Mitä tarkoittaa, että terapeutilla ja asiakkaalla pitää synkata hyvin?

Et voi olla ystävällesi terapeutti, koska et ole terapeutti. Tarkoitetaan ihan vaan sitä, että tullaan hyvin juttuun, eikä terapian onnistuminen jää kiinni siitä, että henkilökemiat ei kohtaa.

Minulla oli aikoinani tosi mukava terapeutti, mutta ei hän minua kauhean hyvin ymmärtänyt eikä osannut auttaa mitenkään. Joten en usko, että se synkkaaminen tässä tarkoittaa pelkkää keskenään toimeen tulemista.

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla ystävällesi terapeutti, koska et ole terapeutti. Tarkoitetaan ihan vaan sitä, että tullaan hyvin juttuun, eikä terapian onnistuminen jää kiinni siitä, että henkilökemiat ei kohtaa.

Miten ne henkilökemiat edes voisivat olla kohtaamatta? Kun kumpikin siinä tietää roolinsa. Terapeutti esittää kiinnostusta asiakkaan asioihin, vaikkei häntä oikeasti kiinnosta. Se kun kuuluu siihen työhön. Ja asiakas tietää, että hänen tulee kertoa asioistaan, jos hän haluaa jotain apua saada.

Mihin tuossa tarvitaan henkilökemioita? Eikö oleellista ole, että asiakas on motivoitunut ja on rehellinen. Ja eikö oleellista ole, että terapeutti on ammattitaitoinen ja löytää ne ongelmakohdat?

Miksi henkilökemiat ovat oleellisemmat, ja miksi niiden merkitystä korostetaan yli muiden asioiden?

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli aikoinani tosi mukava terapeutti, mutta ei hän minua kauhean hyvin ymmärtänyt eikä osannut auttaa mitenkään. Joten en usko, että se synkkaaminen tässä tarkoittaa pelkkää keskenään toimeen tulemista.

No tätä juuri tarkoitan, että mitä se tarkoittaa. Kun tuo hyvin toimeen tuleminen ei vielä takaa terapeutin osaamista tai terapian etenemistä.

Asiakkaan pitää voida uskoa, että terapeutti voi auttaa häntä. Jonkinlainen luotto ammattitaitoon ja että pystyy avautumaan hänelle.

Minä olen ymmärtänyt, että terapeutti sanoo jokaiselle asiakkaalle, että hän on hyvä kertomaan itsestään ja hän on hyvä havainnoimaan omia tunnetilojaan. He sanovat myös, että hän on hyvä reflektoimaan itseään. Terapeuttien mukaan jokainen asiakas on myös kiltti ja herkkä ja tietenkin uhri.

Näin terapeutti sanoo aina, vaikka asiakas olisi täyspöljä ja tampio, ja vaikka asiakas huokuisi pahuutta.

Mutta aina pitää sanoa samat litaniat, jotta asiakas kokee, että tullaan toimeen hyvin. Kyllä totuudesta voi tuon verran joustaa, jotta rahavirrat eivät katkea.

Vierailija kirjoitti:

Asiakkaan pitää voida uskoa, että terapeutti voi auttaa häntä. Jonkinlainen luotto ammattitaitoon ja että pystyy avautumaan hänelle.

Niin että se kemiako tarkoittaa sitä, että asiakas näkee, että terapeutilla on ammattitaitoa? Käytännössäkö se toimiva kemia ja synkkaaminen tarkoittaa sitä, että terapeutin täytyy olla ammattitaitoinen? Miksi ammattitaitoisuus verhoillaan joksikin epämääräiseksi kemiaksi, jota tässäkään ei oikein kukaan osaa kertoa mitä se tarkoittaa?

Eikö se ole osa terapeutin ammattitaitoa, että osaa luoda sen toimivan kemian hänen ja asiakkaan välille?

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole osa terapeutin ammattitaitoa, että osaa luoda sen toimivan kemian hänen ja asiakkaan välille?

On se noinkin. Käytännössä ihmisiä on niin monenlaisia, että kukaan psykoterapeutti ei voi olla kaikille sopiva. Psykoterapeuttia etsivillä voi myös olla vahvoja oletuksia siitä, millainen ihminen on hänelle mahdollinen terapeutti. Siksi tämä menee sinne vähän oudon "kemiankin" puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla ystävällesi terapeutti, koska et ole terapeutti. Tarkoitetaan ihan vaan sitä, että tullaan hyvin juttuun, eikä terapian onnistuminen jää kiinni siitä, että henkilökemiat ei kohtaa.

Miten ne henkilökemiat edes voisivat olla kohtaamatta? Kun kumpikin siinä tietää roolinsa. Terapeutti esittää kiinnostusta asiakkaan asioihin, vaikkei häntä oikeasti kiinnosta. Se kun kuuluu siihen työhön. Ja asiakas tietää, että hänen tulee kertoa asioistaan, jos hän haluaa jotain apua saada.

