Lue keskustelun säännöt.
Haluaisitko palata ajassa takaisin 70-luvulle?
06.07.2025 |
https://x.com/VintageRockN_85/status/1941549299558646270
Kuinka moni haluaisi palata ajassa taaksepäin?
Kommentit (194)
No en todellakaan. Kasari on aikaisin paikka minne voisin palata, siellä on pari teini-iän mokaa, jotka muuttaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä en haluaisi 70-luvulle! Ankeaa oli. Lapset ja naiset ei olleet minkään arvoisia. Äijät sai kähmiä tyttöjä hississä ja vaikka missä. Nykyään on moni asia paljon paremmin, uskokaa pois.
Näppärä tyttö läimäyttää kähmijää poskelle. Niin ainakin vanhoissa elokuvissa tehdään.
Näppärä tyttö sai siitä hyvästä sitten nyrkistä.
Siinä tapauksessa että en tietäisi nykyajasta mitään palaisin mielelläni 70-luvulle ja kesään, ostin uuden Tunturi mobedin ja jumalauta oli se hyvä peli, viritin tietenkin se melkein heti ja auton mittarin mukaan ajoin sillä parhailaan 90 kilometrin tuntivauhtia lippis päässä.Perhe oli koossa ja kaikki ok.Nykyään asun yksin, siskot ja veli maailmalla, äiti kuoli 90-luvulla.
Olisi kiva päästä takaisin 1970-luvulle päiväksi. Sellainen päivä olisi paras, että mummi olisi meillä käymässä Helsingissä. Asuimme silloin lähiössä. Mentäisiin mummin kanssa yhdessä ostarille ja ostettaisiin jotain leivoksia, vaikka bebejä tai tuulihattuja. Sitten palattaisiin kotiin ja keitettäisiin päiväkahvit, juteltaisiin ja nauraa kikatettaisiin.
Vaikka olen itse mummoikäinen nyt, niin edelleen on rakasta mummiani ikävä.
Olisi jo aika keksiä se aikakone, vaikka eri vuosikymmenille taaksepäin ajassa+tähtiportti koodilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä. Oli siinä hyviäkin puolia. Tenavana leikittiin paljon ulkona, oli paljon kavereita, kouluissa toteltiin opettajia, telkusta näkyi 2 kanavaa, urheilukisat olivat arvossaan, lauantaisin katsottiin Englannin liigan matsi, jääkiekon mm kisoista näkyi Suomen ottelut ja joku Tsekkosslovakia-Neuvostoliitto peli. Tallinnan telkusta muutama muu. Kaupat meni sulki klo 17 eivätkä olleet auki sunnuntaisin. Stokkan tavaratalo oli arvossaan. Kaikille riitti töitä. Kyläiltiin toisten kodeissa. Kirjoja arvostettiin, musiikki oli aitoa. Kovin oli elämä erilaista tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä. Oli siinä hyviäkin puolia. Tenavana leikittiin paljon ulkona, oli paljon kavereita, kouluissa toteltiin opettajia, telkusta näkyi 2 kanavaa, urheilukisat olivat arvossaan, lauantaisin katsottiin Englannin liigan matsi, jääkiekon mm kisoista näkyi Suomen ottelut ja joku Tsekkosslovakia-Neuvostoliitto peli. Tallinnan telkusta muutama muu. Kaupat meni sulki klo 17 eivätkä olleet auki sunnuntaisin. Stokkan tavaratalo oli arvossaan. Kaikille riitti töitä. Kyläiltiin toisten kodeissa. Kirjoja arvostettiin, musiikki oli aitoa. Kovin oli elämä erilaista tuolloin.
Tästä tuli mieleen paljon 70-luvun muistoja. Itse katselin joka lauantai faijan kanssa Englannin liigaa. Ja jääkiekko, voi että Suomi taisteli sitä Punakonetta vastaan. Ei ollut 70-luvulla vielä tietoa että vuonna 1995 vihdoin saataisiin ensi kerran kultaa, oli ankaraa nuorena kannattaa isänmaata. Jostain syystä yksi suosituimmista pelaajista oli Tsekin Nedomansky, velipojalla oli omassa valokuva-albumissaan Nedomansky-tarra :D Biisissä Pikkuveli on paljon tuota 70-luvun henkeä, mekin luettiin pikkuveljen kanssa mun sängyssä pyhäaamuisin sarjakuvia.
