamaan ammattiarmeijaa, jollainen on meidän muuten niin ihannoimassa USAssa.
Rikkaat oikeistolaiset, jotka vaadimme muilta isänmaallisuutta ja yhteishenkeä
Koululaitos on huomannut, ettei samat opetustavat sovi jokaiselle, niin vähän häröä ajatella, että Puolustusvoimien jäykät käytännöt sopisivat kaikille. En tarkoita että jokaista alokasta pitäisi kohdella uniikkina lumihiutaleena, mutta puolin ja toisin pientä sopeutumista toivoisi tapahtuvan.
Osalle nuorista käskyjen vastaanottaminen ja noudattaminen on vaikeaa ja vastenmielistä samoin aikataulujen mukaan eläminen eikä kaikilla nuorilla ole asepalvelukseen mennessä myöskään mielenterveys kunnossa. Osa vaopautuu jo kutsunnoissa huonon terveydentilan ja todella huonon yleiskunnon takia.