Suomessa on paljon yksinäisyyttä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä hallituksen säästöillä monellakaan ei ole varaa  enää käydä missään muualla kuin kaupassa.

Nipistämällä ruoka-annosten koosta lopputuloksena on taattu hoikkuus. Eikös se ole ihannoitavaa?

Monella ei varaa nytkään kuin makaroniin ja tonnikalaan, jos niihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä hallituksen säästöillä monellakaan ei ole varaa  enää käydä missään muualla kuin kaupassa.

Nipistämällä ruoka-annosten koosta lopputuloksena on taattu hoikkuus. Eikös se ole ihannoitavaa?

Monella ei varaa nytkään kuin makaroniin ja tonnikalaan, jos niihinkään.

Köyhyys on hallitseva tila

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon rumia miehiä ja siksi yksinäisyyttä koska rumat miehet ei kelpaa edes kaveriksi rumille naisille. Voitte pyytää niitä samantasoisia naisia kahville tai keilaamaan niin huomaatte että eivät lähde.

Suomessa on myös rumia naisia, jotka ei kelpaa miehille

No tuskin on niin että ruma mies antais pakit koska ruma mies ei pääse edes treffeille naisten kanssa.

Meillä ei kestetä erilaisuutta, siis ulkonäössä, puheessa, mielipiteissä. Pitäisi löytää samanlainen ihminen kuin sinä itse eikä mikään muu kelpaa. Sitten on myös yleinen henki heittää elämästä pois myrkylliset ihmiset. Ja kohta kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat myrkyllisiä. Kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla sosiaalisia, eikä sosiaalisutta voi "opettaa". Mutta sosiaalisia taitoja voi opettaa ja opetella. Lisäksi ihmiset pelkäävät että vieras ihminen tuo omat "taakkansa" suhteeseen, vaikka tuo on varoittava esimerkki siitä ettei omia taakkojakaan ole käsitelty

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei kestetä erilaisuutta, siis ulkonäössä, puheessa, mielipiteissä. Pitäisi löytää samanlainen ihminen kuin sinä itse eikä mikään muu kelpaa. Sitten on myös yleinen henki heittää elämästä pois myrkylliset ihmiset. Ja kohta kaikki ympärillä olevat ihmiset ovat myrkyllisiä. Kaikki ihmiset eivät ole samalla tavalla sosiaalisia, eikä sosiaalisutta voi "opettaa". Mutta sosiaalisia taitoja voi opettaa ja opetella. Lisäksi ihmiset pelkäävät että vieras ihminen tuo omat "taakkansa" suhteeseen, vaikka tuo on varoittava esimerkki siitä ettei omia taakkojakaan ole käsitelty

Jotenkin noin. Vastakohdat vetoavat toisiinsa, kunnes huomataan, että ei se toiminutkaan. Samanhenkinen ihminen rinnalla toimii sitten paremmin pidemmän päälle ns. turvallinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus kuuluu kulttuuriin. Jopa perheenjäsenistä puhutaan pahaa selän takana ja keksitään omia teorioita mielummin kuin autetaan 

Ja ihan puhdas viha toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu että ensimmäinen tunne ventovieraillakin on inho, viha, halveksunta, pilkka, ennen kuin on ainuttakaan sanaa sanonut. Ensimmäisenä tullaan sanomaan mitä teet väärin. Astutaan kutsumatta toisen kotiin ja aletaan luettelemaan virheitä. Soitetaan ja ensimmäisenä kuuluu pilkallinen äänensävy ja sitten udellaan asioita ihan vaan sen takia että voidaan kertoa eteenpäin. Jos pyydät käymään, keksitään ihan naurettavia selityksiä miksi ei tulla tälläkään kertaa tai ei vastata mihinkään viesteihin. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Näkee ihan kauppareissullakin miten työntekijät on vihaisia ja halveksuvia vaikka et sanoisi mitään, saati jos erehdyt kysymään jotain jota et löydä. Itse käyttäydyn kohteliaasti ja asiallisesti, en kitise enkä narise, saati valita koko ajan vaikka syytä olisi paljon enemmän kuin monella muulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus kuuluu kulttuuriin. Jopa perheenjäsenistä puhutaan pahaa selän takana ja keksitään omia teorioita mielummin kuin autetaan 

Ja ihan puhdas viha toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu että ensimmäinen tunne ventovieraillakin on inho, viha, halveksunta, pilkka, ennen kuin on ainuttakaan sanaa sanonut. Ensimmäisenä tullaan sanomaan mitä teet väärin. Astutaan kutsumatta toisen kotiin ja aletaan luettelemaan virheitä. Soitetaan ja ensimmäisenä kuuluu pilkallinen äänensävy ja sitten udellaan asioita ihan vaan sen takia että voidaan kertoa eteenpäin. Jos pyydät käymään, keksitään ihan naurettavia selityksiä miksi ei tulla tälläkään kertaa tai ei vastata mihinkään viesteihin. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Näkee ihan kauppareissullakin miten työntekijät on vihaisia ja halveksuvia vaikka et sanoisi mitään, saati jos erehdyt kysymään jotain jota et löydä. Itse käyt

Kuuluu jotenkin tähän kulttuuriin. Apea naama tai naama peruslukemilla on varmempi valinta kuin iloisuus ja ystävällisyys. Et sitten erottaudu harmaasta massasta.

