Lue keskustelun säännöt.
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (9845)
Vierailija kirjoitti:
Musta se toimi hyvin livenä, vaikka taisi olla ensimmäisiä esityksiä. Tosin mä en miettinyt mitään ääniaaltojen rajoja miettinyt vaan tuijotin Kevinin raajoja😆
Keskityit olennaiseen 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidät vöyrin opiskelijat kyllä palkitaan ahkeruudesta, kannustan kaikkia sinnittelemään vanhahtavien diftongien maailmassa.
Mulla opinnot on ällistyksekseni vieneet siihen pisteeseen, että olen ruvennut tunnistamaan myös muita pohjalaisia ruotsalaismurteita (siellähän on joka kylässä omansa).
Esimerkiksi Jonas Bergqvist (Gambämarkin Klas ja Botnia Paradisen äijä, joka vaatii trubaduurilta parempia tarinoita) puhuu närpiötä ja Joel Rönn (Lidret-podcastin isäntä ja Hallnin Mikael) uusikaarlepyytä.
Millainenhan työnantaja haluaisi hyödyntää tätä mun erikoisosaamista (ja Kaj-tuntemusta)?
Nämä kannattaa kirjata yksityiskohtaisesti cv:hen kohtaan kielitaito. Kyllähän nyt vaikkapa jossain Joensuun Citymarketissa tai Savonlinnan kaupungilla tarvitaan useinkin Vöyrin murretta ja kykyä erottaa eri suomenruotsalaiset murteet toisistaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää video on just se jonka perusteella kommentoin joskus aiemmin, että Jakob ei puhunut ihan totta väittäessään, että oopperan esittäminen onnistuu vain yleisön edessä. Frakin se näköjään kyllä vaatii🤣
Vaatimattomuus kaunistaa! Frakki on must. Kun pukee sen ylle, ryhti paranee heti ja keuhkoihin tulee lisää tilaa.
Ja jotta Jåo nåo e ja yolo ja nåo (menikö oikein?) onnistuisi Keviniltä, tarvitaan nahkaliivi.
Jakobilla frakki, Kevinillä nahkaliivit ja Axelilla siivet.
Jos ruotsin kieli sujuu suht hyvin eikä kielitieteellinen terminologia pelota, Ann-Marie Ivarsin "Dialekter och småstadsspråk" on erinomainen teos suomenruotsalaisista murteista: https://www.sls.fi/wp-content/uploads/mfiles/1683/1683.pdf
Pohjanmaalaiset murteet jakautuvat kolmeen pääryhmään, ja näissäkin ryhmissä on tosi isoa sisäistä vaihtelua.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että monissa murteissa en-sukuiset substantiivit on vanhan mallin mukaisesti jaoteltu maskuliineihin ja feminiineihin, mutta KAJ'n pojat ovat sen verran nuoria, että heidän kielestään tuo jaottelu on jo kadonnut, vaikka se on perinteisesti kuulunut myös Vöyrin murteeseen. (Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että Kom ti byinissä sanaan "braso" viitataan maskuliinisukuisella pronominilla, vaikka se on alun perin feminiini: "Brason an tänds me EU-blankettan". Vanhempi puhuja ei sanoisi "an" vaan "on".) Islannissa ja norjassa on edelleen kolme sukua, tosin norjaa voi halutessaan puhua ja kirjoittaa myös kahden suvun systeemillä samaan tapaan kuin ruotsissa.
Miksi välittäisin sveduversiosta-tai oikeammin huononnuksesta Alivaltiosihteeristä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, ja piti vielä sanoa, että suomenruotsalaisissa murteissa on paljon yhtäläisyyksiä islantiin ja norjaan. Niissä on säilynyt sellaisia juttuja, jotka standardiruotsista ovat jo kadonneet. Toki myös Ruotsin puolella on tällaisia murteita. Minulle suomenruotsalaiset murteet olivat uusi juttu, mutta norjan taidosta ja islannin alkeista on ollut paljon hyötyä, ja toisaalta Vöyrin kielen opiskelu on auttanut eteenpäin islannin kanssa.
