Lapseni lokkeileva kaveri
Heti alkuun täsmennys. En siis niinkään ole äreä kyseiselle lapselle, vaan enemmänkin tämän äidille.
Lapsi 13vuotta, samanikäinen siis kuin meidän esikoinen. Lisäksi meillä alakouluun menevä toinen lapsi.
Ongelma se, että tämä kaveri on meillä päivittäin. Yleensä aamupäivästä lähtien, jolloin me aikuiset ollaan töissä. Kuopus on useimmiten mummolassa, ellei satu olemaan vapaata tai etäpäivää.
Tämä kaveri on kuin kotonaan. Syö meillä välipalaa, pari kertaa päivässä, tämän lisäksi lounaan ja aika usein jäisi mielellään myös päivälliselle.
Asiasta ollaan sanottu hänen äidilleen useampaan otteeseen. Hän suuttuu asiasta.
"Tehän käytte molemmat töissä, itse teen vaan keikkatyötä, eikös se kaveruus ole tärkeintä?!"
Jotenkin ärsyttävä tilanne. Ei haluaisi kaveria pihallekaan heittää. Mies on tehnyt tämän pari kertaa ruoka-aikaan kotona ollessaan.
Kommentit (445)
Mäkin nyt kommentoin, vaikka ihan varmaan jokin p-myrsky tästä nousee kun aloitan kertomalla että olen lapseton, niinpä osan mielestä en varmaan tiedä mistä kirjoitan.
Mä ajattelen, että APn tilanne on vaikea ihan siksi, että tässä on niin että lapset ovat teinejä, ei siis mitään pikkulapsia. Tossa vaiheessa kaipasi itse kotona jonkinlaista itsenäisyyttä, jota lapsi on kai saanut kotitöiden muodossa ihan hyvin, sen kommentoijat sivuuttavat ihan täysin? Nyt poika hakee ehkä sitä itsenäisyyttä myös näin?
Voi myös olla niin, että alkujaan AP haki kultaista keskitietä, ja homma lähti laukalle? Ei tässä väktt ole sen kummoisempaa. Ehkä kaverin äiti ajattelee, että on helpompi laittaa lapsi syömään muualle - onhan täälläkin kommentoijia, joiden mielestä on ok ruokkia päivästä toiseen muiden lapset?
Mun mielestä on kohtuutonta leimata AP tossukaksi tämän myötä. Taitaa kuitenkin olla niin että lapsi on ihan soiva peli muuten? Teinin pitääkin kokeilla rajojaan jossain vaiheessa ja nyt taitaa olla sen aika? AP hakee nyt sitä linjaa.
Yritetään muistaa, että tämänkin palstan kautta saadaan tietää vaan osa tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä koskaan syönyt kaverilla, odottelin pihalla tai huoneessaan kun kävi syömässä.
Laita oma lapsi naapuriin syömään.
Tämä on kyllä jotenkin omituinen tapa että ei anneta ruokaa vieraalle. :D Monissa muissa kulttuureissa on häpeällistä jättää vieras nälkäiseksi eikä tarjota mitään.
Kyllä ainakin maaseudulla sai aina syödä kavereilla jos sattui ruoka-aika olemaan. Meilläkin aina tarjottiin ruoka vieraalle, työmiehetkin saivat vähintään voileivän ja kahvia.
Ihan 2000-2010 luvulla kaikki tämä..
Ajattelet siis, että on omituista, että kaikki eivät rahallisesti pysty koko kylää ruokkimaan, vaan pitää huolehtia, että ruoka riittää omalle perheelle.
Kaikilla ei ole yhtä iso palkka kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, minuakin tuollainen ärsyttäisi! Onko kyseisen vanhemman ainoa lapsi? Mietin vaan, että onko heillä oikeasti hätä rahan ja ruuan suhteen? Jos näin on, niin tilanne vaikea. Itse ruokin lasteni kavereita koska tiedän, että he vastavuoroisesti syövät välillä heilläkin ja homma toimii puolin ja toisin. Ns. koko kylä kasvattaa. Jos olisi jokapäiväistä ja vain yksipuolista, palaisi omakin hermo. Entä jos sanoisit tälle teinille suoraan asiasta, etkä hänen äidilleen? Jotenkin rajaisit asiaa, vaikka niin että välipala meillä ok, mutta sopisiko jos kävisit kotona syömässä. Sen verran iso lapsi, että hänelle voi sanoa ja samalla kasvattaa.
