Lue keskustelun säännöt.
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (9022)
Vierailija kirjoitti:
Näin VIP-jonossa naisen jolla oli päässään Vägg i vägg -tyylinen pinkki glitterhattu. Mutta sitä biisiähän ei nyt kuultu. Enkä omalta paikaltani erottanut mitä niiden yleisöön heitettyjen Hupparipäivä-huppareiden selässä luki. Ehkä Hupparipäivä?
Lahjakassissa oli jääkiekkoseuroille tyypillinen keltavihreä kaulahuivi jossa lukee KAJ ON ICE. Siinä on molemmissa päissä Vöyrin vaakuna. Pidin huivia kaulassa koko keikan ajan, samoin kuin moni muu, sillä Jäähallissa oli ensin kylmä. Ja sitten kuuma. Pyrotkin lämmittivät. Ja laserit olivat hienoja.
No joo, on se huivi kaulassa myös nyt täällä kotona.
Kylmä? Ei kyllä minulla ainakaan yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin VIP-jonossa naisen jolla oli päässään Vägg i vägg -tyylinen pinkki glitterhattu. Mutta sitä biisiähän ei nyt kuultu. Enkä omalta paikaltani erottanut mitä niiden yleisöön heitettyjen Hupparipäivä-huppareiden selässä luki. Ehkä Hupparipäivä?
Lahjakassissa oli jääkiekkoseuroille tyypillinen keltavihreä kaulahuivi jossa lukee KAJ ON ICE. Siinä on molemmissa päissä Vöyrin vaakuna. Pidin huivia kaulassa koko keikan ajan, samoin kuin moni muu, sillä Jäähallissa oli ensin kylmä. Ja sitten kuuma. Pyrotkin lämmittivät. Ja laserit olivat hienoja.
No joo, on se huivi kaulassa myös nyt täällä kotona.
Kylmä? Ei kyllä minulla ainakaan yhtään.
Mutten ollut permannolla, joten ehkä sit siellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ikinä uskoisi, että juuri Jakob on ollut se, joka aikoinaan on pitänyt suunnilleen pakottaa lavalle, kun on ollut niin kova ramppikuume. Nyt tuntuu että hän nauttii esiintymisestä täysin siemauksin, ja mitä enemmän yleisö on mukana niin sitä onnellisempi hän on. Ihana seurata häntä lavalla, niinkuin tietysti heitä kaikkia.
Hehän ovat kertoneet kärsivänsä ramppikuumeesta kaikki, mutta onneksi yleensä vuorotellen. Aina kun yksi on kauhuissaan eikä meinaisi uskaltaa, kaksi muuta taluttavat hänet lavalle, milloin lempeämmin ja milloin päättäväisemminkin, jos tarve tulee. Esiintyminen kuulemma jännittää joka kerran, niin ammattilaisia kuin ovatkin (ja sama ilmeisesti koskee melkein kaikkia ammattiesiintyjiä). Axelhan kertoi joutuneensa ennen Euroviisujen finaalia lähes paniikkiin, mutta Kevin sai rauhallisesti juttelemalla hänet taas jaloilleen. Ovat kuulemma tämänkin takia todella onnellisia, että heillä on toisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi Vörjeans tuntuu kyllä olevan hankala konsepti ymmärtää niille jotka eivät ole siihen aiemmin perehtyneet. Että ne hahmot jotka ovat siinä lavalla eivät ole Kevin, Axel ja Jakob, vaan näyteltyjä hahmoja. Jotkut tiktokissa luulivat Jakobin tunnustaneen hänellä olevan Dysleksia, ja jotkut jopa ihmettelivät, tunnustiko Jakob olevansa osa LGBTQ-yhteisöä.
Koko KAJ ja kaikki mitä tekevät on oikeasti vähän vaikea konsepti. Pinnalta katsoen helppo, ja jotkut biisitkin oikeasti kuten BBB, mutta heti jos pintaa rapsuttaa tulee esiin kaikenlaista, mitä ei ensikuulemalta ja ensisilmäykseltä odottanut.
Mutta sehän noissa on juuri parasta, että eivät ole jotain vaan kaikkea. Pakenevat kaikkia määrittelyjä ja lokeroita ja tekevät aivan mitä huvittaa.