Äskeinen kirjoittaja (hurahtanut KAJ'hin tänä keväänä ja kielitieteeseen jo vuosikymmeniä sitten)
Vierailija kirjoitti:
Jos ruotsin kieli sujuu suht hyvin eikä kielitieteellinen terminologia pelota, Ann-Marie Ivarsin "Dialekter och småstadsspråk" on erinomainen teos suomenruotsalaisista murteista: https://www.sls.fi/wp-content/uploads/mfiles/1683/1683.pdf
Pohjanmaalaiset murteet jakautuvat kolmeen pääryhmään, ja näissäkin ryhmissä on tosi isoa sisäistä vaihtelua.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että monissa murteissa en-sukuiset substantiivit on vanhan mallin mukaisesti jaoteltu maskuliineihin ja feminiineihin, mutta KAJ'n pojat ovat sen verran nuoria, että heidän kielestään tuo jaottelu on jo kadonnut, vaikka se on perinteisesti kuulunut myös Vöyrin murteeseen. (Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että Kom ti byinissä sanaan "braso" viitataan maskuliinisukuisella pronominilla, vaikka se on alun perin feminiini: "Brason an tänds me EU-blankettan". Vanhempi puhuja ei sanoisi "an" vaan "on".) Islannissa ja norjassa on edelleen kolme sukua, tosin norjaa vo
Tämä uusnorjan (nynorsk) substantiivien jaottelu kolmeen sukuun (kjønn) toteutuu myös Jon Fossen Septologian alkuteoksessa. KAJ oikaisee mutkia ja lainailee murremuotoja naapurikylästä tekstin sujuvuuden ja loppusointujen takia, ja taiteellinen vapaushan laululyriikassa sallittaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ruotsin kieli sujuu suht hyvin eikä kielitieteellinen terminologia pelota, Ann-Marie Ivarsin "Dialekter och småstadsspråk" on erinomainen teos suomenruotsalaisista murteista: https://www.sls.fi/wp-content/uploads/mfiles/1683/1683.pdf
Pohjanmaalaiset murteet jakautuvat kolmeen pääryhmään, ja näissäkin ryhmissä on tosi isoa sisäistä vaihtelua.
Kiinnostava yksityiskohta on se, että monissa murteissa en-sukuiset substantiivit on vanhan mallin mukaisesti jaoteltu maskuliineihin ja feminiineihin, mutta KAJ'n pojat ovat sen verran nuoria, että heidän kielestään tuo jaottelu on jo kadonnut, vaikka se on perinteisesti kuulunut myös Vöyrin murteeseen. (Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että Kom ti byinissä sanaan "braso" viitataan maskuliinisukuisella pronominilla, vaikka se on alun perin feminiini: "Brason an tänds me EU-blankettan". Vanhempi puhuja ei sanoisi "an" vaan "on".) Islannissa ja norjassa on edelleen kolme sukua, tosin norjaa vo
Siis kiitos tästä tosi paljon. Ratkaisit asian, joka on sotkenut ymmärrystäni koko ajan. Luulin, etten ymmärrä ollenkaan, mutta hain logiikkaa, joka on kadonnut.
Edellisellä sivulla puhutaan Dansgolvista (lainaus ei nyt onnistu, liian monta kommenttia ilmeisesti peräkkäin). Mulle se on "vaikein" Karar-albumin kappaleista, vaikka siitäkin kyllä pidän. Mutta en pääse siihin yhtä sulavasti sisään kuin joihinkin muihin, jotka vievät mukanaan ensimmäisestä tahdista lähtien.
Ehkä se on se monimutkaisempi rytmiikka sitten. Mutta silti veikkaan, että se voi olla vaikea muillekin erityisesti live-tilanteessa. Mahdollisesti siksi he ovat esittäneet sitä keikoilla vähemmän ja siksi Kevin jännitti ensimmäisiä esityksiä.
Sen täytyy kyllä olla yksi heidän omista suosikeistaan, sillä ovat valinneet sen mukaan "greatest hits" -albumilleen (Sauna Collection), joka ilmestyi nyt keväällä. Valinnanvaraahan riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen filologi (en kylläkään pohjoismaisten kielten), joten sitä kautta kielitiedekin on perustasolla tuttua. Kiitos sulle asiantuntija, joka annoit lisätietoja vöyristä ja linkin tuohon kirjaan.