Ruokaa voi varastaa kaupasta vasemmistoliiton mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En mä koskaan syönyt kaverilla, odottelin pihalla tai huoneessaan kun kävi syömässä.
Laita oma lapsi naapuriin syömään.
Tämä on kyllä jotenkin omituinen tapa että ei anneta ruokaa vieraalle. :D Monissa muissa kulttuureissa on häpeällistä jättää vieras nälkäiseksi eikä tarjota mitään.
Kyllä ainakin maaseudulla sai aina syödä kavereilla jos sattui ruoka-aika olemaan. Meilläkin aina tarjottiin ruoka vieraalle, työmiehetkin saivat vähintään voileivän ja kahvia.
Ihan 2000-2010 luvulla kaikki tämä..
Ajattelet siis, että on omituista, että kaikki eivät rahallisesti pysty koko kylää ruokkimaan, vaan pitää huolehtia, että ruoka riittää omalle perheelle.
Kaikilla ei ole yhtä iso palkka kuin sinulla.
Mulla menisi käpy lähinnä siihen, jos kämpillä nuohoaisi päivästä toiseen väkeä, joka olettaisi että myös heille tarjotaan. Omassa kämpässä pitäisi olla myös joku rauha. Eri juttu, jos silloin tällöin vieraille tarjotaan.
Ei kai tuohon nyt oikein muuta konstia keksi, kuin että ap:n kotona pitää alkaa varata lounasta vain yhdelle eli omalle lapselle, että sitä ei ole enempää. Silloin kaverin on pakko mennä kotiinsa syömään, kun ruokaa ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Työtähän tuo teettää, kun ei voikaan jättää kattilaa valmiiksi, jotta syödään samaa ruokaa kun muut kotiutuvat töistä, mutta ehkä se auttaisi.
Vai onko mummola kovin kaukana? Jos nuorempi lapsi syö siellä, voisiko vanhempikin käydä siellä syömässä, niin lounasta ei olisi kotona ollenkaan, ja sopisitte kustannuksista mummolan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Näillä omasta kodistaan ulkoistetuilla lapsilla ei elämä ole kovin helppoa. Vähän toivoisin empatiaa. Onneksi monessa kaupungissa on nykyään näitä ilmaisia puisto ruokailuita. Monen lapsen pelastus. Nämä lapset eivät ole pääsyyllisiä ongelmaan, mutta ne vanhemmat ovat,jotka hylkäävät lapsensa, voisivat kyllä miettiä kaksikin kertaa. Tai sitten ihan oikeasti hakea sitä apua, lasten ei pidä maksaa vanhempiensa avuttomuutta.
Ei tarvitse olla kyse mistään ulkoistuksesta tai kaltoinkohtelusta. Lapsi vain viihtyy paremmin kaverin luona. Meillä lapsella oli kaveri, joka tykkäsi tulla meille pelaamaan päivisin, vaikka hänen äitinsä oli kotona pikkulasten kanssa. Pian kaveri alkoi tulla meille pelaamaan, vaikka oma lapsemme oli koulussa. Nuoremmat sisarukset päästivät sisälle ja kaveri istui yksin lapsemme tietokoneella, nuorempien sisarusten ollessa eri huoneessa leikkimässä. Me vanhemmat olimme töissä. Kun ilmoitimme, ettei hän voi tulla meille, jos vanhempi lapsemme on koulussa, niin siihen loppui kaveruus. Kaverin äiti ei tästä ilmoituksesta myöskään tykännyt. Ilmeisesti ei ymmärtänyt tilannetta ollenkaan
Moni ymmärtää asian rahallisen puolen, mutta ongelmana voi olla myös ajallinen puoli. Meillä oli tuollainen tilanne, josta kirjoitin ketjun edellisellä sivulla.