Mihin tuossa tarvitaan henkilökemioita? Eikö oleellista ole, että asiakas on motivoitunut ja on rehellinen. Ja eikö oleellista ole, että terapeutti on ammattitaitoinen ja löytää ne ongelmakohdat?

Miksi henkilökemiat ovat oleellisemmat, ja miksi niiden merkitystä korostetaan yli muiden asioiden?

Ammattitaitoinenkin voi esittää olettamuksia siitä, mitä toinen yrittää kertoa. Tämä nyt vaan ei toimi, menee väittelyksi. Kun terapeutti ja asiakas puhuu samaa kieltä, syntyy luottamussuhde ja kemiat toimii. Tässä suhteessa voi turvallisin mielin korjata epäkohtia ja molemmat tulevat ymmärretyksi.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ymmärtänyt, että terapeutti sanoo jokaiselle asiakkaalle, että hän on hyvä kertomaan itsestään ja hän on hyvä havainnoimaan omia tunnetilojaan. He sanovat myös, että hän on hyvä reflektoimaan itseään. Terapeuttien mukaan jokainen asiakas on myös kiltti ja herkkä ja tietenkin uhri.

Näin terapeutti sanoo aina, vaikka asiakas olisi täyspöljä ja tampio, ja vaikka asiakas huokuisi pahuutta.

Mutta aina pitää sanoa samat litaniat, jotta asiakas kokee, että tullaan toimeen hyvin. Kyllä totuudesta voi tuon verran joustaa, jotta rahavirrat eivät katkea.

Ei ihan noinkaan 😳

Mietin tätä itse aikanaan terapeuttia etsiessä. Kyllä sen sit huomasi, kun oikea osui kohdalle. Tärkeintä itselle oli, että tälle muijalle pystyn sanomaan mitä vaan, eikä se hetkauta häntä ihmisenä mitenkään. Minun ei siis tarvinnut pitää terapeutin hyvinvoinnista millään tavalla huolta, ja se oli erittäin vapauttavaa. Opin siinä parhaiten omista huonoista käyttäytymismalleista (huolehtiminen, läheisriippuvuus) pois.

Kyse on enemmänkin siitä, että vuorovaikutus toimii niin, että asiakas tuntee olonsa turvalliseksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi. Että voi olla oma itsensä ja puhua rehellisesti vaikeistakin asioista ilman pelkoa tuomitsemisesta. Tämä on mielestäni se synkkaamisprosessi. Jos joku ei täyty niin ei mielestäni synkkaa.

Terapeutin/psykologin/psykiatrin vastuulla tuoda rajat esiin, että emme ole ystäviä vaan tämä on turvallinen "työ"tila jossa voimme pureutua ongelmiin tai kysymyksiin mitä ikinä löytyykään.

Terapiakeskustelu toimii aika pian, on rauhallinen ilmapiiri ja saa työkaluja että alkaa helpottaa. Ja terapeutti on ymmärtävä, ystävällinen, ei manipuloiva, uteleva tai kontrolloiva. Jos joku haluaa ei-synkkaavan, sellainen varmaan löytyy.

Oma terapeuttini tuntui alusta asti sellaiselta, että hänelle voi ihan oikeasti sensuroimatta kertoa kaiken, vaikkakin ensimmäinen vuosi menikin molempien hakiessa sitä punaista lankaa. Hänen kauttaan sain tietoa erinnäisistä asioista, jotka ovat vaikuttaneet miksi olen tällainen mitä olen. Meitä ehkä eniten yhdisti uteliaisuus, uuden tiedon omaksuminen ja vanhojen tietojen päivittäminen viimeisimpiin tutkimuksiin nojaten. Joku jääräpää muinaisjäänne-jankkaaja ei olisi saanut kuin pahennettua tilannettani (ei riipu iästä, oma terapeuttini läheni jo eläkeikää).

Terapeuttini pääsi myös pienimuotoisesti kokemaan iho-ongelmastani johtuvia jaksamisongelmia, kun oli sählännyt pyörän kanssa. Totesi ettei enää yhtään ihmettele jaksamisongelmiani, tuo pienimuotoisempi ja ohimenevä iho-ongelma vei häneltä täysin voimat pariksi viikkoa. Minä olen elänyt sellaisen ihon kanssa koko elämäni. Tämän jälkeen hänen ymmärryksensä tilanteeseeni syveni aivan uudelle tasolle ja ylipäätään kroonisesta kivusta kärsivien jaksamisen puuttumista alkoi ymmärtämään vaikka jo teorian asiasta tiesikin. Ei ihme että hän oli todella suosittu terapeutti, hänenlaisiaan moni tarvitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Oma terapeuttini tuntui alusta asti sellaiselta, että hänelle voi ihan oikeasti sensuroimatta kertoa kaiken, vaikkakin ensimmäinen vuosi menikin molempien hakiessa sitä punaista lankaa. Hänen kauttaan sain tietoa erinnäisistä asioista, jotka ovat vaikuttaneet miksi olen tällainen mitä olen. Meitä ehkä eniten yhdisti uteliaisuus, uuden tiedon omaksuminen ja vanhojen tietojen päivittäminen viimeisimpiin tutkimuksiin nojaten. Joku jääräpää muinaisjäänne-jankkaaja ei olisi saanut kuin pahennettua tilannettani (ei riipu iästä, oma terapeuttini läheni jo eläkeikää).

