Lue keskustelun säännöt.
Te todella huonoista perheistä tulevat, mitä kerrotte taustoistanne puolitutuille?
29.06.2025 |
Tarkoitan siis jotain harmittomia tilanteita jossa vaikka jossain häissä tapaa ensimmäisen kerran puolison sukua ja he kyselevät vaikka jotain vanhemmistanne? Vaikka, että mitä he tekevät työkseen jne. ja sinulla ei ole yhtään mitään kerrottavaa, kun vanhempasi ovat/olivat väkivaltaisia päihde- ja mt-ongelmaisia ja sinulla mahdollisesti laitostausta?
Kommentit (124)
Olen sanonut että perheeni kuoli auto onnettomuudessa enkä halua puhua asiasta enempää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vastaan jotain ympäripyöreätä ja pyrin vaihtamaan aihetta. Onneksi tuollaisia tilanteita tulee harvoin.
Sama. Mä en häpeä taustojani, mutta olen pari kertaa joutunut tilanteeseen, jossa kysyjä on vaivaantunut, joten siksi varon kertomasta.
Silloi pitää sanoa tyyliin isäni on taitelija (taivaanrannanmaalari) ja äitini on freelancer (free töistä ollut aina)
Ikinä minulta ei ole kyselty tuollaisia.
Miksi huonoista perheistä tulevat saavat kuulla ihan eri kysymykset kuin me muut? Minulta on kyselty, miten viihdyn Turussa (jonne olin muuttanut 5 kk aikaisemmin) tai joko olenko menossa kesäteatteriin. Ei ole kyselty perheestä, terveydestä, palkasta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon, etteivät vanhempani ole enää elossa. Lisään, etten halua pilata tunnelmaa alkamalla nyt juhlassa muistelemaan heitä. Sehän on totta.
Enhän minä ole syyllinen omien vanhempieni tekemisiin.
Joo outoa että aikuisilta kystään vanhemmista. Ikinä olla keskusteltu vanhemmista tuttujen kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon suoraan.
En kyllä ilkeä sanoa, että isäni on tap_p anut ihmisen jne. Eikä sen asian tietäminen varmaan myöskään ole mikään kiva small talk jutustelun aihe? Halveksin syvästi isääni.
Mä olen tosi huono keksimään mitään lennosta ja toisaalta en haluaisi alkaa valehtelemaan mitään. Loppukesästä miesystävän suvun isot juhlat jossa tapaan sukua ensimmäistä kertaa ja siksi jännittää.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon suoraan.
En kyllä ilkeä sanoa, että isäni on tap_p anut ihmisen jne. Eikä sen asian tietäminen varmaan myöskään ole mikään kiva small talk jutustelun aihe? Halveksin syvästi isääni.
Oho.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon suoraan.
En kyllä ilkeä sanoa, että isäni on tap_p anut ihmisen jne. Eikä sen asian tietäminen varmaan myöskään ole mikään kiva small talk jutustelun aihe? Halveksin syvästi isääni.
Jaa no ehkä tuota en sanoisi suoraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan tavallisesta perheestä, eikä muistaakseni kukaan ole minulta kysellyt lapsuudenperheestäni.
Ihmisillä on erilaisia taustoja, niin se vaan on eikä sille voi mitään. Ei tarvitse kertoa omasta taustasta heti kaikkialla, eikä sellaista yleensä kyselläkään.
Itselläni on lestadiolaisvanhemmat, enkä kerro tuota oikeastaan ikinä missään. Syyn voit nähdä ihan vaikka vaan tällä palstalla, kun ihmisten asenteet on mitä on. Jätän mieluummin kertomatta. Olen tuntenut vuosiakin joitain kavereita, jotka eivät tiedä tuota. Toki ei mitään kovin läheisiä olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo outoa että aikuisilta kystään vanhemmista. Ikinä olla keskusteltu vanhemmista tuttujen kesken.
