Anoppi tuhoaa mielenterveyteni mutta mies vain puolustelee äitiään. Ero edessä?
Olen niin lopussa, että pakko kirjoittaa tänne anonyymisti. Olenko minä tulossa hulluksi vai onko tämä oikeasti niin sietämätöntä kuin miltä se tuntuu? Saimme esikoisemme puoli vuotta sitten, ja sen jälkeen anoppini on tehnyt elämästämme helvettiä.
Hän tulee kylään ilmoittamatta, omilla avaimillaan, ja ensimmäinen kommentti on aina joko sotkusta, väsymyksestäni tai vauvan "oudosta" vaatetuksesta. Hän jatkuvasti kyseenalaistaa kaiken, mitä teen: imetän "väärin", vauvan maito ei kuulemma riitä, ja kun vauva itkee, se on aina minun syytäni. Viime viikolla hän syötti vauvalle salaa sokerista mehua, vaikka olemme satakertaa sanoneet, että emme halua sitä.
Pahinta on, että mieheni ei näe tässä mitään ongelmaa. Kun yritän puhua asiasta, hän sanoo, että "äiti tarkoittaa vain hyvää" ja että olen "herkkä ja ylireagoin hormonien takia". Hänen mielestään minun pitäisi olla kiitollinen, että anoppi on niin "kiinnostunut" lapsenlapsestaan. Tuntuu, että olen yksin tässä taistelussa ja mieheni on valinnut puolensa.
Eilen anoppi julkaisi Facebookiin kuvan vauvasta, vaikka olemme selvästi kieltäneet sen. Kun raivostuin, mieheni sanoi, että minun pitäisi pyytää anopilta anteeksi, koska pahoitin hänen mielensä. Olen pisteessä, jossa vihaan anoppiani niin paljon, että se alkaa heijastua jo parisuhteeseemme. Onko ainoa vaihtoehto laittaa miehelle uhkavaatimus: joko minä ja meidän perheemme säännöt, tai äitisi? Pelkään, että menetän kaiken.
Kommentit (484)
Otit sää ton jutun tosissasi. Kenellä on avain lastensa koteihin? Jos lapsi on täysvaltainen aikuinen.
Mulla on esim aikuisten lasteni avaimet. Vanhemmillani ja miehen enolla on avaimet meille. Mitä väärin siinä on? Lisäksi meillä ei edes lukita etuovea, että tervetuloa vaan.
N53 Vantaa
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 90-luvulla, ja olen saanut sokerivettä lapsena. Äitini (hän joka antoi minulle sokerivettä) ja anoppini ovat nyt isoäiti-ikäisiä, siis 6-7-kymppisiä ja käyttäytyvät pitkälti aloittajan kertomalla tavalla. Tai no eivät enää ihan niin pahasti, koska en hyväksy sitä. Provo tai ei, kyllä tätä tapahtuu.
Etäisyyden ottaminen on auttanut meillä. Näen kumpaakin ihmistä vasta, kun edellinen kerta on sen verran piirtynyt muistista, ettei liikaa *ituta. Puolisoni on liian diplomaattinen, joten itse olen anopilleni niin kuin omalle äidillenikin kirjoittanut ohjeet, kuinka toimia lastemme ja koko perheemme kanssa.
90-luvulla sokerivettä? Nyt kyllä tuntuu että liiottelet. Ja tuo nippu A nelosia, miten käyttäydyt, miten puhut meillä. Olet varmaan tottunut alaisia ohjeistamaan.
Onko narsismia jos sanelee toisille ehdot miten itseään saa puhutellA?
Vierailija kirjoitti:
Otit sää ton jutun tosissasi. Kenellä on avain lastensa koteihin? Jos lapsi on täysvaltainen aikuinen.
Mulla on esim aikuisten lasteni avaimet. Vanhemmillani ja miehen enolla on avaimet meille. Mitä väärin siinä on? Lisäksi meillä ei edes lukita etuovea, että tervetuloa vaan.
N53 Vantaa
Kukin tavallaan, minusta tehtäis huoli-ilmoitus jos rupeisin ovia pitämään lukitsematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 90-luvulla, ja olen saanut sokerivettä lapsena. Äitini (hän joka antoi minulle sokerivettä) ja anoppini ovat nyt isoäiti-ikäisiä, siis 6-7-kymppisiä ja käyttäytyvät pitkälti aloittajan kertomalla tavalla. Tai no eivät enää ihan niin pahasti, koska en hyväksy sitä. Provo tai ei, kyllä tätä tapahtuu.
