Ovatko vanhustenne pankkiasiat kunnossa? Jos toinen menehtyy, pääseekö ja osaako jäljelle jäänyt verkkopankkiin?

Vanhukset ei pysty hoitamaan pankkiasioitaan itse. Ei netin kautta, eikä muutenkaan.

Ensinnäkin jokaisella täytyy olla omat tilit. Mitään yhteisiä tilejä ei saa olla ollenkaan, ei nuorilla, eikä vanhoilla.

Meillä on ulkoistettu vanhusten pankkiasiat seuraavalle sukupolvelle. Vain yhdellä perillisellä on tilinkäyttöoikeus vanhusten tileille.

Joka kuukausi tai useammin uusi tiliote kaikille osallisille, ettei tule yllätyksiä. Edunvalvojista tulee pysyä mahdollisimman kaukana!

Vaikea oli suostutella vanhuksia tähän, mutta oli pakko, kun heidän pankkitietämyksensä on ehkä 70 vuoden takaa.

Eikö kukaan ole ihmetellyt miksi noita perintö ym asioita voi hoitaa nykypäivänä vahvalla tunnistautumisella vaan pitää kierrellä eri virastoja ja hakea paperisia virkatodistuksia sunmuita lippuja ja lappuja, luulisi että juurikin noi asiat voisi hoitaa vaivattomasti ja nopeasti verkossa kaiken surun keskellä?

Testamentti,perunkirja,ositus jne voisi hoitaa jonkin olemassa olevan viraston sivulla.

Vierailija kirjoitti:

Eikö kukaan ole ihmetellyt miksi noita perintö ym asioita voi hoitaa nykypäivänä vahvalla tunnistautumisella vaan pitää kierrellä eri virastoja ja hakea paperisia virkatodistuksia sunmuita lippuja ja lappuja, luulisi että juurikin noi asiat voisi hoitaa vaivattomasti ja nopeasti verkossa kaiken surun keskellä?

Testamentti,perunkirja,ositus jne voisi hoitaa jonkin olemassa olevan viraston sivulla.

Ainiin,juristien työt vähenisi merkittävästi siinäpä se.

Meillä menee kaikki laskut miehen tililtä e-laskuina. Minulla ja pojalla on tiliin köyttäoikeus. Saako ne laskut mennä sittenkinn,jos hän kuolee. Tilillä on kyllä paljon rahaa.

Kummalla tahansa tai-tilin omistajista on kuitenkin oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä, myös kuolinpesällä tai sen yksittäisillä osakkailla, jos kuolinpesästä on tullut toinen omistajista. Myös molempien ollessa elossa kummalla tahansa tilin omistajista on oikeus vaatia yhteinen tili jäädytettäväksi. Jäädytetyn tilin varoja ei voi käyttää kukaan.

Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että voitte käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Käytännössä puolisosi ja sinun täytyy yhdessä käydä konttorissa maksamassa tai nostamassa rahaa kyseiseltä tililtä. Ja-tiliä et siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolisosi kuoleman jälkeen. 

Kuolinpesästä tulee siis kummassakin tapauksessa yhteisen tilin toinen omistaja. Siksi kannattaa säästää pahan päivän rahat sellaiset summat, joita tarvitset odottamattomiin ja yllättäviin menoihin omalle tilille. Yhteisen säästötilin rahoihin pääsee usein käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen.

On hyvä myös ymmärtää, että yhteisen tilin varat katsotaan aina omistettavan puoliksi riippumatta siitä, kuinka paljon enemmän tilin toinen omistaja on rahaa tilille laittanut.

Miten ovat aikoinaa palkat menneet tilille jos on vain yhteinen tili? Vai voiko palkkatilinä olla mikä tahansa tili minkä numeron sinne ilmoittaa. 

Ymmärrän vanhankansan yhteisen tilin jollain tapaa. Se oli maan tapa siihen aikaan monilla.Tosin esimerkiksi isovanhemmillani olivat omat tilit ja olivat syntyneen 1900-luvun alussa. 

Meillä on yhteiset tili ja olemme toisemme ainoat perilliset.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhteiset tili ja olemme toisemme ainoat perilliset.

