Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhempi mielestänne vastuussa tulla ns. toimeen lapsensa kanssa?
06.07.2025 |
Tajusin juuri, ettei omaa äitiäni kiinnostanut tällainen ollenkaan, toisin sanoen siis oman lapsensa tunteet. Jos suutuin hänelle jostakin, hän ei ikinä piitannut ottaa vähääkään selvää, mikä sen aiheutti, vaan ainoastaan syytti minua. Minä elin siis koko lapsuuteni ajan kärsien pahasta olosta, johon siis HÄN ja vain hän oli syypää.
Toki minulla oli muuta mukavaa, onneksi, lapsuudessani, mutta äitini oli hirviö ja lähes ainoastaan pahoinvoinnin lähde.
Kommentit (223)
Mä en nyt ihan oikeasti ymmärrä mitä tarkoitat. Minulla oli hyvä lapsuus eivätkä vanhempani ikinä loukanneet minua. Joskus oltiin eri mieltä, välillä oli paha mieli, usein en saanut tahtoani läpi, mutta se ei kai ole sama asia. Itselläni ei ole lapsia joten heitä en ole voinut loukata. Yritä selittää hiukan paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Ei sellaisia joita ei oltaisi pystytty heidän kanssa selvittämään. Sinulla mitä ilmeisemmin on.
Juu on todellakin. Narsistin kanssa ei selvitelty yh
Nytkö kyse kuitenkin olikin sinusta eikä minun lapsista?
Näen, ettet ole aina osannut olla täydellisen äidin tavalla heille emotionaalisesti läsnä, niin kuin he ois tarvinneet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on sana tulla toimeen. Kai sitä voi tulla toimeen jos molemmat osaa käyttäytyä asiallisesti. Välillä niin ei ole. Vaikka kuinka itse yrittää lapsena. Niin joskus aikuisten käytös ei ole aina kovin aikuismaista.
Minusta toi ei ole ok tai äiti on huono äiti. Äidin pitää aikuisena osata tulla lapsensa kanssa toimeen, eikä saada tälle aikaan tunnetta, ettei vanhempi välitä siitä, millä suututti lapsen.
Ap
No minusta aikuisena äiti ja lapsi ovat enenmän tasavertaisia. Sinun pitää ymmärtää myös äitisi lähtökohtia ja toki hänen pitäisi yrittää myös ymmärtää sinua.
Nyt onkin kyse
Tajuan mitä tarkoitat. Asiaa ajateltuasi- oletan että olet aikuinen- päädyt kysymykseen siitä mitä hyväksyt ja mitä et hyväksy ja maksat hinnan valinnastasi.
Mieti äitisi lapsuutta, nuoruutta ym.millaista hänen elämänsä ollut, millä eväin hän kasvatti sinut? Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut, mitä ei ole itse kokenut on vaikeaa antaa eteenpäin. Perspektiivi ja myötätunto auttavat, valitsetpa mitä tahansa.
Miksi et ole opetellut suomea? Uskoisin, että isoin ongelmasi on ilmaisun outous. Miksi et voi kirjoittaa "vastuussa tulemaan toimeen", vaan käytät itsepintaisesti muotoa "vastuussa ns. tulla toimeen"?
Vierailija kirjoitti:
Esim. sekin on jo jonkinlaista toimeen tulemista, joskin superköyhää, (enkä ois halunnut sellaistakaan äitiä, jos sais valita kivan), että antaa lapsen sitten osoittaa, ettei pidä sinusta. Mutta kun ei ollut sekään ok. Äitini onkin narsisti, ei ihme, ettei se käynyt.
Ap
Miksi lapsen pitäisi saada osoittaa, ettei pidä äidistään? Voi sanoa, ettei pidä käytöksestä, mutta aika rankka ajatus, että lapsen kuuluisi saada tuollaista äidilleen osoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi ei ole vastuussa lapsensa tunteista etenkään silloin, kun lapsella on skitsofrenia kuten sinulla.
