Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhempi mielestänne vastuussa tulla ns. toimeen lapsensa kanssa?
06.07.2025 |
Tajusin juuri, ettei omaa äitiäni kiinnostanut tällainen ollenkaan, toisin sanoen siis oman lapsensa tunteet. Jos suutuin hänelle jostakin, hän ei ikinä piitannut ottaa vähääkään selvää, mikä sen aiheutti, vaan ainoastaan syytti minua. Minä elin siis koko lapsuuteni ajan kärsien pahasta olosta, johon siis HÄN ja vain hän oli syypää.
Toki minulla oli muuta mukavaa, onneksi, lapsuudessani, mutta äitini oli hirviö ja lähes ainoastaan pahoinvoinnin lähde.
Kommentit (223)
Kyllä, vanhemman vastuu. Mutta joidenkin vanhempi voi olla henkisesti pelkkä kakara ja itsekäs (jopa siiderissä ja uraputkessa), ei voi odottaa paljoa. Henkinen kehitys voi olla osittaista muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ei kenelläkään ole mitään oikeutta olla ilkeä. Joskus se on inhimillistä, mutta ei se koskaan ole oikein. "
No onhan, jos vanhemman ihmistaidot ovat sillä tasolla, ettei osaa edes oman lapsensa kanssa tulla toimeen. Eihän sille lapselle silloin jää mitään muuta keinoa, kuin olla ilkeä takaisin.
ap
Onko siitä ilkeilystä jotain apua?
Ei tietenkään, ei siitä ole kysymys. Se vain on lapselle terve tapa reagoida.
Ap
Ehkä kannattaisi opetella reagointi tapoja joista on enemmän hyötyä sinulle.
Ja siis nyt ei puhuta edes mistään teineistä, vaan alle kouluikäisenä alkavasta suhteesta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja siis nyt ei puhuta edes mistään teineistä, vaan alle kouluikäisenä alkavasta suhteesta.
Ap
Aika usein vanhemman ja lapsen suhde alkaa alle kouluikäisenä.
Kaikki vanhemmat ovat virheellisiä, eikä minusta kuulosta jotenkin kohtuulliselta tuo vaatimus tulla aina toimeen lapsensa kanssa. Ei se aina kiukuttelevan murkun kanssa onnistu. Rakastaa voi aina, mutta aina ei tarvitse jaksaa ja ymmärtää. Olemme kuitenkin kaikki ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Ei kenelläkään ole mitään oikeutta olla ilkeä. Joskus se on inhimillistä, mutta ei se koskaan ole oikein. "
No onhan, jos vanhemman ihmistaidot ovat sillä tasolla, ettei osaa edes oman lapsensa kanssa tulla toimeen. Eihän sille lapselle silloin jää mitään muuta keinoa, kuin olla ilkeä takaisin.
ap
Onko siitä ilkeilystä jotain apua?
Ei tietenkään, ei siitä ole kysymys. Se vain on lapselle terve tapa reagoida.
Ap
Ehkä kannattaisi opetella reagointi tapoja joista on enemmän hyötyä sinulle.
Eihän tässä mun reagointitavoistani ole kysymys, vaan siitä, pitääkö sinun mielestäsi vanhemman tulla toimeen lapsensa kanssa? Siis jos loukkaa häntä, niin haluta selvittää se, miksi lapsi pahoitti mielensä ja korjata se ja lohduttaa! Tai sitten hyväksyä se, että lapsi ei pidä sinusta, eikä marttyyroida raivona, kun näkee, ettei olekaan niin ihana äiti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis nyt ei puhuta edes mistään teineistä, vaan alle kouluikäisenä alkavasta suhteesta.
Ap
Aika usein vanhemman ja lapsen suhde alkaa alle kouluikäisenä.
Joo, osa kommentoijista ei vain näytä tajuavan sitä, ellen sano.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vanhemmat ovat virheellisiä, eikä minusta kuulosta jotenkin kohtuulliselta tuo vaatimus tulla aina toimeen lapsensa kanssa. Ei se aina kiukuttelevan murkun kanssa onnistu. Rakastaa voi aina, mutta aina ei tarvitse jaksaa ja ymmärtää. Olemme kuitenkin kaikki ihmisiä.
Kantsis vähän miettiä, mitä tuo asenne, että sä oot aina oikeassa, tekee lapselle.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Minä olen varmasti loukannut lapsiani. Mutta en usko, että olen sinun äitisi, joten en voi tietää, mistä sinä puhut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Ei sellaisia joita ei oltaisi pystytty heidän kanssa selvittämään. Sinulla mitä ilmeisemmin on.
