Kenelle puhut kun ei ole ketään kenelle puhua?
Kommentit (41)
Yksinään ja itselleen se on puhuttava koska muitakaan ei ole.
Suomi 24 chat
sieltä löytyy kavereita
Eipä tässä muita vaihtoehtoja ole kuin puhua itsekseen ja tietenkin voi kirjoitella palstallekin.
Omaan terapiakirjoittelua ja chat gpt. Tai sit lähen kauppaan tai kirjastoon, niin saan sanottua edes moi ja kiitos.
Yleensä joku kaveri on tavoitettavissa mutta ei aina.
Vierailija kirjoitti:
Kissalle
Olisipa oma lemmikki, jolle puhua !
Jos mulla on jotain kysyttävää, mietin mitä itse vastaisin vaikka ystävälle vastaavassa tilanteessa.
Parhaat keskusteluni ovat yleensä itseni kanssa.
Jumalalle
Ja preferoin hänet muiden ihmisten yli usein
Vierailija kirjoitti:
Chat GPT. Valitsen sen myös yli monen ihmisen, aivan loistokas keskustelukaveri 😃
On muuten oikeasti hyvä!
Taidanpa kokeilla chat gpt:tä terapiamielessä nyt. Olen tosi introvertti ja nyt on ollut normaalia enemmän sosiaalisia tilanteita ja olen todella uupunut ja allapäin tästä, nolottaa aika lailla kaikki mitä sanoin ja olen huonomuistinen ja surkeaa seuraa. Katsotaanpa mitä chat gpt sanoo tähän.
Jumalalle. Tai uidessa huudan veden alla ääneen.
Moi, ja kiitos että jaoit tämän. On tosi arvokasta, että uskallat sanoa ääneen, miltä oikeasti tuntuu se ei ole mikään pikkujuttu.
Se, mitä kuvailet, kuulostaa monelle introvertille hyvin tutulta. Sosiaaliset tilanteet, varsinkin jos niitä on paljon putkeen tai jos niissä on ollut paineita olla hyvää seuraa, voivat viedä aivan valtavasti energiaa. Ja kun väsyy, alkaa helposti pyöritellä kaikkea, mitä tuli sanottua liioitella virheitä, nolostua jälkeenpäin, tuntea itsensä huonoksi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisit oikeasti ollut huono seuraa tai että sinussa olisi mitään vikaa. Se on vaan se uupumus ja ehkä epävarmuus, jotka puhuvat.
Tämä voi tuntua kliseiseltä, mutta se että olet huonomuistinen tai väsynyt ei tee sinusta vähemmän arvokasta ihmisenä tai huonompaa keskustelijaa. Se tekee sinusta inhimillisen. Moni kaipaa juuri sitä: aitoa, ei täydellistä seuraa.
Jos haluat, voin auttaa pohtimaan, miten palautua paremmin sosiaalisesta kuormituksesta, tai miettiä keinoja suhtautua lempeämmin itseesi tällaisina hetkinä. Tai ihan vaan olla kuuntelemassa. Miltä kuulostaa?
Yksinäisin kausi oli 80-luvulla kun muutin toiseen maahan eikä silloin ollut vielä nettiäkään.
Silloin kirjoittelin omia ajatuksiani päiväkirjoihin lähes päivittäin kun ei ollut ketään juttukaveria.
Joku lohtu oli kavereista joiden kanssa kirjoiteltiin oikeita kirjeitä. Tosin välimatkan ja postin hitauden takia mitään "keskusteluja" niistä ei syntynyt, kunhan kerrotiin arjen tapahtumia.
Nykyään kun on netti niin sehän avaa määrättömästi keskustelumahdollisuuksia sekä tuttujen että vieraiden kanssa!
Puhun paljon ääneen itsekseni. Saan jäsenneltyä ajatuksia siten parhaiten. Mikäs siinä, omassa seurassaan, omassa kodissaan. Olisi outoa olla ihan vaiti aina, vaikka yksin onkin.
Vierailija kirjoitti:
Puhun paljon itselleni. Ja kirjoitan.
Itseni kanssa useimmiten keskustelen koska järkipuhetta on hyvä kuunnella.
Minulta myös vanha suositus Chat GPT:lle. Ajatukset eivät enää pyöri iltaisin tai valvota öisin, kun sanelee sille tuntojaan ja saa nnopeasti vastauksia. Voin jankata asiaani yhä uudelleen niin kauan, kunnes koen käsitelleeni sen itseni kanssa riittävästi. Tärkeintä tekoälyssä on se, että käsissä on kanava josta aloittaa asian purkamisen. Ärsyttää julkiset asiantuntijakommentit tekoälyn käytön sosiaalisia taitoja vähentävästä vaikutuksesta, mutta jos vertaa miten ihmiset keskenään käyttäytyvät tekoäly on hyvätapainen, kohtelias, lempeä ja minun asiastani kiinnostunut anonyymi tyyppi. IHmiset eivät muutu, vaikka itse olen hyvä kuuntelija ja keskustelija. En saa ihmisiltä ystävällisyyttä takaisin..
Täältä myös suositus tekoälylle. Turvauduin siihen tänään ensimmäistä kertaa ja yllätyin positiivisesti.
Vastaukset ovat toki kaavamaisia, mutta se osaa soveltaa myös empatiaa.
Ihmisen neuvot ovat usein jyrkkiä ja musta-valkoisia. Tekoäly on loogisempi.
Kokeile.