...toistemme...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen menehtyi tammikuun alussa. Perunkirjoitus oli kesäkuussa ja vasta siinä vaiheessa kuolinpesä oli lopulta selvitetty. Eloon jääneellä puolisolla olisi pitänyt olla yli viiden kuukauden edestä rahaa itsellään.

 

Jos on naimisissa ja puoliso on ollut hyvätuloinen, niin leski saa kyllä leskeneläkkeen melko nopsaan. Se ei riipu perunkirjoituksen ajankohdasta.

 

Ohi aiheen, mutten käsitä lainkaan näitä tapauksia, joissa puolisolla ei ole rahaa oman taloutensa laskujen hoitamiseen toisen kuoleman jälkeen. Hautausmenot ja muut vainajaan kohdistuvat menot selvitetään perunkirjoituksessa. Niihin tosiaan saa käsittääkseni maksuaikaa. Ne ovat kyllä usein isoja, sen tajuan. Mutta kyllä aikuisen ihmisen pitäisi selvitä omista ruoka- ja muista pakollisista menoistaan. 

Olen asunut yksin kymmeniä vuosia ja pakkohan se on

No, kuinka paljon sinulla on nyt säästössä?

Vierailija kirjoitti:

Miten ovat aikoinaa palkat menneet tilille jos on vain yhteinen tili? Vai voiko palkkatilinä olla mikä tahansa tili minkä numeron sinne ilmoittaa. 

Ymmärrän vanhankansan yhteisen tilin jollain tapaa. Se oli maan tapa siihen aikaan monilla.Tosin esimerkiksi isovanhemmillani olivat omat tilit ja olivat syntyneen 1900-luvun alussa. 

Tietenkin ne palkat on menneet sinne yhteiselle tilille.... ja tietenkin työnantaja maksaa palkan sille tilille mikä on ilmoitettu. Mitä muutakaan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kannattaa siirtää kaikki varat Nordeasta ihan mihin muualle tahansa ennenku se omainen kuolee. 

Äitini kuoltua ja siihen liittyviä asioita hoitaessani tuntui siltä että Nordea käyttää jotain viivytystaktiikkaa, kun piti aika saada "pankkineuvojalle" siihen meni kolme viikkoa. Eikä tuolloin tietenkään kaikkea saanut hoidettua, taas uusi aika joka tietenkin meni taas kolmen viikon päähän. Eikä taaskaan saatu kaikkea nippuun, joten uusi aika ja taas.... kolme viikkoa...

Minulla oli taas täysin päinvastainen kokemus Nordeasta, kun lähiomaiseni kuoli vajaa kaksi vuotta sitten. Hänen pääasiallinen tilipankkinsa oli Nordea. Kaikki vainajan laskujen maksamisesta perunkirjoitukseen ja vainajan rahojen siirtämiseen perillisten tileille sujui todella helposti ja paljon nopeammin kuin olin kuvitellut.

Mulla taas ei niin hyvä kokemus ja tämä viime syksyltä. Mun äidillä oli Nordeassa säästöhenkivakuutus, jossa edunsaajina oli lapsenlapset (näitä äidillä oli siis 4). Ne kaksi, joilla oli tili Nordeassa, saivat rahansa parissa päivässä. Kaksi muuta odotteli ja ihmetteli. Kun mun poika sitten lopulta soitti Nordeaan, niin tarvittiinkin sinne kuulemma mun virkatodistukset useammasta paikasta vuodesta 1976 lähtien, jotta mun poika voi todistaa, ettei mulla ole enempää lapsia. Jännä, että tällaisia  todistuksia ei kuitenkaan vaadittu tyttäreltäni, jolla siis oli Nordean tili. Siskoni pojalla taas on joskus aikoinaan ollut Nordean tili, jonka hän oli jo aikoja sitten lopettanut, mutta Nordea olikin kaivanut jostain sen tilin esiin. Hän joutui sitten ensin hankkimaan siihen tiliin verkkopankkitunnukset ja Nordea suostui siirtämään rahat vain sille tilille. Tietenkin siskonpoika siirsi ne samantien sinne pankkiin, missä hänen normaalit tilinsä ovat, mutta sitten joutui vielä uudestaan lopettamaan Nordean tilinsä. Eli ihan pelkkää vitkuttelua, kun rahat olisivat siirtyneet Nordeasta jonnekin muualle. 