Kyllä minun puolisoni vanhemmat ja muut sukulaiset halusivat yksityiskohtaisesti tietää vanhempieni ja isovanhempieni jne asiat. Siinä sitten kerta toisensa jälkeen sanoin ihan suoraan, etten ole heidän kanssaan tekemisissä. En ole edes missään väleissä heidän kanssaan. Lähdin pois heti kun pystyin, enkä ole sen jälkeen ollut heidän kanssaan missään tekemisissä.
Tietenkin se on harmittanut välillä puolisoa, ettei minun puoleltani ole olemassa mitään kivaa sukua, jonka kanssa seurustella hyvässä hengessä ja jopa kiintyä sukulaisiini. Olen sanonut hänelle, että me pelaamme itse kukin meille annetuilla korteilla ja niitä on aivan turhaa vertailla muiden kanssa. Jos hänen kavereillaan ovat hyvät ja lämpimät välit appivanhempiensa kanss niin sekään ei olisi mikään tae siitä, että minun vanhempieni kanssa olisi samoin, jos vanhempani olisivat niin sanotusti normaaleita keskivertopulliaisia.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tosi huono keksimään mitään lennosta ja toisaalta en haluaisi alkaa valehtelemaan mitään. Loppukesästä miesystävän suvun isot juhlat jossa tapaan sukua ensimmäistä kertaa ja siksi jännittää.
Ap
Yleensä tuollaiset kyselyt ovat small talkia. Käännät keskustelun kysyjään. Ihmiset pitävät yleensä itsestään puhumisesta. Jos toinen ei halua puhua itsestään, voi puhua juhlista. Onhan siellä paikkaa laitettu koreaksi ja nähty vaivaa ihmisten viihtymisen eteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon suoraan.
En kyllä ilkeä sanoa, että isäni on tap_p anut ihmisen jne. Eikä sen asian tietäminen varmaan myöskään ole mikään kiva small talk jutustelun aihe? Halveksin syvästi isääni.
Mikset?
Olen sanonut että jos ei nyt mentäisi sinne ja se on ollut ok
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo outoa että aikuisilta kystään vanhemmista. Ikinä olla keskusteltu vanhemmista tuttujen kesken.
Kyllä minun puolisoni vanhemmat ja muut sukulaiset halusivat yksityiskohtaisesti tietää vanhempieni ja isovanhempieni jne asiat. Siinä sitten kerta toisensa jälkeen sanoin ihan suoraan, etten ole heidän kanssaan tekemisissä. En ole edes missään väleissä heidän kanssaan. Lähdin pois heti kun pystyin, enkä ole sen jälkeen ollut heidän kanssaan missään tekemisissä.Tietenkin se on harmittanut välillä puolisoa, ettei minun puoleltani ole olemassa mitään kivaa sukua, jonka kanssa seurustella hyvässä hengessä ja jopa kiintyä sukulaisiini. Olen sanonut hänelle, että me pelaamme itse kukin meille annetuilla korteilla ja niitä on aivan turhaa vertailla muiden kanssa. Jos hänen kavereillaan ovat hyvät ja lämpimät välit appivanhempiensa kanss niin sekään ei
Itse olen sitä mieltä, että aina mieluummin EI SUKUA kuin rasittava suku.
Eli en ymmärrä puolisoasi tuossa, että pitäisi päästä sinun sukusi kanssa seurustelemaan. Toki joo jos sukulaiset on kivoja ja samanhenkisiä ihmisiä joiden kanssa on helppo olla, niin se on tietysti mukavaa, mutta monilla näin ei ole, vaan etenkin puolison suku koetaan lähinnä velvollisuutena jonka parissa esitetään jotain siistittyä ja suitsittua versiota itsestään.
Mua aina hävettää kovasti kertoa, että olen oikeasti hullu. Se ei näy päällepäin, mutta näin rehellisenä ihmisenä minun on kerrottava tämä epämiellyttävä tosiasia itsestäni.
Vastaan jotain ympäripyöreätä ja pyrin vaihtamaan aihetta. Onneksi tuollaisia tilanteita tulee harvoin.