Onko KAJ yhden hitin ihme?

kb.se:n ja finna.fi:n mukaan Gnistania on hankittu Ruotsissa 100:aan ja Suomessa 34:ään kirjastoon. Ainakin Suomen osalta luku näyttää tarkoittavan kirjastokimppoja, joten esim. Helmet-alue (pääkaupunkiseutu) ja Vaski-alue (Varsinais-Suomi) ovat kumpikin vain "yksi kirjasto". Runsaat 30 kirjastoaluetta eivät kata koko Suomea, mutta aika laajalti kyllä. 
Suomenkielisen laitoksen luettelointitiedoissa kääntäjä on toisinaan Henriika ja toisinaan Henriikka. 

Mä olen hankkinut omaan hyllyyni sekä Gnistanin että Kipinän (eli sen suomennoksen). Toivoisin että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä tekisi samoin. Kirjastokorvaukset tekijöille on tosi pieniä murusia, mutta ostetuista kirjoista kirjailijat ja kuvittajat saavat sentään vähän enemmän, vaikka kustantaja ja kauppa tietysti ottavat ensin omansa pois, verottajasta puhumattakaan. 

Ja se on muuten ihana kirja. Lukiessani kuulen korvissani ihan selvästi Jakobin äänen loruilemassa tarinaa eteenpäin. Hänen ei selvästikään tarvitse tilata tuotteita ideatehtaasta (jossa pienet gnistanit niitä takovat), kun oma pää suoltaa niitä solkenaan.  :)

Vierailija kirjoitti:

kb.se:n ja finna.fi:n mukaan Gnistania on hankittu Ruotsissa 100:aan ja Suomessa 34:ään kirjastoon. Ainakin Suomen osalta luku näyttää tarkoittavan kirjastokimppoja, joten esim. Helmet-alue (pääkaupunkiseutu) ja Vaski-alue (Varsinais-Suomi) ovat kumpikin vain "yksi kirjasto". Runsaat 30 kirjastoaluetta eivät kata koko Suomea, mutta aika laajalti kyllä. 
Suomenkielisen laitoksen luettelointitiedoissa kääntäjä on toisinaan Henriika ja toisinaan Henriikka. 

Itse kirjassakin lukee takakannessa Henriikka ja etusivulla Henriika.

Yllättävän monta teknistä mokaa on sattunut Gnistanin osalle, pienempää ja isompaa. Isoin tietysti se, että jossakin painoerässä on ruotsinkielisen originaalin kannet mutta kirjan sisältö suomeksi. Tuo Henriika/Henriikka-vaihtelu on huolimatonta myös. Itse bongasin vielä sellaisen, että suomenkielisen laitoksen esittelysivulla (jolla on ns. havainnekuva yhdestä kipinätyöläisestä) lukee Idetehdas, kun pitäisi tietysti olla Ideatehdas. Mutta nämä on pintanaarmuja, pääasia tietysti se, että kirja itse on niin viehättävä.

Tekoäly väittää, että Änglagård-elokuvaa (ensimmäistä, en kysynyt jatko-osia) esitettiin Suomessa 1990-luvun alkupuolella ruotsinkielisellä rannikolla - johon tässä yhteydessä ei laskettu Helsinkiä. Onko parempaa tietoa, etenkin pääkaupunkiseudusta? 

Änglagård (Enkelten talo) löytyi siis ainakin kahdesta helsinkiläisestä elokuvateatterista keväältä 1993, kiitos tämän palstan keskustelijoille. Elokuvauutiset-sivuston mukaan se sai koko maassa sinä vuonna 16 018 katsojaa. Finnan mukaan Suomen Kuvalehti 13/1993 julkaisi Ywe Jalanderin arvostelun "Uhattu idylli". Aamulehdessäkin on ollut arvostelu, mikä ei välttämättä todista että filmiä olisi esitetty Tampereella. Svenskiksen käsiohjelmassa kuulemma sanotaan, että levikkialue olisi ollut "lähinnä" ruotsinkielinen rannikko. Levittäjä oli Finnkino, mutta oliko se valtakunnallinen silloin vai dominoivatko alalla paikalliset toimijat? 
Käytettävissäni ei ole pääsyä vuoden 1993 lehtiin. Hesarin aikakonekaan ei tunnistanut Colin Nutleytä tai Änglagårdia 1990-luvulta, tai sitten en osannut käyttää sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hankkinut omaan hyllyyni sekä Gnistanin että Kipinän (eli sen suomennoksen). Toivoisin että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä tekisi samoin. Kirjastokorvaukset tekijöille on tosi pieniä murusia, mutta ostetuista kirjoista kirjailijat ja kuvittajat saavat sentään vähän enemmän, vaikka kustantaja ja kauppa tietysti ottavat ensin omansa pois, verottajasta puhumattakaan. 