Jyst, ja! Eivät tarjoile vain helppoja vastauksia vaan monesti heittävät ilmaan ennemminkin kysymyksiä ja asioita pohdittavaksi. Ja jättävät tarkoituksella tulkinnanvaraa. Jossain fanisivuilla taisi joku (ehkä uusfani) kommentoida, että todella "hämmentävä trio". No kyllä, sekoittavat pakkaa joskus oikein kunnolla ja ravistelevat asenteita. Ja kuitenkin tekevät kaiken taitavalla humoristisella otteella. Tosiaan ihan parasta. Ni är bäst!
Vierailija kirjoitti:
Talo oli täysi. Saatiin kuulla Vörjeansin (Born tö börn, Marlene, Volvorägör) lisäksi myös Hupparipäivä, Bachelors of the Sea ja Dehär e min by. Kaksi tuntia täyttä tavaraa.
Ennen keikkaa pojat tulivat VIPiin. Oli maagista koskettaa heitä. Niin ystävällisiä, hillittyjä ja pienikokoisia mustissa arkivaatteissaan.
Liikutuin ja jähmetyin heidän näkemisestään. He ovat niin suuria lavalla, ja siksi tuntui käsittämättömältä että noissa kolmessa hennossa pojassa piilee se musiikillinen nerokkuus + kova kunto ja liikunnallisuus. Pukumiesrooli vanhentaa heitä ja ikään kuin häivyttää heidän kauneutensa. Lähietäisyydeltä voin todistaa että he ovat oikeasti kauniita. Ja vielä tuntia ennen keikkaa heillä oli privaattikamppeet ja meet & greet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin VIP-jonossa naisen jolla oli päässään Vägg i vägg -tyylinen pinkki glitterhattu. Mutta sitä biisiähän ei nyt kuultu. Enkä omalta paikaltani erottanut mitä niiden yleisöön heitettyjen Hupparipäivä-huppareiden selässä luki. Ehkä Hupparipäivä?
Lahjakassissa oli jääkiekkoseuroille tyypillinen keltavihreä kaulahuivi jossa lukee KAJ ON ICE. Siinä on molemmissa päissä Vöyrin vaakuna. Pidin huivia kaulassa koko keikan ajan, samoin kuin moni muu, sillä Jäähallissa oli ensin kylmä. Ja sitten kuuma. Pyrotkin lämmittivät. Ja laserit olivat hienoja.
No joo, on se huivi kaulassa myös nyt täällä kotona.
Kylmä? Ei kyllä minulla ainakaan yhtään.
Mutten ollut permannolla, joten ehkä sit siellä.
Istumakatsomossa oli kylmä mutta vain aluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo oli täysi. Saatiin kuulla Vörjeansin (Born tö börn, Marlene, Volvorägör) lisäksi myös Hupparipäivä, Bachelors of the Sea ja Dehär e min by. Kaksi tuntia täyttä tavaraa.
Ennen keikkaa pojat tulivat VIPiin. Oli maagista koskettaa heitä. Niin ystävällisiä, hillittyjä ja pienikokoisia mustissa arkivaatteissaan.
Liikutuin ja jähmetyin heidän näkemisestään. He ovat niin suuria lavalla, ja siksi tuntui käsittämättömältä että noissa kolmessa hennossa pojassa piilee se musiikillinen nerokkuus + kova kunto ja liikunnallisuus. Pukumiesrooli vanhentaa heitä ja ikään kuin häivyttää heidän kauneutensa. Lähietäisyydeltä voin todistaa että he ovat oikeasti kauniita. Ja vielä tuntia ennen keikkaa heillä oli privaattikamppeet ja meet & greet.
Voi että. Tuon kokemuksen takia olisi pitänyt hankkia vip-lippu. Tosin sitten en olisi päässyt permannolle. Ajattelinkin, että he ovat pieniä ja laihoja. Ruutu lihottaa ja silti he näyttävät ruudussakin ihan hoikilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti
Kylmä? Ei kyllä minulla ainakaan yhtään.
Mutten ollut permannolla, joten ehkä sit siellä.
Istumakatsomossa oli kylmä mutta vain aluksi.