Up up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus kuuluu kulttuuriin. Jopa perheenjäsenistä puhutaan pahaa selän takana ja keksitään omia teorioita mielummin kuin autetaan 

Ja ihan puhdas viha toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu että ensimmäinen tunne ventovieraillakin on inho, viha, halveksunta, pilkka, ennen kuin on ainuttakaan sanaa sanonut. Ensimmäisenä tullaan sanomaan mitä teet väärin. Astutaan kutsumatta toisen kotiin ja aletaan luettelemaan virheitä. Soitetaan ja ensimmäisenä kuuluu pilkallinen äänensävy ja sitten udellaan asioita ihan vaan sen takia että voidaan kertoa eteenpäin. Jos pyydät käymään, keksitään ihan naurettavia selityksiä miksi ei tulla tälläkään kertaa tai ei vastata mihinkään viesteihin. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Näkee ihan kauppareissullakin miten työntekijät on vihaisia ja halveksuvia vaikka et sanoisi mitään, saati jos erehdyt kysymään jotain jota et löydä. Itse käyt

Tämä. Itse olen lähes 100% aina iloinen ja positiivinen ja varsinkaan en pura pahaa oloa tuntemattomiin.

Naisille kelpaa vain ne komeimmat ja laadukkaimmat miehet. Kunnolliset ja hyvät miehet hyljätään yksinäisyyteen koteihinsa.

Miksi yksinäiset eivät perusta yksinäisille ryhmiä ja sovi tapaamisia?

Ei. Jokainen vaan linnouttautuu omaan poteroonsa valittamaan yksinäisyyttään kun kukaan ei tee mitään. Odotetaan, että joku tekis jotain tai yhteiskunta järjestäis kaverin.

Vierailija kirjoitti:

Niin on koska naisia ei voi lähestyä kun tulee syyte ja joutuu sitten vankilaan jos tavis mies pyytää treffeille. Parempi vaan ola yksin.

Millä tavalla lähestyy, se onkin eri juttu... 

Jos ihoon kiinni tunget, älä sitten ihmettele esim lähestymiskieltoa

Vierailija kirjoitti:

Tänne pitäisi saada asennekasvatusta, miten muihin suhtaudutaan positiivisesti ja keskustellaan. Helsinkiläiset ihmettelee, kun muualta muuttaneille jopa tervehtiminen on tosi vaikeaa. 

Ei se liika avoimuuskaan ole hyvä, joku voi olla rikollinen(jota et tunne)

Eikö työpaikalla, harrastuksissa tutustu ihmisiin ?

Vierailija kirjoitti:

Kun joutuu elämään paljon yksin niin tulee semmoinen sotilaallinen tyhjiö fiilis. Ei ole millään tavalla hyödyksi.

Hyödyksi, kenelle ?

Vai tarkoititko auttamishalua jne ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella monet suomalaiset ovat kylmiä, ylimielisiä, töykeitä, tylyjä, ilkeitä kiusaajia, siis vastenmielisiä ihmisiä! Kukapa sellaisten kanssa haluaisi olla? Olemattomat sosiaaliset taidot, huonot käytöstavat ja ilkeä luonne, jollaisten kanssa on vaikea tulla toimeen. Tai sitten tylsä, mitäänsanomaton, epäviehättävä luonne ja persoonallisuus.

Toki on myös paljon porukkaa, joissa ei ole varsinaisesti mitään vikaa, eivät vain ole onnistuneet tapaamaan omanlaisiaan ihmisiä, joiden kanssa klikkaa. Kohtaanto-ongelma ja aikuisena tosiaan on vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Ei vaan voi mennä kysymään kuten lapsena, et ootsä mun kaa?

Suomalaiset on kylmiä kuin kalkkunat. Harvoin heiluttavat käsiään puhuessaan kuin etelä-eurooppalaiset. Aneemisia.

Aina voi muuttaa pois Suomesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon rumia miehiä ja siksi yksinäisyyttä koska rumat miehet ei kelpaa edes kaveriksi rumille naisille. Voitte pyytää niitä samantasoisia naisia kahville tai keilaamaan niin huomaatte että eivät lähde.

Suomessa on myös rumia naisia, jotka ei kelpaa miehille

No tuskin on niin että ruma mies antais pakit koska ruma mies ei pääse edes treffeille naisten kanssa.

Oletko kuullut sananlaskun pätkää - "kuka kenellekin valaistaan"..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon rumia miehiä ja siksi yksinäisyyttä koska rumat miehet ei kelpaa edes kaveriksi rumille naisille. Voitte pyytää niitä samantasoisia naisia kahville tai keilaamaan niin huomaatte että eivät lähde.

Suomessa on myös rumia naisia, jotka ei kelpaa miehille

No tuskin on niin että ruma mies antais pakit koska ruma mies ei pääse edes treffeille naisten kanssa.

Rumankauniitakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattomuus kuuluu kulttuuriin. Jopa perheenjäsenistä puhutaan pahaa selän takana ja keksitään omia teorioita mielummin kuin autetaan 

Ja ihan puhdas viha toisia ihmisiä kohtaan. Tuntuu että ensimmäinen tunne ventovieraillakin on inho, viha, halveksunta, pilkka, ennen kuin on ainuttakaan sanaa sanonut. Ensimmäisenä tullaan sanomaan mitä teet väärin. Astutaan kutsumatta toisen kotiin ja aletaan luettelemaan virheitä. Soitetaan ja ensimmäisenä kuuluu pilkallinen äänensävy ja sitten udellaan asioita ihan vaan sen takia että voidaan kertoa eteenpäin. Jos pyydät käymään, keksitään ihan naurettavia selityksiä miksi ei tulla tälläkään kertaa tai ei vastata mihinkään viesteihin. Mikä meitä ihmisiä vaivaa? Näkee ihan kauppareissullakin miten työntekijät on vihaisia ja halveksuvia vaikka et sanoisi mitään, saati jos erehdyt kysymään jotain jota et löydä. Itse käyt

Enemmänkin murheita ihmisillä, ei vihaa...

Vierailija kirjoitti:

Naisille kelpaa vain ne komeimmat ja laadukkaimmat miehet. Kunnolliset ja hyvät miehet hyljätään yksinäisyyteen koteihinsa.

Laatu on laatu.

Jos olet kunnollinen hyvä mies, olet laadukas.

Vierailija kirjoitti:

Täällä on aika paljon sellaista kulttuuria, että ihmiset haluaa vain rajatun määrän ihmisiä elämäänsä. Monella ne omat ihmiset, ystävät ja kaverit, löytyy jo lapsuudessa ja nuoruudessa, ja jos sitten on jo kiintiö täynnä, ei haluta uusia ystäviä. Tämä ei olekaan monille ongelma, ne samat ihmiset säilyy koko elämän, ehkä tulee puoliso siihen ja lapset vaan lisää. 

Mutta jos esim. muutat vieraalle paikkakunnalle kauas tutuista, tai syystä tai toisesta et saanut lapsena ja nuorena kavereita ja ystäviä (olit esim. kiusattu, asuit ulkomailla ja ne kaverit jäi sinne tms), niin monen on tosi vaikea löytää aikuisena enää uusia ystäviä. Varsinkin jos on itsekin vähän introvertti ja ujo, eikä semmoinen supersosiaalinen ekstro jonka on helppo mennä minne vaan etsimään aktiivisesti ystäviä, ja tehdä tuttavuutta avoimesti. 

Mulle kävi niin, että jäin täysin yksin. Asuin lapsuuteni isän työn takia ulkomailla. Suom

Tämä. Suomalaisissa on aika paljon introvertteja. Siis ihmisiä, jotka eivät ole mitenkään epäsosiaalisia, mutta joilla toisten ihmisten seura kuluttaa voimavaroja. Ekstrovertti taas saa muiden ihmisten seurasta lisää voimavaroja. Työelämä on yhä enenmmän asiakaspalvelua ja/tai tiimityötä ja harvalla on enää omaa työhuonettakaan. Koko työpäivä ollaan muiden ihmisten ympäröimänä ja kun tullaan töistä kotiin, ei jakseta enää enempää ihmisiä. Korkeintaan ne omat perheenjäsenet. Introvertti ei kaipaa sataa ystävää ja tuhatta kaveria vaan muutama riittää oikein hyvin. Mulla on yksi meksikolainen tuttu, joka noin 13 vuotta sitten muutti Suomeen. Hän kerran sanoi, että suomalaisiin on hirveän vaikea tutustua, mutta jos suomalaisen kanssa ystävystyy, se suhde on meksikolaisittain lähinnä sisaruussuhde. Eli huomattavasti läheisempi kuin millaisia ystävyyssuhteet ovat Meksikossa. Siellä ystävät ovat lähinnä seuraa kaikenlaiseen hauskanpitoon, mutta jos elämässä kohtaa vaikeuksia, silloin turvaudutaan sisaruksiin ja muihin sukulaisiin eikä ystäviin. 

Mulle itsellenikin riittää ihan hyvin muutama ystävä. On ollut ajanjaksoja, jolloin kaikilla ystävilläni on ollut samaan aikaan elämässään vaikeaa. Siinä sitten työpäivän jälkeen meneekin ilta toisensa jälkeen, kun kuuntelee vuorotellen jokaisen heistä huolia ja murheita ja yrittää olla tukena ja lohtuna. Ystäviä voisi olla enemmän, jos ystävyyteen kuuluisikin vain kaikki kiva ja hauska. Mutta suomalaisittain silloin olisikin kyse vain kaveruudesta eikä ystävyydestä, koska meillä ystävyyteen kuuluu sekä ilot että surut. En itse näe mitään pahaa siinä, ettei haali elämäänsä enempää ihmisiä kuin mihin aika ja voimavarat riittävät.