Vierailija kirjoitti:
" Ei kenelläkään ole mitään oikeutta olla ilkeä. Joskus se on inhimillistä, mutta ei se koskaan ole oikein. "
No onhan, jos vanhemman ihmistaidot ovat sillä tasolla, ettei osaa edes oman lapsensa kanssa tulla toimeen. Eihän sille lapselle silloin jää mitään muuta keinoa, kuin olla ilkeä takaisin.
ap
En tiedä, mutta tästä mitä kirjoitat tähän ketjuun niin tulee kyllä fiilis, että sinun kanssasi on aika vaikea tulla toimeen. Vaikutat suuttuvat kaikesta ja aina muiden vika. Jos et ole 3 vuotias niin nyt olisi aika ottaa vastuuta siitä omastakin käytöksestä eikä aina mennä sen, olen lapsi, narratiivin taakse. Ehkä se on oikeasti niin, että sinun kanssasi on vaikeaa tulla toimeen. Ehkä suutut heti ja kaikesta. Ehkä joku tai äitisi ei vaan enää jaksa sinua ja sinun suuttumisiasi ja ilkeyttäsi. Myönnät olevasi ilkeä ja oikeutat sen, koska muut, selityksellä.
Ehkä äitisi ei ole ihmeellinen, mutta et nyt sinäkään enkeliltä vaikuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Minä olen varmasti loukannut lapsiani. Mutta en usko, että olen sinun äitisi, joten en voi tietää, mistä sinä puhut.
Nyt puhutaan tilanteest
Lapsi voi kokea loukkaantumista niin monenlaisesta asiasta. Siitä, esimerkiksi, että äiti sanoo sisaruksen olevan lasta läheisempi ja tärkeämpi hänelle. Se on julmaa henkistä väkivaltaa, ja se olisi hyvä käsitellä terapiassa, äidistä toki ei välttämättä siihen ole apua.
Tai se voi olla arkinen kommentti, vanhempi vaikka moittii lasta kyläreissulla riehumisesta, mikä pahoittaa lapsen mielen, mutta mikä kuuluu siihen arkiseen lapsiperheen elämään, missä aina välillä on paha mieli ja kukaan ei varsinaisesti ole tehnyt mitään kamalaa.
Siksi esimerkki olisi hyvä. Että tietäisi, kumman tasoisesta loukkaantumisesta puhutaan
No, mun äiti on esim. sanonut minulle, että "älä ihmettele jos ystävät jättää" ja myös tietenkin haukkunut isäni ja tämän äidin ja sanoo seuraavaksi, että olen kuin he, en osaa tulla kenenkään kanssa toimeen ja myös jos hänen sukulaisensa kaukaa tulivat yökylään niin vihaisena vaati, että mun on oltava tämän itseäni 6 vuotta nuoremman lapsen kanssa, vaikka nämä eivät siis olleet vielä edes perillä ja en ollut mitenkääön siitä yrittänyt laistaa. Olin ehkä sanonut jotain, mikä antoi ymmärtää, että "vain jos viihdyn hänen kanssaan" tjms. Ja siis olen ihan hyväntahtoinen ihminen, ei mulla ole erikseen syytä olla nyt vähän pitämättä seuraa kohteliaisuudestakin, mutta äitini antoi ymmärtää, ettei sitä ole ok tehdä kohtelöiaisuudesta, vaan pitää aidosti osoittaa, että haluaa leikkiä tämän kanssa. Ja siis olin itse tuolloin ehkä 12v. Minusta ois ollut vähän noloa leikkiä sen kanssa ihan jatkuvasti, näin siis varmaan oli mun luontainen ajatus ennen kuin he edes olivat saapuneet. Ja siis loukkaannuin, kun minut haukuttiin siksi, etten ollut äidin mieleinen tytäör kun hän keinotekoisen käytöksensä kanssa odotteli näitä valtiovier... anteeksi arvovier... anteeksi siskopuoltaan ja tämän lasta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. sekin on jo jonkinlaista toimeen tulemista, joskin superköyhää, (enkä ois halunnut sellaistakaan äitiä, jos sais valita kivan), että antaa lapsen sitten osoittaa, ettei pidä sinusta. Mutta kun ei ollut sekään ok. Äitini onkin narsisti, ei ihme, ettei se käynyt.