Olin istumakatsomossa rivillä 16, ja aluksi minulla oli niin kylmä, että laitoin päälläni olleesta neuletakista kaikki napit kiinni. Mutta konsertin puolivälissä jo riisuin koko neuletakin.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo oli täysi. Saatiin kuulla Vörjeansin (Born tö börn, Marlene, Volvorägör) lisäksi myös Hupparipäivä, Bachelors of the Sea ja Dehär e min by. Kaksi tuntia täyttä tavaraa.
Ennen keikkaa pojat tulivat VIPiin. Oli maagista koskettaa heitä. Niin ystävällisiä, hillittyjä ja pienikokoisia mustissa arkivaatteissaan.
Liikutuin ja jähmetyin heidän näkemisestään. He ovat niin suuria lavalla, ja siksi tuntui käsittämättömältä että noissa kolmessa hennossa pojassa piilee se musiikillinen nerokkuus + kova kunto ja liikunnallisuus. Pukumiesrooli vanhentaa heitä ja ikään kuin häivyttää heidän kauneutensa. Lähietäisyydeltä voin todistaa että he ovat oikeasti kauniita. Ja vielä tuntia ennen keikkaa heillä oli privaattikamppeet ja meet & greet.
Voi että. Tuon kokemuksen takia olisi p
Lähinnä tarkoitin heidän vaatimattomuuttaan. Ei mitään diivan elkeitä, kärsimättömyyttä tai töykeyttä. Kolme tavallista kundia, Jakobilla sama huppari jossa oli aiemmin kuvattu se pre show studio.
En tiennyt etukäteen että he tulevat henkilökohtaisesti moikkaamaan vippiläisiä (ohjelmassa toki luki KAJ'n tervehdys), mutta olin yllätyksestä niin onnellinen että olisin voinut lähteä kotiin saman tien mehustelemaan. Onneksi jäin kuitenkin kuuntelemaan varsinaista konserttiakin.
Mitäs nyt. Löyly?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo oli täysi. Saatiin kuulla Vörjeansin (Born tö börn, Marlene, Volvorägör) lisäksi myös Hupparipäivä, Bachelors of the Sea ja Dehär e min by. Kaksi tuntia täyttä tavaraa.
Ennen keikkaa pojat tulivat VIPiin. Oli maagista koskettaa heitä. Niin ystävällisiä, hillittyjä ja pienikokoisia mustissa arkivaatteissaan.
Tulivat mua vastaan matkalla VIPiin. Melkein kävelin Axelia päin. 😊
Minä jouduin tyytymään siihen, että Kevinin vanhemmat tulivat vastaan, kun seisoin poislähtiessä narikkajonossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli aikanaan Djuronäsetin(?) jälkeen keskustelua siitä, kokiko Jacob olonsa epämukavaksi kyykkyflirtin aikana. Tuskin, kun katsoo videoita eiliseltä ja muilta keikoilla sen jälkeen. On jatkanut samaa yleisön silmiin tuijottelua ja jopa lisännyt sitä biisin aikana. Ei varmasti tekisi noin, jos haittaisi.
Koitin katsoa Vems pojk e don kyykkyosuutta sillä silmällä, mutta mielestäni nyt ei ollut ihan samanlaista interaktiota eturivin yleisön kanssa. Ja hyvä niin, nyt oli niin paljon isompi yleisö ja tärkeämpi tapahtuma muutenkin.
Samaa mieltä siitä että ei hän oloaan tunne epämukavaksi lavalla missään tilanteessa, päinvastoin hän todellakin vaikuttaa nauttivan siitä.
Joo, ei ihan samaa, yleisökin kauempana. Mutta tuttuja oli siis
Tätä nimenomaan: Jokainen biisi on oma tarinansa ja oma maailmansa. Ja siten juurikin teatteria.
Moni ei varmasti tajua kuinka hyviä näyttelijöitä he myös ovat. Olen nuorena hieman harrastanut näyttelemistä ja on yllättävän vaikeaa, joskus jopa ammattilaisille, mennä rooliin. Erityisesti sellaisissa rooleissa, joissa on piirteitä, jotka kokee itselleen vieraiksi ja joihin ei edes haluaisi samastua. Kun näytteleminen parhaimmillaan ei ole sitä, että esittää jotain roolia, vaan sitä, että lavalla ON se roolihenkilö. Samastuu siihen, kokee sen piirteet omakseen ja pitää niistä kuten me itse kukin pääosin koemme omien piirteidemme kanssa.
