Työpaikkakiusaaminen, vertaistukea tai vinkkejä?
Äskeinen aloittamani ketju työpaikkakiusaamisesta poistettiin... Noh, sainpa vuodattaa tuntemukset ulos joten otetaanpa uusi yritys...
Olen useammassa työpaikassani joutunut erilaisen kiusaamisen ja ulossulkemisen kohteeksi. Olen miettinyt kamalasti, mistä asia voisi johtua ja jopa syytellyt itseäni. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että olen kaikkia arvostavasti ja ystävällisesti kohteleva ja teen työni huolella. Moni minusta tykkääkin, ja olen saanut niin omasta luonteestani kuin työstäni myös paljon positiivista palautetta. Tuntuu, että en osaa ensinnäkään "pelata sosiaalisia pelejä" ja ehkä toiseksi en osaa riittävästi pitää puoliani, tai nämä ovat ainoat syyt, joita itse olen onnistunut keksimään. Onko teillä kokemuksia vastaavasta? Vinkkejä, miten voisin jatkossa olla joutumatta tällaiseen?
Kommentit (39)
No itsellä se on ainakin kauneus ja erityisen hyvä luonne. Tämä provosoi rumia haahkoja, joilla myös sisin on rumemman puoleinen. Tämä on ihan virallisestikin todettua.
Kiusaajahan se ongelman juurisyy on eli hänenhän se pitäisi hoitoon yms. hakeutua. Esimiehen tietysti on puututtava aina asiaan, jos ja kun saa tietää siitä.
Työpaikalla on epäpätevä johto jos siellä kiusataan.
Vierailija kirjoitti:
No itsellä se on ainakin kauneus ja erityisen hyvä luonne. Tämä provosoi rumia haahkoja, joilla myös sisin on rumemman puoleinen. Tämä on ihan virallisestikin todettua.
Mulla sama ongelma, siksi siirryin tekemään 100% etätyötä, koska läsnöoloni oli vain liikaa joillekin ihmisille. Tiedän myös useita kauniita ja fiksuja ihmisiä, jotka ovat siirtyneet kokonaan yrittäjiksi.
Suomalaiset eivät ole henkisesti kovin avautuneita, on paljon traumoja monella ja energiatukoksia. Mikään ei oikeuta kiusaamaan muita, ongelmat tulee käsitellä omassa henkilökohtaisessa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Tota öööö kiusaaminen ja sellainen yläastekulttuuri on ihan normaalia suomalaisessa työelämässä. Jos siis tulet kiusatuksi, älä ota sitä henkilökohtaisesti sillä mitää poikkeavaa ei tässä tapauksessa ole tapahtunut. Jos asialle jotain haluat tehdä, voit viedä tiedon kiusaamisesta tiedon eteenpäin esihenkilöllesi, mutta tuskin mitään merkittävää tapahtuu kun koko organisaation toimintakulttuuri on mätä. Toinen vaihtoehto on tehdä 100% etätyötä ja keskittyä vain työntekoon ilman ylimääräistä sosiaalista kanssakäymistä. Kolmas vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi, joilloin sinulla on vapaus päättää kenen kanssa toimit ja työskentelet.
Tämä on hyvä neuvo. Kannatan. Olen töissä valtion sosiaali ja terveysalan laitoksessa, jossa kiusaaminen normi.
Vierailija kirjoitti:
Isot tytöt kiuuusaaa? Voi kyynel 😢.
Kiusaamiseen ei auta kuin raaka väkivalta. Mattopuukko on kätevä.
Suomalaisille sopiva väli naapureihin olisi vähintään 10 km.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on arka asia, mutta jos joku joutuu toistuvasti kiusatuksi, niin vika on siinä kiusatussa.
Sanon tämän itse saman kohtalon kokeneena. Jouduin kiusaamisen myötä lataamoon, ja minulta lopultakin löytyi autismi ja adhd. Kuntoutuksessa opin tunnistamaan itsessäni piirteitä, mitkä provosoivat ihmisiä. Samalla opettelin rajojen laittamista ja kehitin sosiaalisia taitojani. Tätä nykyä olen nykyisessä työpaikassa pidetyin työkaveri ja sain siitä nyt ennen juhannusta virkkareilla ihan diplomin :D Huvittavaa sinänsä, sillä en tykkää sosialisoida ihmisten kanssa, mutta se on pakko jos haluaa pitää työpaikkansa ja aikoo pysyä mieleltään terveenä.