Terapeuttini pääsi myös pienimuotoisesti kokemaan iho-ongelmastani johtuvia jaksamisongelmia, kun oli sählännyt pyörän kanssa. Totesi ettei enää yhtään ihmettele jaksamisongelmiani, tuo pienimuotoisempi ja ohimenevä iho-ongelma vei häneltä täysin voimat pariksi viikkoa. Minä olen elänyt sellaisen ihon kanssa koko elämäni. Tämän jälkeen hänen ymmärryksensä tilanteesee

Tosi henkilökohtainen kysymys, ei tarvitse vastata mutta mistä johtuu, että terapia kestää useita vuosia monien ihmisten kohdalla

Vierailija kirjoitti:Ammattitaitoinenkin voi esittää olettamuksia siitä, mitä toinen yrittää kertoa. Tämä nyt vaan ei toimi, menee väittelyksi. Kun terapeutti ja asiakas puhuu samaa kieltä, syntyy luottamussuhde ja kemiat toimii. Tässä suhteessa voi turvallisin mielin korjata epäkohtia ja molemmat tulevat ymmärretyksi.

Vaihdoit sitten henkilökemiat siihen, että puhutaan samaa kieltä. No mitä se samaa kieltä puhuminen sitten terapiasuhteessa tarkoittaa?

Ei kai nyt ammattitaitoinen terapeutti esittele mitään olettamuksiaan ennen kuin on kuullut asiakasta tarpeeksi. Eihän terapeutti, joka ei kuuntele asiakasta ole mitenkään ammattitaitoinen. Joten eikö tuossa sinunkin esimerkissäsi ole enemmän kyse ammattitaidon puutteesta kuin kemioiden toimivuudesta tai yhteisestä kielestä?

Moni sanoo sitä, että on tärkeää, että tuntuu, että terapeutille voi kertoa kaiken. Mistä se tunne tulee, että voi kertoa kaiken?

En ollut lainkaan samalla aallonpituudella työterveyspsykologin kanssa. Oli hyvin vaikea puhua hänen kanssaan mistään. 

Tuntui, että hän yli-tulkitsi asioita, eikä kuunnellut kunnolla. Kävin 2 kertaa, turhannuin. 

Lääkäri järjesti aikaa toiselle, ihan eri kokemus! Aivan ihana ammattilainen, hänelle oli helppo puhua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi olla ystävällesi terapeutti, koska et ole terapeutti. Tarkoitetaan ihan vaan sitä, että tullaan hyvin juttuun, eikä terapian onnistuminen jää kiinni siitä, että henkilökemiat ei kohtaa.

Miten ne henkilökemiat edes voisivat olla kohtaamatta? Kun kumpikin siinä tietää roolinsa. Terapeutti esittää kiinnostusta asiakkaan asioihin, vaikkei häntä oikeasti kiinnosta. Se kun kuuluu siihen työhön. Ja asiakas tietää, että hänen tulee kertoa asioistaan, jos hän haluaa jotain apua saada.

Mihin tuossa tarvitaan henkilökemioita? Eikö oleellista ole, että asiakas on motivoitunut ja on rehellinen. Ja eikö oleellista ole, että terapeutti on ammattitaitoinen ja löytää ne ongelmakohdat?

Miksi henkilökemiat ovat oleellisemmat, ja miksi niiden merkitystä korostetaan yli muiden asioiden?

Nuo mainitsemasi on toki oleellisimmat asiat. Mutta terapiassa tarvitaan silti myös sitä, että potilas tuntee tulevansa ymmärretyksi. Henkilökemialla tarkoitetaan siis sitä, että terapeutti tajuaa, mitä juuri tämä potilas sanoo (ja osaa liittää sen yleisempään tietoon ihmisten käytöksestä ja tunne-elämästä) ja osaa vielä lisäksi välittää juuri tälle ihmiselle sen tiedon, että on tosiaan ymmärtänyt mitä sanotaan. Etteivät puhu toistensa ohi. 

 

sillä, että ovatko he toistensa mielestä jotenkin kiinnostavia tai pitåvätkö he toisistaan, ei ole väliä.