Lue keskustelun säännöt.
Seksitön suhde ja puolison itsetyydytys
25.06.2025 |
Onko ajatuksia tai neuvoja, miten voisin käsitellä tätä asiaa?
Olemme eläneet jo toistakymmentä vuotta yhdessä. Meillä on lapsia, yhteinen asunto ja velkaa eli aika peruskuvio.
Seksi oli villiä ja upeaa ensimmäiset kymmenisen vuotta. Kun vaimo oli raskaana, sekstailut jäivät vähiin, koska hänen halunsa vähenivät. Myös vauva-aika meni samalla tavalla ja sitten jotenkin vain sama linja jatkui, vaikka lapset kasvoivat eivätkä enää ihan jatkuvaa valvontaa tai hoitamista vaadi. Toki lapsiarkeen kuuluu kuormittavia juttuja, mutta minä olen meillä se, joka hoitaa enemmät kotityöt. Vaimo pääsee tapaamaan tuttujaan ja harrastamaan aina halutessaan - ja käykin säännöllisesti.
Ennen vaimon haluttomuutta olimme yhtä aktiivisia seksiasioissa, saatoimme harrastaa seksiä monta kertaa päivässä ja yleensä molemmat saivat myös tyydytyksen. Sitten minusta tuli aloitteentekijä. En halunnut tehdä asiasta isompaa numeroa, sillä seksiä oli yleensä viikottain. Kun minusta alkoi tuntua, että vaimo ei enää ole hommassa mukana, vaan ainoastaan suostuu seksiin, aloin puhua asiasta. Sellainen seksi ei tuntunut hyvältä. Ja pahinta oli ajatus, että hän ei enää halunnut minua. Halusin parantaa tilannetta ja puhua.
Kun ensimmäisen kerran otin asian puheeksi, vaimoni oli aivan ymmällään. Hän ei ollut tajunnut, että jotakin oli pielessä. Hän ymmärsi suhteemme muuttuneen jo kauan sitten, mutta se ei ollut hänelle ongelma. Yritin kertoa, että minulle oli ongelma se, etten kokenut enää itseäni halutuksi. Tuntui, että kaikki läheisyys, suukottelu, halailu mukavat sanat ja kehut olivat hänen puoleltaan kadonneet. Näistä oli vaikea puhua ja on edelleen. Vuosia yritin puhua ja sitten sain tilanteeseen vähän muutosta. Ostimme leluja, kokeilimme uusia juttuja. Nautimme molemmat. Vaimo jopa kasteli sängyn muutaman kerran, kun tuli niin rajusti.
Sitten pian kaikki lopahti taas. Koskaan ei ole sellaista hetkeä, että hän olisi innokas. Muutaman aloitteen hän ehkä tekee, jos asiasta on hiljattain puhuttu.
Tiedän, että hän voi käyttää ostamiani leluja monta kertaa päivässä, kun vien lapset pois. Se tuntuu minusta aika pahalta, enkä oikein osaa ottaa asiaa puheeksi ilman, että suruni näkyy. Ja sen voi sitten taas tulkita väärin, syyllistämisenä tai painostamisena. Siksi pidän näitä asioita aika paljon sisälläni. Koitan olla vain, tehdä omia juttuja ja antaa hänen tehdä omia juttujaan. Lasten kanssa puuhastelen paljon. Se piristää. Puhun kunnioittavasti ja olen läsnä, vältän tekemästä mitään seksuaalisesti vihjailevaa, koska haluan antaa vaimolle tilaa.
Ja hän on sanonut, että haluaisi haluta. Ei halua erota ja että rakastaa.
Mutta mikään ei muutu. Eikä hän milloinkaan ota tätä asiaa itse puheeksi.
Päällimmäisenä tunteena on kai pettymys itseeni, mutta myös siihen, että olen ajanut itseni tähän tilanteeseen, josta en näe enää ulospääsyä. Ero tuntuisi jotenkin itsekkäältä teolta. Muita en kaipaa, vain vaimoani. Mutta nyt tuntuu, että armollisinta olisi tappaa kaikki tunteet häntä kohtaan.
Haluaisin olla sinut tämän asian kanssa, mutta minulla on niin paha olla nykyisessä tilanteessa, etten enää tiedä mitä tehdä.
Kiitos kaikista asiallisista neuvoista ja kannustavista sanoista.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun miehet ruikuttaa siitä, että vaimoa ei enää seksi kiinnosta niin ehkä se johtuu siitä että nainen ei saa orgasmia? Monella miehellä on niin kovat luulot omista sänky taidoistaan. Plus, miehet on itsekkäitä sängyssä, asenne että "kunhan itse tulen niin se on pääasia". Siinäpä pohdittavaa. Itselläni on sairauden aiheuttamaa impotenssia ollut jo usean vuoden ajan, silti osaan naiseni tyydyttää.
