Lue keskustelun säännöt.
Miten saada vaimo liikkumaan ilman riitelyä?
29.06.2025 |
Hei
Olemme viittäkymmentä lähestyvä pariskunta. Lapset kohta aikuisia. Olen huolissani vaimoni fyysisestä kunnosta tulevaisuudessa.
Itse olen liikkunut säännöllisesti teini-ikäisestä. Opetan ja valmennan nykyisin, oma kilpaurheilu loppui lasten saamiseen. Lapset ovat perineet minun harrastukseni ja käyvät kanssani harjoituksissa useina päivinä viikossa.
Vaimoni liikkui epäsäännöllisesti nuorena. Lasten myötä se väheni. Kymmenisen vuotta sitten se jäi kokonaan. Hän ei ole liikunnallinen ihminen.
Minua ei häiritse suoraan liikunnan puute. Liikkumattomuuden vaikutukset näkyvät koko ajan selvemmin. On tullut painoa, selkää särkee, polvia särkee ja hyvää oloa haetaan esimerkiksi herkuttelusta.
Kodin työt pyörivät vahvasti minun vastuullani. Vaimoni ei jaksa töiden jälkeen tehdä oikein mitään. Mikäli jokin työ on tekemättä se kuitenkin häiritsee häntä suuresti. Kotitöistä jaksan hoitaa suuremman osan, enkä koe vaikeana teettää töitä lapsillamme, tämä ei ole ongelma.
Olen yrittänyt ehdottaa ja keksiä yhteistä harrastusta. Hankimme kotiin kuntoiluvälineitä hänen pyynnöstään, käyttämättä ovat. Yritän olla kannustava. En koskaan ole arvostellut, vähätellyt tai puuttunut hänen liikuntavalintoihinsa negatiivisesti.
Tiedän mitä tapahtuu jos otan asian suoraan puheeksi. Hän suuttuu minulle ja alkaa kokea häpeää itsestään. Hän kokosi minun arvostelevan ulkonäköään, kaikki huomio olisi hänen painossaan. Vaikka yrittäisin valita sanani kuinka tarkasti.
Mielestäni hän on hyvin kaunis nainen. Aina ollut ja on edelleen. Olemme molemmat vanhentuneet. En halua muuttaa häntä ulkoisesti, haluan hänen olevan terve ja toimintakykyinen kun lapsemme muuttavat omilleen.
Onko kukaan koskaan kokenut onnistumista tälläisessä tilanteessa? Joko onnistunut rohkaisemaan kumppaninsa liikkumaan tai tullut rohkaistuksi ilman kriisiä parisuhteessa.
Kommentit (287)
No mikset harrasta hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea asia. Oma työstressi sai masentumaan ja liikunta jäi. En ole ollut kova liikkuja aiemminkaan. Terveysasiat sai uudelleen salille ja tanssimaan.
Jos mieheni olisi huomautellut asiasta, niin olisin suuttunut. Ainoa millä hän olisi saanut minut liikkumaan olisi ollut että hän olisi lupautunut kanssani parisalsakurssille. Tanssiminen on hauskaa ja liikunta tulee sivutuotteena.
Onko vaimollasi joku laji joka kiinnostaa tai olisi mieleinen? Jos ei niin ehdottaisin romanttisia kävelyretkiä iltaisin ihan kahdestaan. Jutellessa se lenkkiin tulee heitettyä huomaamatta.
Kävelemme usein yhdessä. Juuri näillä kävelyillä vaimon kunnon heikentymisen huomaa. En silti meinaa lopettaa.
Olen ehdottanut useampaakin lajia yhteiseksi harrasteeksi. Vielä ei ole suostunut. Itse olen valmis harrastamaan ihan mitä vain.
Kuten ap huomasitkin jo, et saa vastauksia täältä. Vihamieliset trollit raatelivat jutun palasiksi ennen ensimmäistäkään järkevää kommenttia.