Kaikille ei kuitenkaan riittänyt töitä. Sadattuhannet suomalaiset muuttivat 1970-luvulla työn perässä ulkomaille, etenkin Ruotsiin, jotkut Kanadaan tai Australiaan.
Jotenkin tuntuu nyt jälkeenpäin että 70-luku oli nuorten vuosikymmen. Tuli ne rockfestarit, Ruisrock etunenässä. Olin itse siellä 74 ja 75. Helsingissä oli harvoin joitain suurten ulkomaisten bändien keikkoja, mutta sinne oli pakko mennä. Ei ollut kunnon esiintymislavoja isoille keikoille, vain Kultsa ja Messuhalli (eli Kulttuuritalo ja nykyinen Kisahalli.) Muistan olleeni Messuhallissa keikoilla, Deep Purple, Uriah Heep, ja istuttiin sellaisilla puupenkkeillä. Sitten kun oli ikää pääsi Tavastialle tietysti. Nuorena sai kesätöitä, joten pystyi maksamaan kaikenlaista.
Vanhemmat elivät omaa elämäänsä, oli keskikaljan ja seksin vapautumisen aika, joten ei meitä nuoria paljon vahdittu. Monien vanhemmat erosivat tuolloin, niin minunkin. Yh-äideillä alkoi olla poikaystäviä. Aikuiset myös matkustivat paljon, ja jättivät meidät nuoret yksin kotiin. Kotona oli tavallista, että teininä istuin aikuisten kanssa ja kuulin heidän juttujaan ja join punkkua heidän kanssaan alaikäisenä.
Mitään kahviloita ei tainnut olla auki iltaisin, joten joka paikkaan tarvitsi henkkarit. Ainoastaan bensa-asemilla oli kahviot auki myöhempään, siksi monet nuoret nuohosivat niissä. Alkoholi oli ravintoloissa huiman kallista, ei sitä kyennyt tavallinen nuori ostamaan. Vanhempien kaapista juominen oli tavallinen tapa, moni sen ajan nuori otti eka kännit äidin minttuliköörillä, eikä edelleenkään tykkää mintun mausta.
Yllättävän paljon vapautta ja vastuuta meillä oli. Itsekin olin 15-vuotiaasta alkaen töissä ja käytin rahani siihen mihin halusin. Se oli musiikki, keikat, ja interrail-matkat. Jo 17-vuotiaana matkustin ensi kerran yksin rinkka selässä ympäri Eurooppaa. Ei ollut internettiä, halpoja puheluja, saati Whatsappeja; äidit ja isät eivät tienneet missä me oltiin, kenen kanssa ja mitä tehtiin. Ainoa tapa saada tietoa kotoa oli antaa joku Poste Restante -osoite ja äiti lähetti sinne kirjeen. Itse laitoin silloin tällöin kortin mammalle, mutta ne luultavasti tulivat perille muutama päivä ennen minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En. Ysärille menisin takaisin jos voisin.
Kauhee ysärin lama, miksi haluat takaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ysärille menisin takaisin jos voisin.
Kauhee ysärin lama, miksi haluat takaisin?
Eihän se pahasti kaikkiin vaikuttanut. Eikä kestänyt koko vuosikymmentä. Mä olin ysärin 25-35-vuotias ja oon reissannut ja elänyt ihan hauskaa aikaa vaikka esim. työtilanne oli epävarma osan ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ei taksikuskit raiskannu ja hakannu asiakkaitaan. Katujengit ei ryöstäny merkkivaatteita kadulla.
ekat somput tuli 90-luvulla
silloin alkoi lama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ekat somput tuli 90-luvulla
silloin alkoi lama
persut persutettiin 1995 tuomaan lama suomeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuota linkkiä avannut, mutta kun seiskytluvulla on itse elänyt ikävuodet 6-16 niin olihan se aika ankeata. Varmaan aikuisillakin, mutta toisaalta ei paremmasta tiedetty. Meinaan nyt lähinnä esim. elämää helpottavaa teknologiaa, asumismukavuutta.
Ei se mitään ankeata ollut.
Ei niin. Se näyttää ankealta niistä, jotka katsoo sitä tämän päivän vinkkelistä, mutta ei tajua sitä, että silloinhan elettiin sen ajan nykyaikaa! Ja nykyaika on aina olevinaan parempaa kuin entinen. Kaikki uusi, mitä tuli, oli viimeistä huutoa ja hienoa. Me opiskeltiin jo koulussa atk-oppia, mikä oli meistä hienoa.
