Lue keskustelun säännöt.
Olin ennen todella hauska, avoin ja puhelias, mutta se puoli on tapettu minusta kokonaan pois
08.07.2025 |
Olen huomannut, että tässä maassa ei ihan kaikki ihmiset siedä, jos joku on sanavalmis, reipas, huumorintajuinen, sukkela ja hassutteleva. Saati sitten, että jos on ihan omia mielipiteitä ja ajatuksia. Olin ennen nuorena ja naiivina vielä sellainen "huipputyyppi" ja moni sanoi, että olet ihan hullu, mutta semmoisella hyvällä tavalla. Osa tykkäsi ja fanitti. Loput eivät ymmärtäneet yhtään ja vihasivat.
Vihaajat voittivat. Minusta on amputoitu kaikki se mikä minussa oli hyvää. Enää en puhu. En pelleile, en hauskuuta ketään, en kerro omia ajatuksiani ja ideoitani, vaikka ne olisivat hyviäkin. Mitäs sitä suotta helmiä sioille haaskaamaan.
Yksin on ihan mukavaa, kun on tottunut. Minulla ei ole koskaan tylsää itseni kanssa. Nyt vaan muut ihmiset, ne huumorintajuiset, avoimet ja uusille ideoille ja ajatuksille suopeakorvaiset, ei pääse nauttimaan minun mistään annistani.
Kun kerran tämä maa on mennyt semmoiseksi, että mielensäpahoittajat, tympeät, tylsämieliset ja kateelliset äyskähtelijät saavat määrätä ilmapiirin, niin ollaan sitten hiljaa.
Mökötetään kaikki naama väärinpäin, tuijotetaan puhelinta tai seinää. Kopioidaan mielipiteet sen mukaan mikä on "hyväksyttyä" ja the current thing. Ei vitsailla, ei pelleillä, kun joku ei ymmärrä, niin en huumorintajuttoman mököttäjän mukaan mennään.
Kommentit (87)
Mulla on käynyt sama. Haaveilen muutosta ulkomaille, missä olen asunut aiemminkin. En vaan tiedä, uskallanko jättää hyvän työn taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on käynyt sama. Haaveilen muutosta ulkomaille, missä olen asunut aiemminkin. En vaan tiedä, uskallanko jättää hyvän työn taakse.
Tuohan on hyvä idea. Ulkomailla on vähän pakko kaivaa itsestään esiin se avoin kiva tyyppi, mikä on aina ollut.
Savossa sille hiljentämiselle on nimikin. Sitä sanotaan "luulojen pois ottamiseksi". Yllättäen sitä tehdään lähes ainoastaan naisille. Tämä vastauksena tuohon viestiin 32.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samalaisia kokemuksia kuin ap:lla. Suomi ei ole helppo paikka elää, jos sattuu olemaan hiukan "liian" eläväinen, puhelias tai hauska. Saatikka kun olet kaikkea tuota, niin voit uskoa, että vihaajia löytyy- Mutta onneksi on paljon niitä, jotka tykkäävätkin ja viihtyvät tällaisten seurassa.
Liian hauska? Voiko sellaista olla, muut tikahtuvat nauruun?
Vai onko kenties niin, että muut eivät tajua tai ymmärräkään hauskuuttasi, eli olet hauska itsesi mielestä, muttet muiden.
Kuulostaa hyvältä. Kun edes sinä puhuisit minulle. 🙁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi moni avoin, puhelias, vilkas, autenttinen ja herkkä ihminen on kohdannut lyttäämistä.
Oravanpyörästä tiputetaan pois heidät joita salaa kadehditaan ja samalla halutaan laittaa ruotuun.
Ihminen, joka kutsuu itseään hauskaksi on lähinnä säälittävä 😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samalaisia kokemuksia kuin ap:lla. Suomi ei ole helppo paikka elää, jos sattuu olemaan hiukan "liian" eläväinen, puhelias tai hauska. Saatikka kun olet kaikkea tuota, niin voit uskoa, että vihaajia löytyy- Mutta onneksi on paljon niitä, jotka tykkäävätkin ja viihtyvät tällaisten seurassa.