Ja se on muuten ihana kirja. Lukiessani kuulen korvissani ihan selvästi Jakobin äänen loruilemassa tarinaa eteenpäin. Hänen ei selvästikään tarvitse tilata tuotteita ideatehtaasta (jossa pienet gnistanit niitä takovat), kun oma pää suoltaa niitä solkenaan.  :)

Kiitos nostosta! Tänään tuli Sanaston uutiskirje jossa kerrotaan että kirjantekijöiden saamien lainauskorvausten määrä vähenee entisestään. Pari vuotta sitten se oli 32 senttiä/laina, tänä vuonna 25 senttiä ja ensi vuonna enää 23 senttiä, koska hallituksen säästöt. Käännöskirjallisuudessa lainauskorvaus jaetaan kirjailijan ja kääntäjän kesken tasan. Kirjojen myynnistä kääntäjät eivät saa rojalteja.

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän monta teknistä mokaa on sattunut Gnistanin osalle, pienempää ja isompaa. Isoin tietysti se, että jossakin painoerässä on ruotsinkielisen originaalin kannet mutta kirjan sisältö suomeksi. Tuo Henriika/Henriikka-vaihtelu on huolimatonta myös. Itse bongasin vielä sellaisen, että suomenkielisen laitoksen esittelysivulla (jolla on ns. havainnekuva yhdestä kipinätyöläisestä) lukee Idetehdas, kun pitäisi tietysti olla Ideatehdas. Mutta nämä on pintanaarmuja, pääasia tietysti se, että kirja itse on niin viehättävä.

Lähetäthän havainnoistasi palautetta kustantamolle!

Jos Änglagård-elokuvan tausta kiinnostaa... ruotsinkielisessä Wikipediassa on linkki 29.5.2021 (vi.se) julkaistuun pitkään artikkeliin Änglagård: Den krokiga vägen till publiksuccé. Mårten mainitaan vain yhdessä kuvatekstissä. sv.wikipedia .org

"Mutta nämä on pintanaarmuja, pääasia tietysti se, että kirja itse on niin viehättävä." 

Kirja on kirjoittajansa näköinen 😊

Jakob on perfektionisti.  Ja onhan nämä mokat kirjassa melkoisia.  Tarkkuutta työhön, tehdään asiat hyvin kun kerran osataan!

Siis tarkotin että itse kirja on viehättävä kuten kirjoittajansakin. En nyt ajatellut näitä mokia siinä ollenkaan. 

Joku tiesi kertoa, että Göteborgin kirjamessut ovat juuri nyt, ja sekä Axelin että Jakobin kirjat ovat siellä esillä. Itse kirjailijat eivät ole fyysisesti paikalla, Axek kylläkin pahvimuodossa. 

Vierailija kirjoitti:

Joku tiesi kertoa, että Göteborgin kirjamessut ovat juuri nyt, ja sekä Axelin että Jakobin kirjat ovat siellä esillä. Itse kirjailijat eivät ole fyysisesti paikalla, Axek kylläkin pahvimuodossa. 

Mä en ihan tajua miksi näin. Jakob on ilmeisesti niin kiireinen, että ei edes pahvi-Jakob ole ehtinyt paikalle. Mutta miksi ei ole lähetetty edes jotakuta vara-Axelia. Ei kukaan olisi mitään huomannut, vaikka ei olisikaan oikea kirjailija-Axel.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tiesi kertoa, että Göteborgin kirjamessut ovat juuri nyt, ja sekä Axelin että Jakobin kirjat ovat siellä esillä. Itse kirjailijat eivät ole fyysisesti paikalla, Axek kylläkin pahvimuodossa. 

Mä en ihan tajua miksi näin. Jakob on ilmeisesti niin kiireinen, että ei edes pahvi-Jakob ole ehtinyt paikalle. Mutta miksi ei ole lähetetty edes jotakuta vara-Axelia. Ei kukaan olisi mitään huomannut, vaikka ei olisikaan oikea kirjailija-Axel.

Olisi se voinut aiheuttaa vähän hämmennystä, jos vaikka Mr International olisi siellä heilunut rahapyssyjensä kanssa. 

Joku on varmistanut Akateemisesta, että siellä on runsaasti Gnistania maanantaita varten.

Fanclubin instasivuilla on hauska kuva Gnistanista kantamassa pakettia ja pahoittelut siitä, että kirja on tilapäisesti loppu. Kuvassa lukee myös: Syksy 2026, jolloin kaikista KAJ-faneista tuli 3-6 -vuotiaita.  Kuva on ilmeisesti jostain kustantajan sivuilta.