Mua kiinnostaa etenkin kielihistoria, joten olen omassa päässäni kehitellyt teorian, että juuri vöyri muistuttaa yhdessä asiassa suomen kieltä. Suomihan tunnetaan kielten "pakastearkkuna", jossa monet ikivanhat muodot ovat säilyneet siinä missä ne ovat useimmista muista kielistä aikojen saatossa kadonneet.
Esimerkiksi suomalaisten germaanisista kielistä (kuten ruotsista) aikoinaan lainaamien sanojen diftongit ovat säilyneet ja avaavat sitä kautta myös germaanista kielihistoriaa. Vöyrin murre vaikuttaa samanlaiselta pakastearkulta diftongeineen, vai olenko aivan hakoteillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidät vöyrin opiskelijat kyllä palkitaan ahkeruudesta, kannustan kaikkia sinnittelemään vanhahtavien diftongien maailmassa.
Mulla opinnot on ällistyksekseni vieneet siihen pisteeseen, että olen ruvennut tunnistamaan myös muita pohjalaisia ruotsalaismurteita (siellähän on joka kylässä omansa).
Esimerkiksi Jonas Bergqvist (Gambämarkin Klas ja Botnia Paradisen äijä, joka vaatii trubaduurilta parempia tarinoita) puhuu närpiötä ja Joel Rönn (Lidret-podcastin isäntä ja Hallnin Mikael) uusikaarlepyytä.
Millainenhan työnantaja haluaisi hyödyntää tätä mun erikoisosaamista (ja Kaj-tuntemusta)?
Nämä kannattaa kirjata yksityiskohtaisesti cv:hen kohtaan kielitaito. Kyllähän nyt vaikkapa jossain Joensuun Citymarketissa tai Savonlinnan kaupungilla tarvitaan useinkin Vöyrin murretta ja kykyä erottaa eri suomenruotsalaiset murteet toisistaan!
Savonlinnaan voi milloin tahansa putkahtaa esiintymään joku vöyriläinen oopperatähti, ja jonkunhan pitää pystyä hänenkin kanssaan kommunikoimaan. Yksi maineikas oopperalaulaja sieltä on tullutkin (Irja Simola), mutta hän on jo edesmennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen filologi (en kylläkään pohjoismaisten kielten), joten sitä kautta kielitiedekin on perustasolla tuttua. Kiitos sulle asiantuntija, joka annoit lisätietoja vöyristä ja linkin tuohon kirjaan.
Mua kiinnostaa etenkin kielihistoria, joten olen omassa päässäni kehitellyt teorian, että juuri vöyri muistuttaa yhdessä asiassa suomen kieltä. Suomihan tunnetaan kielten "pakastearkkuna", jossa monet ikivanhat muodot ovat säilyneet siinä missä ne ovat useimmista muista kielistä aikojen saatossa kadonneet.
Esimerkiksi suomalaisten germaanisista kielistä (kuten ruotsista) aikoinaan lainaamien sanojen diftongit ovat säilyneet ja avaavat sitä kautta myös germaanista kielihistoriaa. Vöyrin murre vaikuttaa samanlaiselta pakastearkulta diftongeineen, vai olenko aivan hakoteillä?
Joo, monet piirteet Vöyrin murteessa ja myös muissa suomenruotsalaisissa murteissa ovat vuosisatojen takaa. Jotkin piirteet ovat itse asiassa niin vanhoja, että ne vähän mietityttävät kielitieteilijöitä, koska niiden olisi periaatteessa pitänyt olla jo kadonnut ruotsin kielestä siinä vaiheessa, kun ruotsin puhujat saapuivat Suomeen. Tätä on yritetty selittää esimerkiksi sillä, että kieli kuitenkin muuttuu aika hitaasti ja eri alueilla eri tahtiin, eli tänne olisi ehkä tullut sellaista porukkaa, joka puhui joissain suhteissa keskimääräistä vanhanaikaisemmin.
Toisaalta on myös novaatioita, esimerkiksi åo-diftongi (skola > skåola) ja "norrlantilainen pehmennys" eli se, että k ja g voivat pehmentyä myös muualla kuin sanan alussa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi välittäisin sveduversiosta-tai oikeammin huononnuksesta Alivaltiosihteeristä?