On totta, että meillä kahden hyväpalkkaisen työssäkäyvän perheessä oli varaa kyllä vaikka ruokkia yksi ylimääräinenkin lapsi, ja kyseisen lapsen äidillä oli tiukempaa talouden kanssa. Mutta. Meillä taas kahden vaativan uran perhe oli toisella tavalla tiukoilla, vanhempien ajan ja jaksamisen suhteen. Yritin helpottaa arkea esimerkiksi tekemällä illalliset valmiiksi edellisenä päivänä, jotta ruoka-aika ei venyisi liian myöhään ja sisin itse heti ruokaa kun tulin töistä, koska en ehtinyt ikinä syödä lounasta. Silloin on hirveä pettymys, jos se ruoka on syöty pois ja pitää aloittaa kiireellinen uuden ruoan laittaminen nälissään. Ja siis teinipojathan syövät ihan kuinka paljon tahansa, joten se ei auta ollenkaan, että tekee enemmän ruokaa.
Oma poika osasi kyllä jättää muillekin tarpeeksi ruokaa, mutta tällä laiminlyödyllä lapsella ei ollut sellaista kotikasvatusta taustalla ollenkaan.
Toinen variaatio samasta asiasta oli, jos aamulla olin katsonut, että tänään ei tarvitse käydä töistä tullessa kaupassa, mutta kotona olikin pojat juoneet kaksi litraa maitoa ruoan kanssa, jolloin sitä ei ollut enää aamiaiselle. Jos laittoi pojat kauppaan, vieras lapsi alkoi mankua karkkiostoksia. Eikä aina haluaisi rähjätä kotiin tullessaan, vaan haluaisi että asiat sujuvat suunnitelman mukaan.
Pikkulapsi perheessä toimii se, että tehdään ruokaa valmiiksi moneksi päiväksi. Lasten kasvaessa kaverit alkaa myös viihtyä kotona ja nopean kasvuvaiheen alkaessa nälkä on pohjaton. Silloin täytyy muuttaa omia ruoanlaittorutiineja. Se mikä toimi lasten ollessa pieniä ei toimi teinien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo, sadepäivätrolli taas. Ihanko oikeasti uskotte, ap:juttu ei ole ihan aukoton.
"Ongelma se, että tämä kaveri on meillä päivittäin. Yleensä aamupäivästä lähtien, jolloin me aikuiset ollaan töissä. Kuopus on useimmiten mummolassa, ellei satu olemaan vapaata tai etäpäivää.
Tämä kaveri on kuin kotonaan. Syö meillä välipalaa, pari kertaa päivässä, tämän lisäksi lounaan ja aika usein jäisi mielellään myös päivälliselle."
.... Ihanko oikeesti uskotte että 13v ja hänen kaveri siellä laitelee lähes päivittäin kaksistaan lounasta. Ja vielä siten että sitä lounasta on kahden ihmisen verran. Ymmärrän jos omalle lapselle on tehty mikrossa lämmitettävä oma annos, ja että kaveri söisi vaikka leipää siinä odotellessa mut että miten se kaveri voi syödä lounadta jos sitä ei ole hänelle jätetty???
Joopa joo.
Onhan 13-vuotiailla jo kotitalouttakin ja kyllä tuon ikäinen osaa tehdä vaikka pasta bolognesea tai risottoa tai edes lämpimiä voileipiä.
Kyllähän jokainen omassa kodissaan päättää kuka siellä syö ja on.
Laitat lokki-pennun ulos etkä selitä sen kummemmin kenellekkään mitään
Meidän nelihenkisessä perheessä valmistettiin ruokaa niin, että sitä riitti ainakin kahdeksi-kolmeksi päiväksi. Siksi varmaan meidän kaveritkin oli usein ruokapöydässä, jos olivat kylässä. Mutta ymmärrän ettei kaikissa perheissä ole näin, varsinkaan monilapsisissa perheissä joissa pienet tulot.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulapsi perheessä toimii se, että tehdään ruokaa valmiiksi moneksi päiväksi. Lasten kasvaessa kaverit alkaa myös viihtyä kotona ja nopean kasvuvaiheen alkaessa nälkä on pohjaton. Silloin täytyy muuttaa omia ruoanlaittorutiineja. Se mikä toimi lasten ollessa pieniä ei toimi teinien kanssa.