Etäisyyden ottaminen on auttanut meillä. Näen kumpaakin ihmistä vasta, kun edellinen kerta on sen verran piirtynyt muistista, ettei liikaa *ituta. Puolisoni on liian diplomaattinen, joten itse olen anopilleni niin kuin omalle äidillenikin kirjoittanut ohjeet, kuinka toimia lastemme ja koko perheemme kanssa.
90-luvulla sokerivettä? Nyt kyllä tuntuu että liiottelet. Ja tuo nippu A nelosia, miten käyttäydyt, miten puhut meillä. Olet varmaan tottunut alaisia ohjeistamaan.
Onko narsismia jos sanelee toisille ehdot
Älähän nyt itse liioittele. Ihan ystävällisiä, ja tilanteen vaatiessa vähemmän ystävällisiä, tekstiviestejä olen kirjoittanut.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa.
Siis tuollaisia kuin aloittaja, joka vaan ruikuttaa nettipalstalla eikä tee asialle sen enempää. Vastaan tässä nyt ikään kuin uskoisin tarinan, vaikka siinä monta floppia onkin.
Aikuistu! Sinulla on nyt oma lapsi, josta sinun on huolehdittava. Et sinä voi enää jättäytyä antaa olla-malliin niin kuin ennen vaan nyt sinun on otettava onni omiin käsiisi.
Ensimmäiseksi anopilta avaimet pois. Jos se ei heti onnistu, niin oveen turvalukko tai ainakin nyt tänä päivänä salpa, joka estää oven avaamisen ulkopuolelta. Siihen loppuvat anopin yllätyskäynnit.
En nyt ymmärrä mitenkään sitä, että jätät vauvasi anopin hoitoon niin, että voi SALAA sokerivettä syöttää. Minun anoppini, joka olisi nyt satavuotias, jos eläisi, antoi vauvalleen aikanaan sokerivettä. On todettu sen auttavan vatsavaivoihin, ja itsekin muutaman kerran annoin lääkkeen tapaan. Auttoi. Jos se jotakin kiinnostaa, olen nyt noin 65-vuotias, mutta en todellakaan menisi antamaan lapsenlapselleni sokerivettä, vaikka tuon vanhankansan konstin olen tuntenut.
Minun 1920-luvulla syntynyt anoppini ei ollut koskaan kuullut lapsen itkevän äitinsä hoidossa niin kuin kuuli minun lapsen itkevän. Totesin kylmän rauhallisesti, että laitapa mieleen, että nyt kuulet. Ei sen jälkeen samaa sanonut. Olin se häijy miniä, joka nosti anopin omin käsin ulos kaivamasta vauvan vaatekaappia. Eikä vähääkään hävetä.
onneksi olkoon, miehesi on miesvauva ja ei toi ei tule muuttumaan..ero ainoa vaihtoehto, toki anoppi jatkanee terrorisointia sen jälkeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Otat avaimen anopin kassista, ja esität epätietoista kun vinkuu se katoamista. Ihmettelen minne anopoi on sen huolimattomasti kadottanut. Estät uuden avaimen hankinnan, kerrot että voi soittaa ovikelloa kuten muutkin vieraat.
Toisten laukuille ei mennä. Se avain pyydetään takaisin, jos sellainen on annettu. Sehän ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö anoppi olisi kopsannut lisää. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kysyivät anopin iästä ja siitä sokerimehusta. Anoppi on 65-vuotias, eli ei mikään ikäloppu, joka ei ymmärtäisi maailman menosta. Hänen selityksensä mehulle oli, että se on "vanhan kansan konsti vatsanväänteisiin" ja että "kyllä teillekin on annettu eikä mitään ole tullut". Kun yritin sanoa vastaan, hän vain nauroi ja sanoi minun lukevan liikaa "höpöhöpö-oppaita netistä".
Ap
Höpö höpö sun kanssas. 65 v eivät sokerivettä lapsilleen juottaneet kun en minkään 80 vuotias
Paitsi jos asut siellä jossain maaseudun todella korvessa kaukana sivistyksestä keltaisen lättääntyneen maalaistalon toisessa päädyssä
Täh??
Kasarilla oli muodissa joku marlin juomatiiviste, joka taisi olla pelkkää sokeria plus keinotekoisia aromeja. Omassa perheessä emme sitä juoneet, vaan jotain brasil appelsiini mehua tms joka oli varmaan yhtä epäterveellistä sekin. Mutta kavereiden perheessä juotiin tuota, takuulla koska se oli niin halpaa.
Vierailija kirjoitti:
Otit sää ton jutun tosissasi. Kenellä on avain lastensa koteihin? Jos lapsi on täysvaltainen aikuinen.