Eiköhän niitä syitä haluttomuuteen ja saamattomuuteen ole runsaasti enemmän kuin yksi tai kaksi, ja löytyy niin miehistä kuin naisistakin. Miksi pitää aina yrittää yksinkertaistaa kaikki seksiasiat ja -ongelmat joksikin universaaliksi palstatotuudeksi oman kokemuksen perusteella? Kyse on aina kahden ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista, tilanteesta ja heidän välisestä suhteestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoita vaimolle, että sinulla on seksiä, joko kotona tai muualla, hän saa valita. Näin minä tein. Nyt on muualla.
Vierailija kirjoitti:
Joka kerta kun miehet ruikuttaa siitä, että vaimoa ei enää seksi kiinnosta niin ehkä se johtuu siitä että nainen ei saa orgasmia? Monella miehellä on niin kovat luulot omista sänky taidoistaan. Plus, miehet on itsekkäitä sängyssä, asenne että "kunhan itse tulen niin se on pääasia". Siinäpä pohdittavaa. Itselläni on sairauden aiheuttamaa impotenssia ollut jo usean vuoden ajan, silti osaan naiseni tyydyttää.
Vaimo ei halua seksiä, mutta pidän huolen siitä, että rakastajatar saa ainakin yhden orgasmin joka kerta, kun harrastamme seksiä.
No sitten pitää tyytyä nykyiseen tilanteeseen, lopettaa valitus ja toivoa, että on-ff suhteessa olis enemmän on-aikaa, kun off-aikaa.
Mä erosin, en jäänyt odottelemaan ja nyt elämä on varsin mukavaa halukkaan naisen rinnalla. Ikää mulla yli 50 v.
Päivitän tähän nyt kuulumisia, kun ei oikein ole muutakaan tekemistä. Tarkoitukseni ei ole valittaa, vaan ainoastaan kertoa, miten menee. Hyviä juttuja mutta myös sellaisia, joihin toivoisin muutosta, mutta ne eivät ehkä ole realistisia.
Kesä meni todella kivasti ja kivuttomasti. Puhuminen on auttanut. Tuntuu, että viimeisten keskustelujen jälkeen vaimo on ihan oikeasti tehnyt enemmän aloitteita ja panostanut monipuolisemman seksin. Kesällä oli seksiä kerran jopa kolmena päivänä peräkkäin.
Oma seksuaali-itsetunto on edelleen jotenkin näiden kuivien vuosien takia (onkohan niitä todellisuudessa jo pian kymmenen...) alamaissa, joten seksin ehdottamiseen on todella iso kynnys. Mitään fyysistä vihjausta tai merkkiä hän ei juurikaan ymmärrä. Pitää kertoa selvästi, mitä haluaa ja millä tavalla. Toisaalta näin myös hän itse toimii. Sanoo suoraan, kun tuntuu siltä, että nyt voisi touhuta ja kertoo myös kuinka toivoisi homman hoidettavan.
Seksi ei siis ole kovin spontaania. Asennot ja kulmat mietitään melko tarkasti ja joku työkalu on aina mukana, kun hänkin haluaa tulla (hän kertoo kuinka toimitaan, minä hoidan työt). Ei tosin ihan aina halua, vaan joskus haluaa vain tyydyttää minut. En siis todellakaan voi valittaa.
Edelleenkin seksiä on noin kerran viikossa, mikä on minulle vähän. Olen kertonut suoraan, että minulle kelpaisi enemmänkin, mutta hän ei yleensä ota tähän mitään kantaa tai ehdota mitään ratkaisua. Se tuntuu jotenkin hassulta, sillä itselleni puutteessä elävä puoliso olisi jotenkin aivan ylitsepääsemätön ajatus. Olisin varma, että vieraisiin se menee hetkenä minä hyvänsä. Mutta ehkä se ei olisi ongelma, jos seksi ei vaan kiinnostaisi.
Himot heräävät parin päivän välein joka ilta/yö, jos en ole itse hoidellut itseäni, mutta vaimo ei sitä huomaa, mikä tuntuu vähän kummalta. Joskus tuo yön kestävä himotus vie jopa yöunet tai avaa vanhoja haavoja, ja sitten taas mietitään, mikä oikein on pielessä, kun en kerran vieläkään ole tyytyväinen. Ja tosiaan, masturboin kyllä, mutta jossain pisteessä sitä ei enää tee mieli. Mieli tekee vain rakastella omaa vaimoa, ja sitten kun tietää, ettei se tunne lopultakaan oikein ole molemminpuolinen, niin syöhän se miestä. En ylipäänsä oikein miellä seksiämme rakasteluksi, sillä aika tekninen suoritus se on. Nautin seksistä silti suuresti, vaikka sellainen lopullinen yhteyden tunne jää täyttymättä.