Ja nuo kaikki kolme juurikin ovat lavalla niitä henkilöitä, joita esittävät tai joiden tarinan kertovat. Axel ei esitä Määniniä tai Daisya, vaan on Määnin tai Daisy joka solullaan. Siksi ne toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä rooleista: Tuo "teatteri" on myös yksi syy miksi yleisö on niin hullaantunut. Kun Määnin on lavalla Määnin ja kaikki tietävät, että se on rooli, se antaa myös katsojille luvan esittää oman roolinsa. Ja sitten tapahtuu näitä mitä eräs tuossa kuvasi, eli alkaa jopa itkettämään katsomossa.
Ja se on juuri upeaa. Toki tätä tapahtuu muidenkin bändien fanittamisien kanssa, mutta tämä kieliposkessa roolien ottaminen lavalla lienee juttu, joka on lumonnut monet sellaisetkin, jotka eivät normaalisti fanita ketään tai mitään.
Roolihahmoihin sisään meneminen lienee myös osa syy, miksi he kykenevät tekemään huumoria asioista, joista se ei ole aina helppoa. Sen lisäksi, että huumori on lämmintä, sitä korostaa se, että he eivät esitä sitä ulkoa vaan hahmosta sisältä.
"Jotkut tiktokissa luulivat Jakobin tunnustaneen hänellä olevan Dysleksia, ja jotkut jopa ihmettelivät, tunnustiko Jakob olevansa osa LGBTQ-yhteisöä."
Tässä kohdin konsertissa mielessä käväisi Salkkari-tyyppisten sarjojen näyttelijät, joille marketin kassajonossa kuulemma voidaan tulla kovin tosissaan jäpättämään roolihahmojensa sekoiluista ja antamaan neuvoja...
Tommylle 'Klein' selkokielellä joulupukin konttiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä rooleista: Tuo "teatteri" on myös yksi syy miksi yleisö on niin hullaantunut. Kun Määnin on lavalla Määnin ja kaikki tietävät, että se on rooli, se antaa myös katsojille luvan esittää oman roolinsa. Ja sitten tapahtuu näitä mitä eräs tuossa kuvasi, eli alkaa jopa itkettämään katsomossa.
Ja se on juuri upeaa. Toki tätä tapahtuu muidenkin bändien fanittamisien kanssa, mutta tämä kieliposkessa roolien ottaminen lavalla lienee juttu, joka on lumonnut monet sellaisetkin, jotka eivät normaalisti fanita ketään tai mitään.
Roolihahmoihin sisään meneminen lienee myös osa syy, miksi he kykenevät tekemään huumoria asioista, joista se ei ole aina helppoa. Sen lisäksi, että huumori on lämmintä, sitä korostaa se, että he eivät esitä sitä ulkoa vaan hahmosta sisältä.
Hyvin sanottu. Siinä Kaj eroaa monista bändeistä, että noita rooleja on niin erilaisia ja menevät niihin niin sisälle. Ikään kuin välimuoto keikan ja teatteriesityksen välillä. Useimmilla muusikoilla toki on lavaroolinsa, mutta ei montaa erilaista eri biiseihin. Tämä on varmasti yksi piirre Kajssa joka moniin vetoaa. Minuunkin. Monet jotka minut tuntevat saattavat pitää vähän outona, että aloin fanittaa tällaista bändiä, kun mun muut suosikit on metallia, mutta toisaalta olen aina rakastanut musikaaleja ja teatteria myös, niin eipä se niin outoa ole.
Vierailija kirjoitti:
"Jotkut tiktokissa luulivat Jakobin tunnustaneen hänellä olevan Dysleksia, ja jotkut jopa ihmettelivät, tunnustiko Jakob olevansa osa LGBTQ-yhteisöä."
Tässä kohdin konsertissa mielessä käväisi Salkkari-tyyppisten sarjojen näyttelijät, joille marketin kassajonossa kuulemma voidaan tulla kovin tosissaan jäpättämään roolihahmojensa sekoiluista ja antamaan neuvoja...
Tommylle 'Klein' selkokielellä joulupukin konttiin!