Jos joka paikassa ja aina joutuu kiusatuksi, niin on kyllä todennäköistä, että ongelma liittyy jollain tavalla omaan persoonaan. Se ei välttämättä ole mitään provosoivaa käyttäytymistä, vaan voi olla myös sitä, että tavattoman herkästi kokee erilaisia asioita kiusaamiseksi. Mutta työpaikkakiusaaminen ei ole koskaan oikeutettua. Jos joku henkilö työpaikalla on hankala, niin oikea toimintatapa olisi keskustella ongelmallisista asioista hänen kanssaan rauhallisesti, asiallisesti ja suoraan. Esimiehen kuuluu pystyä sellaiseen keskusteluun. Toki on niitä, joiden mielestä se on aina heti kiusaamista, jos esimies ylipäätään huomauttaa jostain. Tämä kortti pitäisi silti aina katsoa ensiksi. Jos henkilö on sosiaalisesti kömpelö, niin hän ei välttämättä huomaa sitä, että muut eivät pidä hänen käytöksestään jossain tilanteessa. Tai huomaa että jotain on pielessä, mutta ei saa kiinni siitä, mistä on kysymys. Jos henkilö on kuitenkin hyväntahtoinen, niin suora palaute voi pelastaa paljon. Valitettavasti selkeää ja luotettavaa palautetta oman käytöksen ärsyttävistä piirteistä on vaikea saada ennen kuin joutuu "lataamoon". Tällaista palvelua ei tunnu löytyvän edes rahalla ostettuna.
Tuntuu että joka toinen on joutunut koulukiusatuksi jossain vaiheessa elämäänsä, kertoo paljon kuinka sairaassa yhteiskunnassa elämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tota öööö kiusaaminen ja sellainen yläastekulttuuri on ihan normaalia suomalaisessa työelämässä. Jos siis tulet kiusatuksi, älä ota sitä henkilökohtaisesti sillä mitää poikkeavaa ei tässä tapauksessa ole tapahtunut. Jos asialle jotain haluat tehdä, voit viedä tiedon kiusaamisesta tiedon eteenpäin esihenkilöllesi, mutta tuskin mitään merkittävää tapahtuu kun koko organisaation toimintakulttuuri on mätä. Toinen vaihtoehto on tehdä 100% etätyötä ja keskittyä vain työntekoon ilman ylimääräistä sosiaalista kanssakäymistä. Kolmas vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi, joilloin sinulla on vapaus päättää kenen kanssa toimit ja työskentelet.
Tämä on hyvä neuvo. Kannatan. Olen töissä valtion sosiaali ja terveysalan laitoksessa, jossa kiusaaminen normi.
THL. Eipä kiire rassaa,joutaa kiusaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että joka toinen on joutunut koulukiusatuksi jossain vaiheessa elämäänsä, kertoo paljon kuinka sairaassa yhteiskunnassa elämme.
Vain joka toinen? Yksi ystäväni kommentoi kerran, että kaikkiahan kiusataan kouluaikoina. Kukaan ei selviä lapsuudesta ilman että tulee kiusatuksi ainakin joskus. Toiset vaan selviävät siitä paremmin. Ja joitakin kiusataan vielä aikuisenakin.
Jos kyse on työpaikalla ihmisistä, jotka tekevät samoja töitä, niin he voivat keskenään asettaa toisensa eräänlaiseen nokkimisjärjestykseen ja käyttäytyä sen mukaisesti. Uusien tulijoiden pitäisi siinä olla nöyriä, hiljaisia ja kuuliaisia, tarkkailla ja oppia ryhmän dynamiikkaa ja työtapoja. Omia mielipiteitä ei kannata ilmaista herkästi. Pitää yrittää sopeutua.
Ja siitäkin huolimatta voi joutua ryhmän syntipukin asemaan.
Ihmisten pitäisi vain oppia käyttäytymään paremmin.