Kerran yllätin hänet masturboimasta aika pian seksin jälkeen. Vakuutin heti, että asia on ihana ja okei ja luonnollista enkä ajattele siitä mitään pahaa. Mutta näki hän minusta kuitenkin, että jokin kalvoi mieltä. Ja on sen jälkeen palannut kummittelemaan.
Miksi seksi minun kanssani kiinnostaa niin harvoin (ehkä kerran tai pari kuukaudessa), mutta lelun kanssa voi puuhata heti, kun vien lapset ulos leikkimään (mitä teen vieläpä aika usein)? Silti hän vakuuttaa rakkauttaan ja sitä, ettei ikinä halua minulle kuin pelkkää hyvää.
Minulle hän on ykkönen, ihanin ja seksikkäin. Mutta hänen tekonsa viestivät, että hänelle minun sijoitukseni on jossakin top viidessä.
Eli vaikka paljon on mennyt parempaan suuntaan, silti paljon on kysymyksiä ja vähän tyytymättömyyttäkin. Olen myös alkanut vähän epäillä omaa mielenterveyttäni. Johtuuko kaikki jostakin kummallisesta tarpeesta rajoittaa tai olenko vain ripustautuvaa tyyppiä?
Ilman terapeuttien apua ollaan nyt kuitenkin tässä. Tilanne on toisinaan oikein hyvä, koko ajan vähintäänkin parempi kuin ennen. Eikä kai tässä olisi oikeutta enempää vaatia.
Mutta mieli ei silti lepää, vaan palaa ajattelemaan noita vuosia - nyt usein siitä näkökulmasta, että miten kukaan voi kohdella toista vuosikausia noin ja silti olettaa, että toinen pysyy siinä vierellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on havaittavissa esivaihdevuosien oireita jotka vaikuttvat haluihin. Näitä oireita ennen oli lapsiperhe arjen kiireet jotka vaikuttivat haluihin. Sitten on vielä se että ihan ei uskalleta haluta ja näyttää sitä halua, koska onko se sallittua tai oikein haluta enemmän kuin on tarve. Tabut ja tietynlainen konservatiivisuus vaikuttaa myös siihen mitä saa haluta ja voiko niista omista haluista puhua saati sitten toteuttaa. Meillä esim nyt vasta (40v) on seksiin tullut anaali yhdyntä tosin sekin vain siten että naisen saa peppuun. Olen tuonut esille että minäkin miehenä voisin omaan anaaliin haluta stinulaatiota mutta naiselta tuli pieni tyrmäys jostain syystä. Ilmeisesti tässä tuli esteeksi ns homo tabu. No itse leikin omalla anaalilla ja saan siitä kyllä tyydytystä. Vaikeita on nämä mielen asiat jotka seksiin liittyy. Osa on hormonaalista ja osa pelkoa tai häpeää.
Miehet päästää itsensä rapakuntoon ja tossun alle ja sitten ihmettelee kun vaimo ei halua🤭
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin vastaavassa tilanteessa. Itse olen ratkaissut asian niin että koetan keskittyä omaan tekemiseen...elän omaa elämääni ja teen muita kivoja juttuja. Vaimo ei vain pysty seksiin niin sitten ei pysty. Jos seksi ei voi olla säännöllistä....niin mulle on miehenä parempi että sitä ei oo ollenkaan. En enää jaksa lähteä uudelle kierrokselle etsimään uutta suhdetta joka sitten vain päättyy yhtä huonosti. Turha vaiva. Parempi antaa vain olla.... vaimoni ikään kuin jatkaa sinkkuelämäänsä palkkatöineen lapsineen lapsen harrastuksineen kavereineen omine harrastuksineen. Hän hoitaa nämä koko ajan ensin. Hän ei mistään näistä ole valmis luopumaan tai vähentämään vaikka meni naimisiin. Koen tulleeni petetyksi. Vaimo ei koskaan panosta parisuhteeseen tai yhdessä oloon tai yhteiseen perhe-elämään. Hän hoitaa vain omaa uraansa hyvinvointiaan ja omaa lastaan. Jos pitäisi minun kaa tehdä jotain yllättää neliraajahalvaus...seksistä puhumattakaan. Kun ikää tulee vaimolla on energiaa yhä vähemmän....yhtä pientä energiahitusta ei siitä ainakaan minun suuntaa tule. Ei tältä Energialta seksiä harrasteta. Jos harrastettaisiin....ei se ainakaan hyvää olisi. En halua huonoa seksiä....joten parempi antaa vain olla. Koetan sopeutua ajatukseen että en enää koskaan harrasta seksiä elämässäni. Sen vielä kestää...mutta olo on yksinäisempi kuin koskaan elämäni aikana.