Ei ole olemassa sellaista rutiinia, millä voisi taklata vieraan teinipojan pohjattoman nälän ja kyvyn syödä jääkaappi tyhjäksi. Kaikki, siis aivan kaikki ruokatalous perustuu kuitenkin siihen, että pystyy jotenkin ennakoimaan elämää. Kaverit eivät ole ongelma, jos tietää etukäteen. Itse itsensä kylään kutsuvat ovat aina ongelma, sen takia sitä pidetään huonona käytöksenä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän nelihenkisessä perheessä valmistettiin ruokaa niin, että sitä riitti ainakin kahdeksi-kolmeksi päiväksi. Siksi varmaan meidän kaveritkin oli usein ruokapöydässä, jos olivat kylässä. Mutta ymmärrän ettei kaikissa perheissä ole näin, varsinkaan monilapsisissa perheissä joissa pienet tulot.
Kyllä minäkin kutsuin mukaan syömään, jos ruokaa oli riittävästi. Mutta teilläkin sitä ruokaa oli siis paljon sinä päivänä, kun valmistut sitä kahdeksi-kolmeksi päiväksi. Sinä kolmantena päivänä ruokaa oli enää teidän perheelle. Ymmärrätkö, että tässä puhutaan siitä, kun tulet kolmantena päivänä kotiin kello 18, lapsen treenit alkaa kello 19, aikaa on 20 minuuttia ja kaikilla on nälkä, ja ruoat onkin syöty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on menty 13 vuotta ilman sääntöjä miten kaverit saa tulla, jne? Ja nyt sua on alkanut ärsyttämään ja bufff ongelma katoaa yhdessä yössä, eli naiivisti luulit, että kerta sanomisesta asia ratkeaa?
Ei todellakaan ole ollut näin. Päin vastoin. Meillä ollut erittäin tarkkaa kotiintulojen kanssa yms. Meille ei myöskään tulla spontaanisti yökylään.
Tämä ongelma ollut nyt kun kumpikaan meistä aikuisista ei ole ollut päivisin kesällä kotona.
Äidille on sanottu aiheesta näemmä 6 eri otteeseen, ja teinille myös jokusen kerran - mies tosiaan pistänyt pihalle ruoka - aikaan jos hän on ollut kotona.
Mitä teini vastaa kun sanotte hänelle asiasta?
sun lapsella ei ole varaa kavereihin. sano sun lapselle, että olette sen verran köyhiä, että ette voi tarjota ruokaa kavereille. sano myös sille teillä syövällä lapselle, ettei teillä vaan ole varaa, niin se lapsikin osaa ettiä paikan, mistä sa ruokaa, jos kotona ei ole.
Jos teinille ei sanota, että ruoka on omalle perheelle ei naapurille, niin se lokkiteini jatkaa sitä lokkeilua vielä aikuisenakin.
Meillä on käynyt aikuisia myöhäiskeski-iässä olevia lokkeja. Jäävät yöksi jne.
Laita sen lokin äidille lasku kakaransa ruokakuluista sen postilaatikkoon.
Lokkeilu on ärsyttävää joo joo. Aloitus vaan on feikki ja sen huomaa kauas. Ei kukaan auo päätään että toisessa perheessä on 2 työssäkäyvää, että ruokkikaa lapseni. Höpö höpö. Ketjussa sitten haukutaan suu vaahdossa yh: t etenkin. Nyt valoja päälle. Tämä palsta on kuin propagandaa, jossa luovutamme vallan haukkua tiettyjä ihmisryhmiä tuntematta heitä!
Nuorena se on vitsa väännettävä.
*Ruokakaan ole