Mulla on esim aikuisten lasteni avaimet. Vanhemmillani ja miehen enolla on avaimet meille. Mitä väärin siinä on? Lisäksi meillä ei edes lukita etuovea, että tervetuloa vaan.
N53 Vantaa
Sinäkö olet aloittajan anoppi? Rynnit lasten koteihin avaimilla touhuamaan ja neuvomaan ja teille puoli sukua rymistelee kuin kotiinsa. Huh sentään!
No ero luultavasti on edessä. Äudin ja pojan suhde on henkisesti insestinen. "Mies" valitsee aina äitinsä, ei sinua eikä vauvaa. Olen pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet kysyivät anopin iästä ja siitä sokerimehusta. Anoppi on 65-vuotias, eli ei mikään ikäloppu, joka ei ymmärtäisi maailman menosta. Hänen selityksensä mehulle oli, että se on "vanhan kansan konsti vatsanväänteisiin" ja että "kyllä teillekin on annettu eikä mitään ole tullut". Kun yritin sanoa vastaan, hän vain nauroi ja sanoi minun lukevan liikaa "höpöhöpö-oppaita netistä".
Ap
Höpö höpö sun kanssas. 65 v eivät sokerivettä lapsilleen juottaneet kun en minkään 80 vuotias
Paitsi jos asut siellä jossain maaseudun todella korvessa kaukana sivistyksestä keltaisen lättääntyneen maalaistalon toisessa päädyssä
Täh??
Kasarilla oli muodissa joku marlin juomatiiviste, joka taisi olla pelkkää sokeria
Niin, aikuiset juovat mitä juovat. Joku kossuakin.
Mutta tuttipullolapsille ei annettu sokerivettä saati purkkimehuja. Raaputushedelmiä eli vaikka tl raaputettua omenaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otat avaimen anopin kassista, ja esität epätietoista kun vinkuu se katoamista. Ihmettelen minne anopoi on sen huolimattomasti kadottanut. Estät uuden avaimen hankinnan, kerrot että voi soittaa ovikelloa kuten muutkin vieraat.
Toisten laukuille ei mennä. Se avain pyydetään takaisin, jos sellainen on annettu. Sehän ei kuitenkaan takaa sitä, etteikö anoppi olisi kopsannut lisää. ;)
Ja toisten koteihin saa mennä? Ap vaan ei selitystä osaa antaa miksei ota anopilta avainta pois. Tosin jos olisin ap, enkä osaa ottaa avainta pois,tekisin selväksi ettei anoppi voi tulla noin vain sisälle. Istuisin sohvalla rempsa levällään, jos anoppi ei kestä nähdä,ei kannata tulla ilmoittamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä kommentit, että tämä olisi "tyypillinen provo". En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Toivoisin todella, että tämä olisi jonkun keksimä tarina. Valitettavasti tämä on minun elämääni juuri nyt, ja tuntuu todella pahalta, että joku vähättelee hätääni tuolla tavalla.
Ap
Sit sun täytyy olla joku 18 v jos anopilla avainkin. Ei oo aikuisen kirjoitus
Aika monella perheellisellä on asunnon vara-avain oman vanhemman hallussa. Onko sinulla niin huonot välitä vanhempiisi, että et voisi antaa, jos he asuisivat lähellä? Minulla ei ole aikuisten lasteni avaimia, mutta luultavasti pääsisin heidän kotiinsa, jos välttämättä joskus haluaisin.
Tässä tapauksessa ALOITTAJAN on laitettava ovi lukkoon niin että anoppi ei pöllähdä sisään milloin tahansa. Se on jo tullut selväksi, että mies ei asialle mitään tee. Kun mies päästää äitinsä sisään, aloittaja voi lähteä ulkoiluttamaan vauvaa saman tien, olipa yöt tai päivä, satoi tai paistoi.
Ei aina voi odottaa, että Joku Muu, eli tässä aloittajan mies jotain tekee.
No on niitä kajahtaneita appiukkojakin. Ne ei vaan yleensä sekaannu vauvojen hoitamisiin vaan ihan muihin asioihin. Remontteihin, pihan hoitoon, talon maalaamiseen yms. Roudaavat roinaa varastoitavaksi nuorenparin kotiin kun halvalla sai eikä omalle tontille enää mahdu. Onhan noita.
Otetaas pieni ajatusleikki: jos AP:n oma äiti, tai sisko tai vaikka kaveri tulisi avaimilla sisään, haukkuisi AP:n miestä esim. siitä miten hän hoitaa kotityöt, nappaisi *hänestä* kännykällä kuvan ja lataisi Facebookiin lupaa kysymättä... niin nielisikö tuon kaiken tuosta vaan kuin lammas?