Liian hauska? Voiko sellaista olla, muut tikahtuvat nauruun?
Vai onko kenties niin, että muut eivät tajua tai ymmärräkään hauskuuttasi, eli olet hauska itsesi mielestä, muttet muiden.
Miksi luit kuin piru raamattua? Hänhän sanoi olevansa liian eläväinen.
Tarve päästä syyttämään itsestään liikoja luulemasta?
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, joka kutsuu itseään hauskaksi on lähinnä säälittävä 😂😂
Ei minusta. Minusta lyttääjät ja kaltaisesi "maan pinnalle palauttajat" ja luulojen pois ottajat on niitä ketkä on oikeasti säälittäviä ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi moni avoin, puhelias, vilkas, autenttinen ja herkkä ihminen on kohdannut lyttäämistä.
Oravanpyörästä tiputetaan pois heidät joita salaa kadehditaan ja samalla halutaan laittaa ruotuun.
Tasapäistävähän se on tämä Suomen kulttuuri aina ollut. Ei saa yhtään erottua edukseen, tai olla mitään.
On olemassa joku muistaakseni Japanilainen kansanviisaus, jonka mukaan ulkonevin naula lyödään ensiksi lyttyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samalaisia kokemuksia kuin ap:lla. Suomi ei ole helppo paikka elää, jos sattuu olemaan hiukan "liian" eläväinen, puhelias tai hauska. Saatikka kun olet kaikkea tuota, niin voit uskoa, että vihaajia löytyy- Mutta onneksi on paljon niitä, jotka tykkäävätkin ja viihtyvät tällaisten seurassa.
Liian hauska? Voiko sellaista olla, muut tikahtuvat nauruun?
Vai onko kenties niin, että muut eivät tajua tai ymmärräkään hauskuuttasi, eli olet hauska itsesi mielestä, muttet muiden.
Liian hauska voi olla sillä tavalla, että normaalit ihmiset nauraa vedet silmissä ja pissaa housuun tirskutellen ja juomia nenästä pärkytellen, MUTTA mörrimöykyn ja tympiön mielestä väärin hauskutettu, vääränä henkilönä (tyttö/nainen/alempi status) epäreilusti tympiön nenän edessä, kun hänkin haluaisi osata olla hauska, mutta kun ei osaa. On kuin muumien mörkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun narsisti ex mies tappoi minustakin pois tuon hassun ja hauskan puolen. Alkoi jo kuukauden päästä tapaamisestamme huomautella kuinka naisen kuuluu olla hiljaa ja hillitysti. Vitsailevat nainen oli kuulemma tosi nolo. Minä hullu oikeasti ajattelin, että naisen kuuluu olla hiljaa ja olenpa ollut nolo tapaus. Lopulta minusta kirjattiin pois kaikki elämänilo.
Tämä on niin surullista. Tuollaiset kateelliset narsistit eivät kestä että sinulla on joku valo. Se piti häpäistä sinusta pois. Ja yhtään parempi ihminen ei narsistista tullut, vaikka uhrasit itsesi.
Minä en ole koskaan ollut mikään rohkea tai kovin puhelias. Olen silti ollut hieman erikoinen ihminen ja pitänyt jutuista mistä jotkut muut eivät pidä. Tämä esim harrastuksiin liittyen. Tai olen halunnut muuten kulkea omaa tietäni ja valita toisin kuin joku muu ja minulla on ollut paljon ideoita eri juttuihin.
Tämä näkyi jo lapsuudessa. Ratsastin hevosilla millä muut eivät menneet tai soitin erikoista soitinta tai kuuntelin bändejä mistä monikaan ei pitänyt tms. Jo kaikki tämä ärsytti muita ja hain heidän miehestään huomiota olemalla erikoinen. Tämän vuoksi kai erosin liikaa muista ja alettiin kiusaamaan.