En minäkään kykene neuvomaan, miten saisit vaimosi liikkumaan, mutta saatan aavistaa jotain hänen mielentilansa takana. Et todennäköisesti pysty tekemään mitään konkreettista, koska viime kädessä jokainen pystyy muuttamaan vain itse itseään. Sinä ja lapsenne olette liikunnallisia, mutta saattaa olla mahdollista, ettei vaimosi koe mitään sellaista liikunnan tuomaa euforiaa, jota usein hehkutetaan. Että hikilenkin jälkeen on valtavan hyvä olla. Kaikki eivät koe sitä, vain veren maun suussa, noin kuvaannollisesti.
Toinen asia on se, että vaimosi kokee epäonnistuneensa ja häpeilee olemustaan. Jos sinä yrität kannustaa liikkumaan enemmän, se tuntuu hänestä siltä, että et välitä hänestä enää, että sinä häpeät häntä tmv. Asiaa pitää lähestyä joltain muulta kantilta. Ehkä hän nauttisi rauhallisemmasta tahdista kävellen, jooga, tanssi, mikä vain, joka ei muistuta pakkopullaa. Ehkä liikunnan ilo tulisi sitä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäköähän sinä mietit, kun huomiosi on painossa eikä jaksamisessa ja terveydessä
Mistä tälläinen vaikutelma syntyi?
..."vaikutukset näkyvät koko ajan selvemmin. On tullut painoa, selkää särkee, polvia särkee ja hyvää oloa haetaan esimerkiksi herkuttelusta."
Eli paino mainitaan kerran. Muita syitä mainitaan kolme. Ulkonäköä ei mainita kertaakaan.
Ja herkuttelukin muka mainitaan muuksi kuin painoasiaksi (syyksi liikkumattomuuteen)? Älä nyt viitti.
En suostuisi kuuntelemaan vaimon särkyvalituksia. Huomauttaisin vain aina, että painonpudotus auttaa. Lihavuus on kokovartalotulehdus. Elämä on valintoja. Vaimosi on valinnut herkut ja säryt ja liikkumattomuuden myötä ylipainon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot "nyt l ä s k i ulos siitä!"
Ole hyvä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sanomalla että lähikaupassa on suklaa tarjouksessa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäköähän sinä mietit, kun huomiosi on painossa eikä jaksamisessa ja terveydessä
Mistä tälläinen vaikutelma syntyi?
..."vaikutukset näkyvät koko ajan selvemmin. On tullut painoa, selkää särkee, polvia särkee ja hyvää oloa haetaan esimerkiksi herkuttelusta."
Eli paino mainitaan kerran. Muita syitä mainitaan kolme. Ulkonäköä ei mainita kertaakaan.
Ja herkuttelukin muka mainitaan muuksi kuin painoasiaksi (syyksi liikkumattomuuteen)? Älä nyt viitti.
Oletko varma ettei painoasia ole sinulle itsellesi asia jota et vain voi ohittaa ja tulkitset sen olevan tärkein kaikkialla? Yrität väkisin survoa sen tärkeimmäksi, eikä mikään saa sinua muuttamaan mieltäsi.
Miksi se on sinulle niin tärkeää, että AP olisi kiinnostunut VAIN vaimonsa painosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju todistaa hyvin miksi AP on niin pulassa. Naisen saaminen liikkumaan on mahdotonta.
Mikäli yrität puuttua naisen terveyteen ja auttaa. Se on avioliiton loppu. Et rakasta. Jos rakastaisit, niin ostaisit lisää sipsejä ja olisit hiljaa.Onko miehen tapoihin puuttuminen jotenkin helpompaa?
On. Miehen tapoihin saa puuttua ja se on sosiaalisesti hyväksyttävää. Miehelle voi sanoa tämän lihonneen. Eihän se kivalta tunnu silloinkaan, mutta niin voi tehdä.