Eihän kukaan voi verrata tätäkään aikaa mihinkään tulevaan aikaan, joka varmasti monien mielestä silloin on ihan ylivertaista ja tämä aika ankeaa.
Tuo suomettumisen korostaminen on kyllä omituinen juttu. Ei sen ajan nuoret siitä kärsineet, hyvä kun tiesivät tai tajusivat mitään. Neuvostoliitto oli kaikin puolin kummallinen ja tuntematon naapuri ja sai olla, ei siitä tavallinen nuori ihminen välittänyt eikä kiinnostunut. Ei edes ajateltu, että siitä jotain johtuisi. Maailmahan muuttui ja kehittyi koko ajan, niin Suomikin. Kaikkea uutta tuli koko ajan. Jolla oli varaa, pystyi matkustamaan vaikka minne. Siskon kaveri kävi jo 60-luvulla Lontoossa ihan vaan Beatlesin konsertissa, kyllä se onnistui jos oli pätäkkää, ja sillä oli. Ei sitä mikään suomettuminen estänyt. Yksi tuttu tyttö meni naimisiin japanilaisen miehen kanssa 70-luvun alussa, tutustuivat interraililla.
Kenenkään opiskelua tai elämän etenemistä ei mikään suomettuminen estänyt. Oltiin poliittisella tasolla neukkujen kavereita, koska se kannatti.
No nyt ei olla. Eikä varmasti enää tullakaan. Aika näyttää, kannattiko vai ei. Tulevaisuuden nuoretko sitten joskus ovat niitä asiantuntijoita, jotka päättelee, että 2020-luvulla ihmiset eli kamalassa epävarmuudessa eikä pystyneet tekemään sitä eikä tätä, kun elettiin niin pimeätä aikaa.
No ainakaan meillä 70-luvun nuorilla ei ollut sodan uhkaa. Valitettavasti tämän ajan nuorilla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi silloin oli niin ankeaa,opet löi karttakepillä ja kävi kiinni.Vesi piti kantaa kaivosta,pestä käsin pyykki,vaatteet oli hirveitä.Kaipaan 80-90 lukua,silloin oli menoa ja meininkiä,palkat alkoi olla paremmat,tansseja oli joka niemessä ja notkossa.
Mun vanhemmilla oli pesukone jo 60-luvulla, juokseva vesi oli jo heidän isovanhempiensa aikaan. Missä maalla olet oikein asunut?
Mun äidillä oli pesukone jo 50-luvulla. Ja vaatteista sanoisin, että valokuvista päätellen meillä lapsilla oli kauniita vaatteita. Siskolla ja mulla oli samanlaiset vaaleansiniset merimies mekot yksissä häissä. Kansakoulun ekaluokan luokkakuvassa mulla on tosi nätti mekko myös. Äidillä oli tyylikkäitä jakkupukuja.
Kyllä 70-luvulla ihmisillä oli jo vesijohdot ja viemäröinnit, ei varmasti rakennettu taloja joista ne puuttuisi. Nuoret perheet muutti kerrostaloihin ja monet alkoi rakentaa omaa taloa. Niihin myönnettiin aravalainoja.
70-luvun nuorisomuodissa oli jotain samaa kuin nykymuodissa. Vyötäröä korostettiin ja tyttöjen hiukset sai kasvaa pitkiksi ja suoriksi, niitä ei enää "laiteltu" menneen ajan tapaan. Ensimmäiset ponnaripojat ilmestyi katukuviin.
Kyllä eläisin mieluummin 70-luvulla kuin nyt. Silloin elettiin enimmäkseen rauhan aikaa, sota ja konfliktit ei tunkeneet esiin joka tuutista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Ysärille menisin takaisin jos voisin.
Kauhee ysärin lama, miksi haluat takaisin?
Minuun ei vaikuttanut millään lailla.
70-luvusta ottaisin takaisin sen yhteiskunnan kaikkineen. Silloin oli ihan hyvä tilanne.
Yksityiselämääni en. Sen tahtoisin elää toisin, mutta siis siinä ajassa kyllä.
Paitsi kauppaopiston aika, sen eläisin mielelläni uudestaan! Se oli ihanaa aikaa, kaikin tavoin. Kaikki ne oppilas toverit, opettajat, koko se oppilaitoksen yleinen tunnelma ja kaikki ne oheisriennot, saisipa elää uudelleen!