Ap
Miksi lapsen pitäisi saada osoittaa, ettei pidä äidistään? Voi sanoa, ettei pidä käytöksestä, mutta aika rankka ajatus, että lapsen kuuluisi saada tuollaista äidilleen osoittaa.
No, äiti = aikalailla äidin käytös.
Tietenkin pitää vopida osoittaa, kantsiskohan äidin silloin miettiä, että mitähän oon tehnyt väärin? LISÄKSI, Suomessahan on mielipiteen vapaus, se koskee MYÖS lapsia. miksi ihmeessä moinen mielipide olisi kielletty?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on sana tulla toimeen. Kai sitä voi tulla toimeen jos molemmat osaa käyttäytyä asiallisesti. Välillä niin ei ole. Vaikka kuinka itse yrittää lapsena. Niin joskus aikuisten käytös ei ole aina kovin aikuismaista.
Minusta toi ei ole ok tai äiti on huono äiti. Äidin pitää aikuisena osata tulla lapsensa kanssa toimeen, eikä saada tälle aikaan tunnetta, ettei vanhempi välitä siitä, millä suututti lapsen.
Ap
No minusta aikuisena äiti ja lapsi ovat enenmän tasavertaisia. Sinun pitää ymmärtää myös äitisi lähtökohtia ja toki hänen pitäisi yrittää myös ymmärtää
Tajuan mitä tarkoitat. Asiaa ajateltuasi- oletan että olet aikuinen- päädyt kysymykseen siitä mitä hyväksyt ja mitä et hyväksy ja maksat hinnan valinnastasi.
Mieti äitisi lapsuutta, nuoruutta ym.millaista hänen elämänsä ollut, millä eväin hän kasvatti sinut? Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut, mitä ei ole itse kokenut on vaikeaa antaa eteenpäin. Perspektiivi ja myötätunto auttavat, valitsetpa mitä tahansa.
Tajuan mitä tarkoitat. Asiaa ajateltuasi- oletan että olet aikuinen- päädyt kysymykseen siitä mitä hyväksyt ja mitä et hyväksy ja maksat hinnan valinnastasi.
Mieti äitisi lapsuutta, nuoruutta ym.millaista hänen elämänsä ollut, millä eväin hän kasvatti sinut? Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut, mitä ei ole itse kokenut on vaikeaa antaa eteenpäin. Perspektiivi ja myötätunto auttavat, valitsetpa mitä tahansa.
Tajuan mitä tarkoitat. Asiaa ajateltuasi- oletan että olet aikuinen- päädyt kysymykseen siitä mitä hyväksyt ja mitä et hyväksy ja maksat hinnan valinnastasi.
Mieti äitisi lapsuutta, nuoruutta ym.millaista hänen elämänsä ollut, millä eväin hän kasvatti sinut? Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut, mitä ei ole itse kokenut on vaikeaa antaa eteenpäin. Perspektiivi ja myötätunto auttavat, valitsetpa mitä tahansa.
Tajuan mitä tarkoitat. Asiaa ajateltuasi- oletan että olet aikuinen- päädyt kysymykseen siitä mitä hyväksyt ja mitä et hyväksy ja maksat hinnan valinnastasi.
Mieti äitisi lapsuutta, nuoruutta ym.millaista hänen elämänsä ollut, millä eväin hän kasvatti sinut? Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla saanut, mitä ei ole itse kokenut on vaikeaa antaa eteenpäin. Perspektiivi ja myötätunto auttavat, valitsetpa mitä tahansa.