On ihan normaalia että vaimot kieltävät miehiltään ruokia, juomia, nikotiinituotteita, vaatteita, hiustyylejä tai partakarvojen muotoja.
Ja mies muuttaa tapansa kun nainen sanoo että "Ei saa..." Juu juu.
Yleisesti ottaen motivoinnissa toimii kestävimmin kannustus. Kuntoiluvälineiden hankkiminen kotiin on kaunis ajatus mutta harvoin toimii, jos henkilö kaipaa enemmän sosiaalista yhdessäoloa kuin yksinäistä puurtamista. Oletan että vaimo voisi innostua osallistumaan perheen yhteiseen tekemiseen.
Esimerkiksi voit houkutella hänet iltaisin tai viikonloppuna mukaan uimahalliin tai kylpylään. Voitte mennä koko perheen kanssa ja annat hänelle aikaa tehdä siellä muutakin kuin vahtia lapsia. Uinti on ylipainoiselle ja nivelvaivaiselle hyvä laji, jos hän siihen innostuisi.
Voit yrittää houkutella myös illalla kävelylle, eli menette yhdessä. Jos painoa on jo kertynyt ja polvia särkee, lenkki ei voi olla pitkä eikä juoksu tule kyseeseen. Kamalinta mitä voi olla, on että mies menee pari askelta edellä ja rouva yrittää pysyä perässä, eikä keskustelu toimi etäisyyden vuoksi kuin hiukan huutamalla, varo sitä. Kävele siis rinnalla, ei edellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on terveyteen liittyvät syyt aiheuttaneet sen, että en jaksa tällä hetkellä liikkua kuten aiemmin. Onko puolisosi käynyt lääkärissä? Esim. alhainen ferritiini, kilpirauhasongelmat, työuupumus, masennus, vaihdevuodet jne voivat aiheuttaa sen, että ei jaksa liikkua ja esimerkiksi kävelyvauhti voi hidastua.
Olisiko mahdollista käydä keskustelua siltä pohjalta, että olet huomannut, että hän väsyy nykyään kävelyllä, ja olin hyvä käydä selvittämässä, onko taustalla jotain terveysongelmia?
Olen ehdottanut tanssia, joogaa, pilatesta, uimista ja pyöräilyä. Valmentajana minulla on aika hyvä käsitys mikä liikunta on hikijumppaa ja epämiellyttävää vähemmän liikkuneelle. En halua liikunnan muodostavan terveysriskiä jonka liian rankka harjoittelu voisi muodostaa.
En kannusta liikkumaan säännöllisesti. Se voisi tuntua painostamiselta.
Lääkärissä hän on käynyt polvikipujen takia. Ei tahtoisi mennä uudestaan koska siellä paino nousee esiin keskusteluissa.
Kuten tämäkin ketju osoittaa aihe on todella arka. Ymmärrän sen. Yritän löytää keinon vaikuttaa ja auttaa ilman loukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki nosturi. Tai teetä autoon ekstraleveä penkki josta sanot että nyt mahdut sinäkin
kaikkia ei urheilu kiinnosta laisinkaan ja on sulaa hulluutta yrittää pitää liitto kasassa missä on kaksi aivan eri tyyppistä ihmistä, itse en katselisi päivääkään urheiluhullua kumppania joka kaiken lisäksi raahaa lapsetkin tekemään samaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju todistaa hyvin miksi AP on niin pulassa. Naisen saaminen liikkumaan on mahdotonta.
Mikäli yrität puuttua naisen terveyteen ja auttaa. Se on avioliiton loppu. Et rakasta. Jos rakastaisit, niin ostaisit lisää sipsejä ja olisit hiljaa.Onko miehen tapoihin puuttuminen jotenkin helpompaa?
On. Miehen tapoihin saa puuttua ja se on sosiaalisesti hyväksyttävää. Miehelle voi sanoa tämän lihonneen. Eihän se kivalta tunnu silloinkaan, mutta niin voi tehdä.