Vierailija kirjoitti:
Pysyvä talviaika olisi jo liikaa palstalaisille.
Normaaliaika toimisi erittäin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi silloin oli niin ankeaa,opet löi karttakepillä ja kävi kiinni.Vesi piti kantaa kaivosta,pestä käsin pyykki,vaatteet oli hirveitä.Kaipaan 80-90 lukua,silloin oli menoa ja meininkiä,palkat alkoi olla paremmat,tansseja oli joka niemessä ja notkossa.
Mun vanhemmilla oli pesukone jo 60-luvulla, juokseva vesi oli jo heidän isovanhempiensa aikaan. Missä maalla olet oikein asunut?
Mun äidillä oli pesukone jo 50-luvulla. Ja vaatteista sanoisin, että valokuvista päätellen meillä lapsilla oli kauniita vaatteita. Siskolla ja mulla oli samanlaiset vaaleansiniset merimies mekot yksissä häissä. Kansakoulun ekaluokan luokkakuvassa mulla on tosi nätti mekko myös. Äidillä oli tyylikkäitä jakkupukuja.
Kyllä 70-luvulla ihmisillä oli jo vesijohdot ja viemäröinnit, ei
Eikös juokseva vesi ollut siihen aikaan kun mummo juoksi karhuja ja susia pakoon 10 litran vesisankot käsissään kaivolta tuvalle, pakkasta oli aina -30 astetta kesät talvet, ja ylämäkeä molempiin suuntiin, kaivolta tuvalle oli ainakin 10 kilometriä, hevostakaan ei ollut vielä keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tuota linkkiä avannut, mutta kun seiskytluvulla on itse elänyt ikävuodet 6-16 niin olihan se aika ankeata. Varmaan aikuisillakin, mutta toisaalta ei paremmasta tiedetty. Meinaan nyt lähinnä esim. elämää helpottavaa teknologiaa, asumismukavuutta.
Ei se mitään ankeata ollut.
Ei niin. Se näyttää ankealta niistä, jotka katsoo sitä tämän päivän vinkkelistä, mutta ei tajua sitä, että silloinhan elettiin sen ajan nykyaikaa! Ja nykyaika on aina olevinaan parempaa kuin entinen. Kaikki uusi, mitä tuli, oli viimeistä huutoa ja hienoa. Me opiskeltiin jo koulussa atk-oppia, mikä oli meistä hienoa.
Eihän kukaan voi verrata tätäkään aikaa mihinkään tulevaan aikaan, joka varmasti monien mielestä silloin on ihan ylivertaista ja tämä aika ankeaa.
Tuo suomettumis
Yksi opetus elämässä on ollut että kaikki uusi ei ole aina parempaa kuin vanha. Ennen tehtiin tuotteet kestämään ja ne oli hyvin suunniteltu ergonomisiksi ja toimivaksi käyttötarkoituksessaan, hyvin viimeisteltyjä, jne. Uusi ei ole enää sama asia kuin hyvä, NEW = Never Ever Worked.
Nykyään ainoa tarkoitus on tuottaa jotain etäisesti käyttötarkoitustaan muistuttavaa roskaa mahdollisimman halvalla ja maksimaalista voittoa sijoittajille tuottavaa, joka ei kestä käyttöä kuin korkeintaan hädintuskin takuuajan, jos sitäkään, ja sen mitä kestääkin, käyttö on epämiellyttävää kaikinpuolin, viimeistelykin on karkeaa, teräviä muovisaumoja ym. joita ei ole viitsitty viimeistellä, karkea työnjälki muutenkin kuin jostain entisen neuvostoliiton maasta olisi peräisin, ja ergonomiasta sekä käytön helppoudesta ei ole tietoakaan.
Lättähattujen matkustamot oli jaettu tupakka- ja ei-tupakkapuoliin kuten muissakin junissa. Osastot olivat samankokoisia, muissa matkustajavaunuissa tupakkaosasto oli pienempi.
Ovi osastojen välillä oli tavallinen, ei heiluriovi. Tupakoimattomille junat olivat paljon mukavampia kuin linja-autot, joiden takaosassa sai tosiaan polttaa vuoteen 1977 asti. Toisaalta monessa maassa linja-autoissa sai röyhyttää vielä 90-luvullakin...