Älä nyt saatana Alivaltiosihteeriä tähän sotke.
KAJ'n pohjoismainen verrokki voisi olla Ylvis. Muutama vuosi sitten tekivät kymmenosaisen tv-sarjan Ylvis i Sogn ja kirjoittivat kahdessa viikossa kahdeksan kappaletta sognin murteella. Mukana oli Bårdin ja Vegardin pikkuveli Bjarte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Freppa starta korona on ehdottomasti tuon setin helmi! Pitäisikö vinkata tutkijoille, jotka selvittelevät taudin alkulähteitä...
Freppa on kyllä ihana kun aina yrittää huudella oikaisuja laulun aikana. Marlenen repliikit ovat niin kohdallaan.
Ja Freppa on taas yksi osoitus Kevinin kyvystä muuttua roolihahmoksi. Freppassa ei ole mitään nykyisestä englantilaisen lordin habituksesta.
Tämän lordin esiintymistä on noilla keikkavideoilla ollut aivan ihana katsoa. Jotenkin niin onnellisen ja vapautuneen oloinen. Ja hymy on herkässä. Kevinhän on kertonut, että tätä hän on halunnut nuoresta asti tehdä: esiintyä ja viihdyttää ihmisiä. Ja nyt hän voi ja saa tehdä sitä sydämensä kyllyydestä!
Tämä ilahduttaa NIIN katsojaa. Vadstenan keikalla suorastaan liikuttaa Kevinin hymy kitaran varressa. Toki kahdesta muustakin suorastaan hehkuu esiintymisen riemu. Ja riemu heijastuu yleisöstäkin turvamiestä myöten.
Kaj kiteyttää hyvin laulujensa lähtökohdat tässä lyhyessä q/a-videossa.
Vaikka he ovat humoristeja, musiikin tekemisen he ottavat hyvin vakavasti. Haluavat silti tuoda lauluihinsa hauskuutta ja hyvää mieltä. Se tapahtuu erityisesti kirjoittamalla kulloistakin genreä edustavaan lauluun sanat, jotka eivät sovi siihen genreen ollenkaan. "What doesn't match at all is the ideal match in our world."
Vierailija kirjoitti:
Kaj kiteyttää hyvin laulujensa lähtökohdat tässä lyhyessä q/a-videossa.
Vaikka he ovat humoristeja, musiikin tekemisen he ottavat hyvin vakavasti. Haluavat silti tuoda lauluihinsa hauskuutta ja hyvää mieltä. Se tapahtuu erityisesti kirjoittamalla kulloistakin genreä edustavaan lauluun sanat, jotka eivät sovi siihen genreen ollenkaan. "What doesn't match at all is the ideal match in our world."
Tulee heti mieleen Vägg i vägg. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaj kiteyttää hyvin laulujensa lähtökohdat tässä lyhyessä q/a-videossa.
Vaikka he ovat humoristeja, musiikin tekemisen he ottavat hyvin vakavasti. Haluavat silti tuoda lauluihinsa hauskuutta ja hyvää mieltä. Se tapahtuu erityisesti kirjoittamalla kulloistakin genreä edustavaan lauluun sanat, jotka eivät sovi siihen genreen ollenkaan. "What doesn't match at all is the ideal match in our world."
Tulee heti mieleen Vägg i vägg. :D
Ja Vems pojk e do. Täydellistä poikabändikamaa, asut ja koreografiat ja kaikki (KAJ10:ssä), mutta sitten ne sanat :D
Kaffetår. Flamencon rytmi säestää suomalaismiehen ankeaa päivää, kun noidannuoli iskee eikä päivystykseen pääse. Kokkauksen lopputulos on niin surkea, että kelpaa vain koiralle. Ja sitten koira oksentaa ateriansa vitivalkoiselle matolle. :D
Skarvens död on muuten tosi hauska biisi sanoiltaan, ja täydellinen parodia taisteluaiheisista metallibiiseistä. Siinäkin taistellaan, mutta merimetsoja vastaan, ja kun se kielletään, taistelu siirtyy netin palstoille joissa kirjoitetaan capslokilla.
Oikein meni! Nahkaliivi on selvästi joku juttu. Se Hallnin pöhkö sivuhenkilö Keijo käyttää samanlaista.