Jos Suomessa ottaa muita huomioon ja kohtelee ihmisiä ystävällisesti niin joutuu kiusatuksi. Suomessa pitää olla tyly ja tympeä. Näin pääsee helpommalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot tytöt kiuuusaaa? Voi kyynel 😢.
Kiusaamiseen ei auta kuin raaka väkivalta. Mattopuukko on kätevä.
Jep. Mene kiusaajan luo ja löy. lyö noin 66 kertaa kasvoihin. Ei kiusaa enään..
Tämä on se syy, vaikka et itse ole sitä oivaltanut: "Olen miettinyt kamalasti, mistä asia voisi johtua ja jopa syytellyt itseäni."
Mistä syystä sinä tunnet niin suurta tarvetta tulla hyväksytyksi, miellyttää muita ja kuulua ns. sisäpiiriin? Mieti sitä eli analysoi itseäsi äläkä ympäristöäsi. Hyvä osallistua kohtuullisesti eli olla läsnä palavereissa ja tarpeen mukaan myös keskustella. Se riittää.
Muista se tosiasia, että sinä olet työpaikallasi vain tekemässä töitä. Et sinä ole siellä pelaamassa mitään sosiaalisia pelejä tositv-ohjelmassa. Ei se ole kiusaamista, jos muut työporukka on myös vain töissä ja sosiaalinen elämä on muualla.
Kyllä se työpaikkakiusaaminen on ihan totta. Tällä hetkellä täysin voimat pois, kun kiusaaja käyttää kaiken voimansa jokaisessa kanssakäymisessä nöyryyttämiseen ja pilkkaamiseen. Ymmärsin hänen luonteensa aivan liian myöhään.
Palaverissa nauraa asiallisille kysymyksille päin naamaa ja esittää ne muille osaanottajille säälittävässä valossa, sähköpostissa vihjailee aiempiin erimielisyyksiin ja yrittää provosoida jatkamaan aiheesta, on mahdollisimman epämääräinen työhön liittyvissä vastauksissaan, jonka takia mitään ei voi suunnitella varmaksi, välillä ei vastaa ollenkaan kysymyksiin, mutta asian vierestä kyllä, jolloin on mahdoton saada työasioita eteenpäin.
Selän takana puhuu toisten mielenterveysongelmista, joita itse koko ajan tökkii. Luo kaaosta ihmisten välillä kertomalla milloin minkäkinlaisia teorioita toisten toiminnasta ja haukkuu selän takana yksityisasioita levittäen. Siinä ei paljon kiusattuna voi tehdä, kun on mennyt alun groomausvaiheessa kertomaan asioita ja sitten taas myöhemmin, kun on kuvitellut, että ihminen voi muuttua ja on siinä hetkessä esittänyt liittolaista.
Ja sitten taas sadistinen kiilto silmissä nostaa jossain keskustelussa esiin asian, jolla provosoi reagoimaan, jonka jälkeen taas selän takana esittää huolestunutta, että miten tuon mielenterveyden tilanne mahtaa olla. En ole kohdannut mitään näin hirveää ennen. Ei tämä kirjoittaminen mitään auta, mutta tuntuu, että pää räjähtää.
Vierailija kirjoitti:
Useammassa työpaikassa? Jos itkultasi kykenet, mietipä pikku päässäsi mikä niitä yhdistää!
Olisko ne vaikka sun tavalla artikuloivat k***päät? Hieno luonne sulla, pidä toi.
-eri-
Tota öööö kiusaaminen ja sellainen yläastekulttuuri on ihan normaalia suomalaisessa työelämässä. Jos siis tulet kiusatuksi, älä ota sitä henkilökohtaisesti sillä mitää poikkeavaa ei tässä tapauksessa ole tapahtunut. Jos asialle jotain haluat tehdä, voit viedä tiedon kiusaamisesta tiedon eteenpäin esihenkilöllesi, mutta tuskin mitään merkittävää tapahtuu kun koko organisaation toimintakulttuuri on mätä. Toinen vaihtoehto on tehdä 100% etätyötä ja keskittyä vain työntekoon ilman ylimääräistä sosiaalista kanssakäymistä. Kolmas vaihtoehto on alkaa yrittäjäksi, joilloin sinulla on vapaus päättää kenen kanssa toimit ja työskentelet.