"Kerran yllätin hänet masturboimasta aika pian seksin jälkeen. Vakuutin heti, että asia on ihana ja okei ja luonnollista enkä ajattele siitä mitään pahaa. Mutta näki hän minusta kuitenkin, että jokin kalvoi mieltä. Ja on sen jälkeen palannut kummittelemaan."
Miksi valehtelit(?) oikein vakuutellen, että asia on ihana ja okei ja luonnollista, kun se ei sitä selvästikään ole sinulle? En kysy syytellen vaan ihan tosissani.
Jos asia on sinulle enemmänkin epävarmuutta luovaa, ärsyttävää, loukkaavaa tai häiritsevää, tuo se esiin. Voit vaikka sanoa siihen disclaimeriksi, että "tietenkin haluan että tyydytät itseäsi, en halua olla kontrolloiva, mutta nämä asiat on tosi solmussa olleet pitkään ja tästä tulee sellainen turhautunut olo että minun kanssa parhaimmillaankin kerran viikossa mutta lelu kelpaa aina?" tai miten se sinun sanoin luontevasti sitten menekään!
Mulla on jonkun verran haluton tai passiivinen mies ja voin sanoa, että jopa hänellä meni tunteisiin kun tyydytin itseäni dildon kanssa. Ja hän on siis se jonka takia seksiä ei meinaa olla! Hän tuli samantien kysymään että mitäs, tarviitko apua vai mikä on, eikä selvästikään oikein tykännyt.
Tietenkään en katselisi mitään, että epävarma mies kieltää minulta lelut tai jopa omat sormet, mutta vaikka en ollut mieheni kanssa täysin samaa mieltä (että dildo oli hänen mielestään loukkaava) niin arvostan, että hän oli rehellinen ja selkeä.
AP on ehkä tietyllä tavalla konfliktia välttelevä ja miellyttävä? Se yhdessä Äidin Roolin kanssa tuskin luo mitään alkuhuumasimulaatiota. Enkä tällä tosiaan yritä sanoa, että AP on tilanteensa itse aiheuttanut. Kuulostaa harmilliselta ja pitkäaikaiselta vyyhdeltä, jonka purkaminen keskustellen tuntuu varmaan aika miinakentältä.
Tsemppiä sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari huomiota viimeisiin kommentteihin:
- Olen paremmassa kunnossa kuin vaimoni eikä hänkään ole varsinaisesti huonossa kunnossa, vaikka ylipainoa jonkin verran onkin. Myös muuten jaksan arkena yleensä enemmän ja teen myös kotona enemmän esimerkiksi kodin ja lasten eteen. Ei tällä minulle niin väliä ole, mutta joku tuota rapakuntoisuutta kommentoi...
- Viimeiselle: En valehdellut. Minusta asia on tottakai ihana ja okei. Se on ollut sitä aina eikä se ole aiheuttanut mitään tunteita silloin kun seksielämämme oli "tasapainossa". Mutta jostain syystä, se sitten kuitenkin alkoi hämmentää minua. Kysymyksiä ja epävarmuutta heräsi ja jäi kiusaamaan. Ja tästä me kyllä sitten puhuimme ja selitin, että se varmaan juuri johtuu siitä, että on mennyt pitkä aika, kun oloni on ollut aika kurja (koska en koe olevani haluttava), mutta sitten kuitenkin lelu kelpaa petiin kaveriksi...
Mutta siinä osut oikeaan, että minulla on liian kova tarve miellyttää enkä tosiaan halua aiheuttaa konfliktia. En tiedä mistä tämä kumpuaa, mutta se on varmasti syynä myös siihen, että olen pitkän aikaa sietänyt ja peittänyt omaa pahaa oloani ja hylätyksi tulemisen tunnetta.
Ja neuvo on järkevä. Myös tuo ehdotus, kuinka asian muotoilisin. Siinä on järkeä. Ehkä otan asiaa puheeksi tätä kautta.
Naispareillakin on näköjään samoja ongelmia kuin muillakin pareilla. Tai no miksipä ei olisi..
Joka kerta kun miehet ruikuttaa siitä, että vaimoa ei enää seksi kiinnosta niin ehkä se johtuu siitä että nainen ei saa orgasmia? Monella miehellä on niin kovat luulot omista sänky taidoistaan. Plus, miehet on itsekkäitä sängyssä, asenne että "kunhan itse tulen niin se on pääasia". Siinäpä pohdittavaa. Itselläni on sairauden aiheuttamaa impotenssia ollut jo usean vuoden ajan, silti osaan naiseni tyydyttää.