Minkä hinnan, ja mistä valinnasta?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ei kenelläkään ole mitään oikeutta olla ilkeä. Joskus se on inhimillistä, mutta ei se koskaan ole oikein. "
No onhan, jos vanhemman ihmistaidot ovat sillä tasolla, ettei osaa edes oman lapsensa kanssa tulla toimeen. Eihän sille lapselle silloin jää mitään muuta keinoa, kuin olla ilkeä takaisin.
ap
En tiedä, mutta tästä mitä kirjoitat tähän ketjuun niin tulee kyllä fiilis, että sinun kanssasi on aika vaikea tulla toimeen. Vaikutat suuttuvat kaikesta ja aina muiden vika. Jos et ole 3 vuotias niin nyt olisi aika ottaa vastuuta siitä omastakin käytöksestä eikä aina mennä sen, olen lapsi, narratiivin taakse. Ehkä se on oikeasti niin, että sinun kanssasi on vaikeaa tulla toimeen. Ehkä suutut heti ja kaikesta. Ehkä joku tai äitisi ei vaan enää jaksa sinua ja sinun suuttumisiasi ja ilkeyttäsi. Myönnät olevasi ilkeä ja oikeutat sen, koska muut, selit
Tai vaan kirjoittaa tunteen vallassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ei kenelläkään ole mitään oikeutta olla ilkeä. Joskus se on inhimillistä, mutta ei se koskaan ole oikein. "
No onhan, jos vanhemman ihmistaidot ovat sillä tasolla, ettei osaa edes oman lapsensa kanssa tulla toimeen. Eihän sille lapselle silloin jää mitään muuta keinoa, kuin olla ilkeä takaisin.
ap
En tiedä, mutta tästä mitä kirjoitat tähän ketjuun niin tulee kyllä fiilis, että sinun kanssasi on aika vaikea tulla toimeen. Vaikutat suuttuvat kaikesta ja aina muiden vika. Jos et ole 3 vuotias niin nyt olisi aika ottaa vastuuta siitä omastakin käytöksestä eikä aina mennä sen, olen lapsi, narratiivin taakse. Ehkä se on oikeasti niin, että sinun kanssasi on vaikeaa tulla toimeen. Ehkä suutut heti ja kaikesta. Ehkä joku tai äitisi ei vaan enää jaksa sinua ja sinun suuttumisiasi ja ilkeyttäsi. Myönnät olevasi ilkeä ja oikeutat sen, koska muut, selit
Minä luulen, että kyseessä on yli 50v vakiokirjoittaja. Ainakin jutut on ihan samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
En, minä en tajua ihan koska sinun ilmaisusi on niin epämääräistä ja mistä kukaan voi tietää mitä tarkkaanottaen tarkoitat, koska usein asian ovat tilannekohtaisia. Minusta alkaa tuntumaan, että ne syyt ovat niin mitättömiä, ettet siksi niitä halua edes kertoa. Koska silloinhan on vaarana, että joku kokee ne aika pikkumaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näen, ettet ole aina osannut olla täydellisen äidin tavalla heille emotionaalisesti läsnä, niin kuin he ois tarvinneet.
Ap
Ei kukaan ole täydellinen äiti. Koska kukaan ei ole täydellinen ihminen. Siksi voi olla ihan varma, että jokainen tekee äitiydessään virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
En, minä en tajua ihan koska sinun ilmaisusi on niin epämääräistä ja mistä kukaan voi tietää mitä tarkkaanottaen tarkoitat, koska usein asian ovat tilannekohtaisia. Minusta alkaa tuntumaan, että ne syyt ovat niin mitättömiä, ettet siksi niitä halua edes kertoa. Koska
Kenenkään syyt loukkaantua eivät koskaan ole pikkumaisia. Kyseessä on tunne, eikä lapsi päätä siitä, eikä siis sitä valitse. Minun tunteeni ovat olleet täysin oikeutettuja ja niitä on halveksittu ja poljettu. SINÄ, eikä kukaan muukaan meistä, et ole mittari etkä tuomari muiden tunteisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on sana tulla toimeen. Kai sitä voi tulla toimeen jos molemmat osaa käyttäytyä asiallisesti. Välillä niin ei ole. Vaikka kuinka itse yrittää lapsena. Niin joskus aikuisten käytös ei ole aina kovin aikuismaista.