Näin mietin monesti, että täällä on monenlaisten ihmisten vaikeaa pärjätä. Myös tälläisen kiltimmän ja ujon ihmisen, joka ei lapsuudessa ymmärtänyt miksi minua kiusataan, kun kohtelin muita hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on hassua, kun Suomessa on kunniassa olla hiljaa, odottaa tarkkaan toisen puheenvuoroa ja varoa sanomasta mitään kesken puheen tai on hirveä päällepuhuja. Todellisuudessa valtaosassa maailman maita tuollaista ihmistä pidetään hiukan hitaana/yksinkertaisena tollukkana. Ei osaa sanoa mitään mihinkään. Vaikka latinokulttuurissa kaikki huutaa iloisesti toistensa päälle ja heillä on hauskaa. Kyllä he kuulevat toistensa sanomiset, mutta osallistuminen on innokasta ja äänekästä.
Itse olin aiemmin avoin ja pohdiskelin asioita myös ääneen, mutta kun psykiatrian kanssa tekemisiin jouduttuani kaikki käännettiin minua vastaan ja kaikki sanomani voitiin nähdä "sairauden" merkkinä, on luottamus sillä tavalla ihmisiin mennyt, että harkitsen hyvin tarkkaan, millä tavalla tämä ja tämä ihminen sanomani ottaa jne. spontaanisti ei voi puhua.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aiemmin avoin ja pohdiskelin asioita myös ääneen, mutta kun psykiatrian kanssa tekemisiin jouduttuani kaikki käännettiin minua vastaan ja kaikki sanomani voitiin nähdä "sairauden" merkkinä, on luottamus sillä tavalla ihmisiin mennyt, että harkitsen hyvin tarkkaan, millä tavalla tämä ja tämä ihminen sanomani ottaa jne. spontaanisti ei voi puhua.
Ainiin lisäksi minulle sanottiin ettei kannata luulla itsestäni mitään :D ihan "ammattilainen" sanoi, vaikken ollut mitään sellaista sanonut mutta ilmeisesti minusta välittyi joku hänen mielestä liika toiveikkuus elämää kohtaan, joka haluttiin tappaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olin aiemmin avoin ja pohdiskelin asioita myös ääneen, mutta kun psykiatrian kanssa tekemisiin jouduttuani kaikki käännettiin minua vastaan ja kaikki sanomani voitiin nähdä "sairauden" merkkinä, on luottamus sillä tavalla ihmisiin mennyt, että harkitsen hyvin tarkkaan, millä tavalla tämä ja tämä ihminen sanomani ottaa jne. spontaanisti ei voi puhua.
Ahdistava tilanne. Psykiatreissa on ilkeitä yksilöitä ja sitten ihan pipipäitä myös.
Vierailija kirjoitti:
Se on hassua, kun Suomessa on kunniassa olla hiljaa, odottaa tarkkaan toisen puheenvuoroa ja varoa sanomasta mitään kesken puheen tai on hirveä päällepuhuja. Todellisuudessa valtaosassa maailman maita tuollaista ihmistä pidetään hiukan hitaana/yksinkertaisena tollukkana. Ei osaa sanoa mitään mihinkään. Vaikka latinokulttuurissa kaikki huutaa iloisesti toistensa päälle ja heillä on hauskaa. Kyllä he kuulevat toistensa sanomiset, mutta osallistuminen on innokasta ja äänekästä.
Khyl. Just näin. Jos oikeasti innostuu jostain ja välillä saa puheripulin niin sitä pitää hävetä. Ja sitten taas on ihmisiä jotka rakastavat sinun seuraasi.
Multa tota ei ole Suomi vienyt vaan tietynlaiset ihmiset.
On ihmisiä, joiden seurassa ei saa ikinä suunvuoroa. Tai jos saakin viisi sanaa sanoa, niin äkkiä se puheripuli-ihminen vuodattaa siihen taas seuraavan puolen tunnin luennon. Aivan mahdotonta olla pidemmän aikaa tollasen ihmisen seurassa. Siinä menee väkisin itse ihan mykäksi.
Niin tietenkin voi, varsinkin kun ei kestä kritiikkiä. Moni joka pitää itseään oikein mukavana ja hauskana, ei ole sitä. Vaikka en ole tosikko niin joskus vaan muka hauskat jutut ei ole sitä.