Minun mielestäni parisuhteen 1. sääntö on se että pidetään toistemme puolia. Että oli sitten kaveri, sukulainen tai vaikka se oma äiti, niin oma puoliso ja hänen tarpeensa ja tunteensa ovat tärkeämpiä. Jos näin ei ole niin sitten on todellinen ongelma, joko se puoliso on hetkellisesti seonnut tai et oikeasti välitä puolisostasi niin paljon. Ainakin yrittäisin itse ensin ymmärtää mikä puolisollani on hätänä ja asettua hänen asemaansa. Omassa parisuhteessani anopit ja apet laitettiin puolin ja toisin 2-sijalle. Mieheni ei ikinä odottanut että sopeutuisin anoppini hullutuksiin (ja niitä kyllä riitti). Valitettavasti hänelle ei voinut sanoa ei, mutta mieheni päätti sitten ottaa etäisyyttä ns. tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt miksi et voi ottaa avaimia anopilta pois? Mikä estää? Onko se miehesi siinä välissä estämässä?
Avaimia ei tarvitse ottaa pois vaan voi laittaa oveen toisen lukon tai vähintään turvaketjun, jota anoppi ei saa ulkopuolelta auki. Ainakaan jälkimmäiseen ei tarvita vuokranantajan lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä kommentit, että tämä olisi "tyypillinen provo". En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Toivoisin todella, että tämä olisi jonkun keksimä tarina. Valitettavasti tämä on minun elämääni juuri nyt, ja tuntuu todella pahalta, että joku vähättelee hätääni tuolla tavalla.
Ap
Sit sun täytyy olla joku 18 v jos anopilla avainkin. Ei oo aikuisen kirjoitus
Aika monella perheellisellä on asunnon vara-avain oman vanhemman hallussa. Onko sinulla niin huonot välitä vanhempiisi, että et voisi antaa, jos he asuisivat lähellä? Minulla ei ole aikuisten lasteni avaimia, mutta luultavasti pääsisin heidän kotiinsa, jos välttämättä joskus haluaisin.
Tässä tapauksessa ALOITTAJAN on laitettava ovi lukkoon niin että anoppi ei pöllähdä sisään milloin taha
Meidän suvussA ei mennä avaimilla toisten koteihin. No te nuoret jakelette avaimia. Ne on täällä kerrostalossa jopa ongelma kun vieraat pääsee pyörille ja häkkikomeroille ihan avaimilla . Vaikka lukkoihin jää jälki kenen avaimilla on liikuttu, kas , asukkaan avaimilla on käyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne on lähes poikkeuksetta anopit jotka ovat umpihulluja? Mikä siinä on että niillä on tarve painaa alas nuorempia naisia?
No, minä en itse sietäisi hetkeäkään tuollaista, vaan laittaisin anopin ruotuun ja ottaisin avaimet pois ellei mene jakeluun. Käytöstavat koskee myös anoppeja. Jos se olisi kumppanille ongelma, painukoon muualle. Meillä on vain yksi elämä, eikä kenenkään tarvi tuhlata sitä sylkykuppina olemiseen. M45
Hmm. Esimerkiksi narsistinen persoonallisuushäiriö on tilastollisesti miehillä paljon yleisempää kuin naisilla, joten en nyt ihan heti usko, että "lähes poikkeuksetta" anopit ovat umpihulluja, ja appiukot ei.
Sitä paitsi ne umpihullut anopit ovat joskus olleet umpihulluja miniöitäkin, joten osan täällä kirjoittavista miniöistäkin täytyy olla kaheleita. Mutta eipä sitä kukaan tietysti tällä palstalla myönnä.
Johtuu siitä, että anoppi on vanha ja lisääntymiskyvytön eukko joka kokee nuoren naisen uhaksi. On katkera omasta vanhenemisestaan ja yrittää toista väheksymällä saada nostettua itseään ylemmäs. Hyvin tyypilistä käytöstä vanhenevilla, etenkin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Sitten nämä kommentit, että tämä olisi "tyypillinen provo". En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Toivoisin todella, että tämä olisi jonkun keksimä tarina. Valitettavasti tämä on minun elämääni juuri nyt, ja tuntuu todella pahalta, että joku vähättelee hätääni tuolla tavalla.
Ap
Älä välitä. Niillä ku ei itsellä tapahdu mitään poikkeavaa elämässä, niin sitten dissailevat muiden tapahtumiai.
Palstan myytti täydelliset, fiksut, koulutetut, varakkaat miniät jotka ovat ottaneet huonon Suvun miehen lastensa isäksi jolla ei mitään oikeuksia kodissaan. Vaimon koti jne.
Ei miniöissä VOI olla vikoja.