On ihan normaalia että vaimot kieltävät miehiltään ruokia, juomia, nikotiinituotteita, vaatteita, hiustyylejä tai partakarvojen muotoja.Ja mies muuttaa tapansa kun nainen sanoo että "Ei saa..." Juu juu.
Ei ehkä muuta, mutta saa edes sanoa suoraan. Ei tarvitse leikkiä kuin ongelmaa ei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi vaikea asia. Oma työstressi sai masentumaan ja liikunta jäi. En ole ollut kova liikkuja aiemminkaan. Terveysasiat sai uudelleen salille ja tanssimaan.
Jos mieheni olisi huomautellut asiasta, niin olisin suuttunut. Ainoa millä hän olisi saanut minut liikkumaan olisi ollut että hän olisi lupautunut kanssani parisalsakurssille. Tanssiminen on hauskaa ja liikunta tulee sivutuotteena.
Onko vaimollasi joku laji joka kiinnostaa tai olisi mieleinen? Jos ei niin ehdottaisin romanttisia kävelyretkiä iltaisin ihan kahdestaan. Jutellessa se lenkkiin tulee heitettyä huomaamatta.
Kävelemme usein yhdessä. Juuri näillä kävelyillä vaimon kunnon heikentymisen huomaa. En silti meinaa lopettaa.
Olen ehdottanut useampaakin lajia yhteiseksi harrasteeksi. Vielä ei ole suostunut. Itse olen valmis harrastamaan ihan mitä vain.
Yritä pitää kiinni noista yhteisistä kävelyistä. Vaikka olet huomannut kunnon heikentymisen, niin varo ettet ala kirittämään. Jos kävelylenkit muuttuvat vaimon näkökulmasta katsoen epämiellyttäviksi perässäpysymisiksi, niin ne loppuvat pian. Sen jälkeen teillä ei ole enää niitäkään. Kävely kuitenkin rasittaa kipeitä polvia aika paljon, joten lenkit joka tapauksessa tuottavat vaimolle myös kipua, ja kynnys lopettamiselle on matala.
Koira kyllä lenkittää joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
kaikkia ei urheilu kiinnosta laisinkaan ja on sulaa hulluutta yrittää pitää liitto kasassa missä on kaksi aivan eri tyyppistä ihmistä, itse en katselisi päivääkään urheiluhullua kumppania joka kaiken lisäksi raahaa lapsetkin tekemään samaa
Lapsia ei onneksi ole tarvinnut raahata. Vaimo ei ole kyllä tästä koskaan suuttunut. Päinvastoin kehunut.
Urheiluhullu en mielestäni ole. Lopetin kilpailemisen kun ensimmäinen lapsemme syntyi. Syynä kilpaurheiluun vaatimusten ja perheen vaatimusten ristiriita. En ole katunut valintaani.
Miksi lasten myötä väheni?
Minua ärsyttää, kun itselle kävi juuri noin. Imetys vei kilot, mutta imetyksen lopetettua paisuin kuin pullataikina, koska en yksinkertaisesti kerennyt tehdä mitään liikunnallista, koska hoidin niin lapset kuin kotityöt, laskujen maksut, polttopuiden teot, pesut, lasten sairastelut, neuvolat, harrastuksiin viemiset, kaupassakäynnit ja ruuat. Sen oman työssäkäyntini ohella. Mies taas työssäkäynnin lisäksi harrasteli kivasti kaikki vapaa-ajat ja ihmetteli, että miksi vaan valitan, ja alkoi harrastella vielä enemmän, koska vain valitin. Ei mennyt edes ratakiskosta kaaliin, että minulla ei riitä päivässä tunnit, jos teen kaiken yksin!
Nyt kun lapset jo vähän itsenäisempiä, kykenee taas vähän liikkumaan. Ja mieskin nykyään toisen harteilla.