Meillä oli takavuosina vaimon kanssa yksi, yhteinen käyttötili, ja hommat hoituivat. Jossain vaiheessa pankkiväki otti yhteyttä ja totesivat että on tarpeen olla kaksi käyttötiliä, yksi kummallekin mutta voi olla molemmilla ristiinkäyttöoikeus.

Perusteluna tuo yksi tili ja kaksi käyttäjää niin toinen puoliso on kumminkin pääkäyttäjä ja jos hän yllättäen menehtyy niin leskellä ei ole pääsyä tilille, ainakaan vähään aikaan. No, sitten perustettiin molemmille omat palkka- ja käyttötilit ja kaikki OK. Nyt kun olemme työeläkkeellä niin minä maksan minun suuremmasta eläkkeestä vuokran, ja vaimo vuorostaan auton leasingmaksun ja vähäisemmät laskut. Hyvin toimii.

Minä suoraan sanottuna traumatisoiduin tällaisten asioiden hoidossa läheisteni kanssa; niin mutkikkaiksi ne menivät. Omalla kohdallani on toki myös yhteinen tili, mutta omat tilit löytyy ja niillä aivan varmasti niin paljon saldoa että pärjää.

Anteeks, mutta kyllä ihmetyttää miten hukassa ihmisten "kansalaistaidot" on. 

Ei kiinnosta p..n vertaa, sama kohtelu nyt heille mitä minuun sovelsivat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli takavuosina vaimon kanssa yksi, yhteinen käyttötili, ja hommat hoituivat. Jossain vaiheessa pankkiväki otti yhteyttä ja totesivat että on tarpeen olla kaksi käyttötiliä, yksi kummallekin mutta voi olla molemmilla ristiinkäyttöoikeus.

Perusteluna tuo yksi tili ja kaksi käyttäjää niin toinen puoliso on kumminkin pääkäyttäjä ja jos hän yllättäen menehtyy niin leskellä ei ole pääsyä tilille, ainakaan vähään aikaan. No, sitten perustettiin molemmille omat palkka- ja käyttötilit ja kaikki OK. Nyt kun olemme työeläkkeellä niin minä maksan minun suuremmasta eläkkeestä vuokran, ja vaimo vuorostaan auton leasingmaksun ja vähäisemmät laskut. Hyvin toimii.

Meille ei pankki ole tällaista ehdottanut, vaikka yhteiset tilit olleet käytössä yli 40 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Anteeks, mutta kyllä ihmetyttää miten hukassa ihmisten "kansalaistaidot" on. 

Miksi? Ei tällaisia koulussa kansalaistaidon tunneilla opetettu, eikä kaikki ole ollut tekemisissä kuoleman tai pankkitilien kanssa sen jälkeen, kun tilin aukaisi.

Tuossa yhdessä keskustelut ihmiset kertovat etteivät tiedä puolisonsa raha-asioista mitään.  Minusta outoa kun meillä oli kaikki yhteistä.

Kuoleman tullessa on pakko kuitenkin selvittää vainajan asiat vaikka olisi kuinka ollut erilliset asiat ja rahat.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa yhdessä keskustelut ihmiset kertovat etteivät tiedä puolisonsa raha-asioista mitään.  Minusta outoa kun meillä oli kaikki yhteistä.

Kuoleman tullessa on pakko kuitenkin selvittää vainajan asiat vaikka olisi kuinka ollut erilliset asiat ja rahat.

 

Minusta taas ei ole outoa. Jokaisella on oma omaisuus ja rahat niin kauan kuin henki pihisee. Niitä selvitellään sitten kun toisen henki ei enää pihise.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeks, mutta kyllä ihmetyttää miten hukassa ihmisten "kansalaistaidot" on. 

Miksi? Ei tällaisia koulussa kansalaistaidon tunneilla opetettu, eikä kaikki ole ollut tekemisissä kuoleman tai pankkitilien kanssa sen jälkeen, kun tilin aukaisi.

Ihan käsittämätöntä ettei itse oteta selvää, tai infotulvasta osata poimia. Kuitenkin ihan perusasioista kyse. Eikä ehkä ensimmäiseksi kannata kääntyä Aihe vapaan puoleen.