Ja moni, ainakaan pinnallisemmin bändiin tutustunut, ei varmasti tule ajatelleeksi, että myös ne Bara Bada Bastua puvut päällä veisaavat hymypojat ovat myös rooli. Aivan kuten Tommy, Freppa ja Määninkin.
BBB:n pojat ovat varmaan lähempänä heitä omaa itseään kuin Vörjeansin raggarit. Mutta rooli silti sekin.
Siksi jotkut uudet fanit ovatkin tänä vuonna järkyttyneet, kun eivät olekaan aina siinä saunan puhtaassa roolissa, vaan saattavat olla vaikka kaupallisessa mainoksessa. (Hui sentään, kuinka paheellista.)
Vierailija kirjoitti:
Karar i arbeit albumilta kuultiin varmaan kaikki biisit. Ensimmäiset puoli tuntia pojilla oli ne vanhat 70-luvun puvut päällä ja takana oli siltä kiertueelta tuttu ruskea esirippu.
Jos olisi jotain saanut toivoa, minä olisin jättänyt jotkut niistä pois ja tilalle pari biisiä vielä vanhemmilta albumeilta tai jopa Kajlandista.
Mutta en ollenkaan valita. Upea kokonaisuus näinkin.
30 år ja Värm bilin jäivät Karar-albumilta kuulematta. Mä olisin myös mielelläni kuullut pari vanhempaa biisiä lisää, esim. Hei muija, Skarvens död, Pollenallergiker (ei ajankohtainen lokakuussa...), Släktkalas, Paavos barkbrö. Mutta esim. tuo Skarvens död toimisi mun mielestä paremmin livebändin kuin taustanauhojen kanssa. Voi kun pääsisi joskus sellaiselle keikalle jossa olisi myös taustabändi mukana! Nytkin oli kivaa, mutta se nostattaisi kokemuksen vielä ihan omalle tasolleen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo oli täysi. Saatiin kuulla Vörjeansin (Born tö börn, Marlene, Volvorägör) lisäksi myös Hupparipäivä, Bachelors of the Sea ja Dehär e min by. Kaksi tuntia täyttä tavaraa.
Ennen keikkaa pojat tulivat VIPiin. Oli maagista koskettaa heitä. Niin ystävällisiä, hillittyjä ja pienikokoisia mustissa arkivaatteissaan.
Tulivat mua vastaan matkalla VIPiin. Melkein kävelin Axelia päin. 😊
Minä jouduin tyytymään siihen, että Kevinin vanhemmat tulivat vastaan, kun seisoin poislähtiessä narikkajonossa.
Joo minäkin näin heidät, lisäksi myös Jakobin vanhemmat ja veljen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti
Kylmä? Ei kyllä minulla ainakaan yhtään.
Mutten ollut permannolla, joten ehkä sit siellä.
Istumakatsomossa oli kylmä mutta vain aluksi.
Olin istumakatsomossa rivillä 16, ja aluksi minulla oli niin kylmä, että laitoin päälläni olleesta neuletakista kaikki napit kiinni. Mutta konsertin puolivälissä jo riisuin koko neuletakin.
Eri
Ja mulla oli istumakatsomossa kuuma (siis ihan jo hyvissä ajoin ennen kuin bändi oli edes lavalla... 😅)!
Heiltä ei ole vielä tullut somejulkaisua. Olisi kiva kuulla heidän fiiliksiän keikan jälkeen.
Jäin miettimään, että esiintymiset ovat kuin teatteria, ainakin KAJn tapauksessa. Joka kappaleessa joku rooli. Itse en ole näyttelemisestä tai esiintymisestä kiinnostunut, mutta voisin kuvitella, että yksi asia, joka siinä viehättää, on mahdollisuus olla toisenlainen kuin itse on ja tehdä asioita, joita oikeassa elämässä ei tekisi.
Esim. tämä flirttijuttu. Ajattelen, että pojat ovat oikeasti puhtaita pulmusia eivätkä harrasta vieraiden naisten vikittelyä. Toivon että niin on, enkä oikeastaan halua tietää, jos se ei pidä paikkaansa. Esiintyessä voi kuitenkin roolin varjolla flirttailla yleisön kanssa ja nyt suosion huipulla se on varmaankin imartelevaa ja palkitsevaa, kun vaste on ylitsepursuavan innokasta.