Minkä ikäinen olet ap? Epäilen, että olet aika nuori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuisen tehtävä on opettaa lapselle tunnesäätelyä. Aikuisen ei kuitenkaan tarvitse toimia lapsen haluamalla tavalla, vaan lapsen paras huomioiden, joka ei siis ole sama asia. Jos lapsi esimerkiksi suuttuu vanhemmalle koska ei saa tahtoaan läpi jossain asiassa, ei vanhemman tarvitse antaa periksi lapselle, mutta hän voi perustella miksi lapsi ei tilanteessa saa tahtoaan läpi, ja voi kertoa, että ymmärtää että lapsi on asiasta vihainen. Tunnetta ei siis tarvitse, eikä pidä kieltää, mutta sen ei myöskään pidä antaa ohjata omaa toimintaa aikuisena. Jos aikuinen huomaa toimineensa oikeasti väärin, tai loukanneensa lasta puheillaan, niin tottakai aikuisen silloin pitää pyytää anteeksi. Sillä tavalla lapsikin oppii pyytämään anteeksi, jos toimii väärin. Kun lapsi suuttuessaan raivoaa, ei aikuisen tietenkään pidä mennä samalle tasolle. Aikuisen pitää kyllä osata säilyttää malttinsa, ja rajata lasta rauhallisesti mutta jämäkästi. Juupas-eipäs keskusteluihin ei pidä lähteä.
Esim. sekin on jo jonkinlaista toimeen tulemista, joskin superköyhää, (enkä ois halunnut sellaistakaan äitiä, jos sais valita kivan), että antaa lapsen sitten osoittaa, ettei pidä sinusta. Mutta kun ei ollut sekään ok. Äitini onkin narsisti, ei ihme, ettei se käynyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Minä olen varmasti loukannut lapsiani. Mutta en usko, että olen sinun äitisi, joten en voi tietää, mistä sinä puhut.
Nyt puhutaan tilanteesta, jossa lasta on loukattu. Oletko sä niin yksinkertainen, ettet osaa mennä siihen tunnetasolla ilman esimerkkejä? Onneksi en ole juuri sinulta velkaa minkäänlaista kommentointia tähän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Ei sellaisia joita ei oltaisi pystytty heidän kanssa selvittämään. Sinulla mitä ilmeisemmin on.
Juu on todellakin. Narsistin kanssa ei selvitelty yhtikäs mitään, paitsi että vika oli minussa, sillä diagnoosilla hänen päivänsä jatkui hyväntuulisena, mun (elämä) ei.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mikä on sana tulla toimeen. Kai sitä voi tulla toimeen jos molemmat osaa käyttäytyä asiallisesti. Välillä niin ei ole. Vaikka kuinka itse yrittää lapsena. Niin joskus aikuisten käytös ei ole aina kovin aikuismaista.
"Tulla toimeen" tarkoittaa kahta eri asiaa. 1) Piia ja hänen anoppinsa tulevat hyvin toimeen keskenään = Piialla ja anopilla on hyvät / mukavat välit. He ovat kohteliaita ja ystävällisiä toisilleen. Kumpikaan ei tavallisesti hauku toista tai ole tahallaan ilkeä. 2) Nelihenkinen perhe ei tule toimeen, vaikka molemmat puolisot käyvät töissä = heillä on käytössään liian vähän rahaa joka kuukausi. On vaikeaa saada maksettua asumiskulut (vuokra tai asuntolaina), sähkölasku ja kotivakuutus ajoissa. Ruokaan, lastenvaatteisiin ja bussilippuihin jää kovin vähän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrotko jonkun konkreettisen tilanteen, niin olisi helpompi ymmärtää.
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap
Miksi se olisi ongelmallista tulla lasteni kanssa toimeen?
No kun et edes ymmärrä, että olet voinut loukata heitä, vaan vaadit esimerkkejä. Etkö tajua sellaisia itseksesi?
Ei sellaisia joita ei oltaisi pystytty heidän kanssa selvittämään. Sinulla mitä ilmeisemmin on.
Juu on todellakin. Narsistin kanssa ei selvitelty yhtikäs mitään, paitsi että vika oli minussa, sill
Nytkö kyse kuitenkin olikin sinusta eikä minun lapsista?
Aika jännä, etä sulle ei ole siis ehdoton kyllä, että oman lapsen kanssa on tultava toimeen. Sääliksi käy mahdollisia lapsiasi.
Ap