Minusta toi ei ole ok tai äiti on huono äiti. Äidin pitää aikuisena osata tulla lapsensa kanssa toimeen, eikä saada tälle aikaan tunnetta, ettei vanhempi välitä siitä, millä suututti lapsen.
Ap
No minusta aikuisena äiti ja lapsi ovat enenmän tasavertaisia. Sinun pitää ymmärtää myös äitisi lähtökohtia
Noh, mitä enemmän itse aikuistuu, sitä enemmän alkaa ymmärtämään myös vanhempiaan ja sitä, etteivät he sen kummemmaksi muutu. Joskus se on vaikeaa ja tuskallista, jopa niin että tuntuu helpommalta katkaista välit. Se valinta, ne seuraukset. Jotkut valitsevat kohteliaan tuttavallisen yhteydenpidon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. sekin on jo jonkinlaista toimeen tulemista, joskin superköyhää, (enkä ois halunnut sellaistakaan äitiä, jos sais valita kivan), että antaa lapsen sitten osoittaa, ettei pidä sinusta. Mutta kun ei ollut sekään ok. Äitini onkin narsisti, ei ihme, ettei se käynyt.
Ap
Miksi lapsen pitäisi saada osoittaa, ettei pidä äidistään? Voi sanoa, ettei pidä käytöksestä, mutta aika rankka ajatus, että lapsen kuuluisi saada tuollaista äidilleen osoittaa.
No, äiti = aikalailla äidin käytös.
Tietenkin pitää vopida osoittaa, kantsiskohan äidin silloin miettiä, että mitähän oon tehnyt väärin? LISÄKSI, Suomessahan on mielipiteen vapaus, se koskee MYÖS lapsia. miksi ihmeessä moinen mielipide olisi kielletty?
Ap
Sä olet aikuinen. Helvetti. Ala käyttäytymään sen mukaisesti ja ota vastuu ITSESTÄSI.
En jaksaisi sun seuraa kolmea sekuntia pidempään, olet niin raskas ja menneisyyteen jumittunut. Käsittele traumasi ja ala elämään elämääsi eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Minä olen varmasti loukannut lapsiani. Mutta en usko, että olen sinun äitisi, joten en voi tietää, mistä sinä puhut.&nb
Jos sinun ongelmasi on tätä luokkaa sinulla ei ole ongelmia. Jos vielä vuosikymmenien jälkeen jauhat sitä, että loukkaanuit, koska äitisi sanoi, että älä ihmettele jos ystävät jättää, niin ongelma on sinussa ei äidissäsi. Ehkä hänellä oli kokemusta siitä, että kaverisi jättivät sinut ja aina samanlaisista syistä.
Useimmiten äiti ei tahallaan halua pahoittaa lapsen mieltä, vaan äiti ei osaa käsitellä vaikeisiin tilanteisiin öliittyviä tuntemuksia. ja useimmiten äiti pahoittaa itsekin mielensä, eli syntyy kuin noidankehä. Jos ei äiti löydä tunnetilasta pakotietä, hän voi purkaa pahan olon lapsiin, varsinkin, jos lapsi telee jotain sellaista, mikä saa äidin mielen epätasapainoon.
Lapsi voi kokea loukkaantumista niin monenlaisesta asiasta. Siitä, esimerkiksi, että äiti sanoo sisaruksen olevan lasta läheisempi ja tärkeämpi hänelle. Se on julmaa henkistä väkivaltaa, ja se olisi hyvä käsitellä terapiassa, äidistä toki ei välttämättä siihen ole apua.
Tai se voi olla arkinen kommentti, vanhempi vaikka moittii lasta kyläreissulla riehumisesta, mikä pahoittaa lapsen mielen, mutta mikä kuuluu siihen arkiseen lapsiperheen elämään, missä aina välillä on paha mieli ja kukaan ei varsinaisesti ole tehnyt mitään kamalaa.
Siksi esimerkki olisi hyvä. Että tietäisi, kumman tasoisesta loukkaantumisesta puhutaan.