Niin hauskasti sanottu tuo, että meistä on tullut lapsia. Joku vielä kommentoi, että ruotsalaisen median mukaan tämä on juuri se ikäryhmä, joka kuuntelee KAJ:ta. Eli nyt on kaikki kohdallaan😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tiesi kertoa, että Göteborgin kirjamessut ovat juuri nyt, ja sekä Axelin että Jakobin kirjat ovat siellä esillä. Itse kirjailijat eivät ole fyysisesti paikalla, Axek kylläkin pahvimuodossa. 

Mä en ihan tajua miksi näin. Jakob on ilmeisesti niin kiireinen, että ei edes pahvi-Jakob ole ehtinyt paikalle. Mutta miksi ei ole lähetetty edes jotakuta vara-Axelia. Ei kukaan olisi mitään huomannut, vaikka ei olisikaan oikea kirjailija-Axel.

Olisi se voinut aiheuttaa vähän hämmennystä, jos vaikka Mr International olisi siellä heilunut rahapyssyjensä kanssa. 

Joo, on se turvallisempaa, ettei sinne lähetetty ketään korvaamaan kirjailija-Axelia. Pahimmassa tapauksessa pakettiin olisi voinut vahingossa päätyä sen toisen vöyriläisbändin basisti, jonka esiintymiskunnosta ei koskaan ole takeita. Kyllä pahvi-Axel saa nyt riittää göteborgilaisille.

Kävin tänään Akateemisessa ostamassa kaverin puolesta Gnistanin ja Kipinän. Myyjä sanoi, että signeeraustilaisuuta varten kannattaa pitää kuitti tallessa. Hymähdin itsekseni (en kommentoinut myyjälle mitään), että tuskinpa Jakob ja Lotta ehtivät syynätä kuitteja "sulle signeeraan, sulle en, kun olet ostanut muualta". Ei kai sentään jonon varrella ole Akateemisen puolelta Kerberosta vahtimassa. Gnistania oli pinoittain, Kipinöitä esillä pari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen hankkinut omaan hyllyyni sekä Gnistanin että Kipinän (eli sen suomennoksen). Toivoisin että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä tekisi samoin. Kirjastokorvaukset tekijöille on tosi pieniä murusia, mutta ostetuista kirjoista kirjailijat ja kuvittajat saavat sentään vähän enemmän, vaikka kustantaja ja kauppa tietysti ottavat ensin omansa pois, verottajasta puhumattakaan. 

Ja se on muuten ihana kirja. Lukiessani kuulen korvissani ihan selvästi Jakobin äänen loruilemassa tarinaa eteenpäin. Hänen ei selvästikään tarvitse tilata tuotteita ideatehtaasta (jossa pienet gnistanit niitä takovat), kun oma pää suoltaa niitä solkenaan.  :)

Kiitos nostosta! Tänään tuli Sanaston uutiskirje jossa kerrotaan että kirjantekijöiden saamien lainauskorvausten määrä vähenee entisestään. Pari vuotta sitten se oli 32 senttiä/laina, tänä vuonna 25 senttiä ja ensi vuonna enää 23 senttiä, koska hallituksen säästöt. Käännöskirjallisuudessa lainauskorvaus jaetaan kirjailijan ja kääntäjän kesken tasan. Kirjojen myynnistä kääntäjät eivät saa rojalteja.

Vaikka kääntäjät tekevät aika ison työn kääntäessään. Miettiä ja oivaltaa kielikuvia, ymmärtää alkuteoksen kielen ja kirjailijan ajatusmaailman.  Kääntäjä on lähes tulkoon kirjailija itsekin, omalla tavallaan. Tämä on väärin. Yksinkertaisesti väärin. Väärin.

Tätä en ole maininnut aiemmin, vaikka täällä voi kirjoittaa mistä vain. Ennen tätä KAJ- kajahdusta, ennen Melloa, olin melko tyhjän päällä. Se ei ollut masenusta eikä ahdistusta, vaan elämä oli aika harmaata ja merkityksetöntä. Kuvittelin  että ihmiset jotka ovat uskossa, siis kristillisessä uskossa, ovat tyytyväisiä elämäänsä. Kävin aika usein kirkossa hakemassa tietä uuteen sisäiseen maailmaan. Se oli mukavaa minän rauhoittamista, mutta jäi liikaa kysymyksiä siitä, mistä tässä on kyse. Käsittelemättömällä tavalla nämä Vöyrin pojat toivat ilon elämään, ihan yllättäen, kuin hurmos😀 Tuliko uutta merkitystä elämääni, sitä en tiedä, mutta iloa on tullut sitäkin enemmän. Kaikki se materiaalia, jota heistä löytyy internetin maailmasta ja vielä omat live-keikkakäyntini, ovat olleet todella tärkeitä omalle pääkopalle. Varsinaisia enkeleitä nämä nuoret pirulliset miehet ovat🥰 Itseäni huvittavaa tämä käännös ajatusmaailmassani. Viihteellä pääsee pitkälle, kun se kohaltaa kunnolla kohdalle.