Lue keskustelun säännöt.
Löytäisikö 44-vuotiaana enää uutta puolisoa?
21.06.2025 |
En käy missään eikä ole ystäviä, elämä on mennyt ihan pieleen. Nykyinen mies ei halua vieläkään sitoutua ja olen hänelle katkera lapsettomuudesta ynnä muusta, mutta löytääkö tällainen epäonnistuja ketään muutakaan? Mielenterveys ei kestä myöskään täydellistä yksinoloa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä 40+ vuotiaana en ole vielä saanut ensimmäistäkään mahdollisuutta elää ja olla kenenkään kanssa, jota olisin voinut kutsua ja pitäö puolisonani. Mutta en minä ole kuitenkaan ajatellut tämän vuoksi uhriutua tai syyttää tai halveksia ketään naista tai miestä. Sen sijaan edelleen elän toiveissa ja unelmissa, että ehkä vielä joskus löydän ja kohtaan hänet, kenen kanssa saan, kuten hän minun kanssani vanheta ja elää yhdessä; rakastaen ja välittäen toinen toisisramme niin, että molemmilla on, ainakin enimmäkseen hyvä olla samalla uskoen ja luottaen tulevaan, mitä se sitten tuokin tullessaan.
ehkä ongelma on juuri siinä ettet ole vielä päättänyt kumpaa haluat.
Saattanet olla oikeassa. - Ei se, että olen ollut ja elänyt vuosia sinkkuna ole ainakaan tehnyt pariutumisestani, ainakaan mitenkään erityisesti helpompaa Parisuhde olisi itselleni enempi bonus: halu tai mahdollisuus, ainakin yrittää tehdä hyvästä, korjaan kahdesta hyvästä molemmille parempi... Mutta kyllin hyvästä on ollut omaksikin yllätykseksi vähän haastavaa luopua, eikänkaikkinole vain minusta itsestäni kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on avioeroja paljon siksi, että pitää väkisin Päästä naimisiin; löytää väen vängällä joku. Pitäisi pikemminkin panostaa omaan hyvinvointiinsa, pitää huolta siitä, että osaa olla tyytyväinen omaan elämäänsä. Mielenterveyden hoito on ensisijaista. Kenenkään ei pitäisi rakentaa elämäänsä toisen ihmisen varaan, ripustautuminen on molemmille vahingollista.
Avioliittoa toistaiseksi kokemattomana, enkä myöskään oke asunut ja elänyt kumppanin kans saman katon alla, niin tältä pohjalta luulen ettö eroja on nykyisin niin paljon kuin on, että yhä vähemmän on syitä miksi pitäisi olla edes parisuhteessa. Tuakin koskaan historian aikana Suomeasa on tai ob ollut yhtä mutkatonta elää sinkkuna, oli sitten mies tai nainen....
Et voi lähteä siitä että mielenterveys ei kestä parisuhteen puuttumista. Se tarkoittaa, että ajaudut surkeisiin ihmissuhteisiin. Mikään ei muutu paremmaksi, päinvastoin.
Toteuta vaikka väliaikaisesti kesällä erilleen muuttaminen ja opettele sitä yksin elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Löytää kyllä. Mutta löytääkö hyvän, se onkin jo toinen kysymys. Yli 40-vuotiaissa sinkkumiehissä on paljon ongelmaisia, sairaita, masentuneita, liikaa alkoholia käyttäviä, hyvästä syystä jätettyjä.
Mutta on myös niitä, jotka ovat eronneet syystä, joka ei liity siihen että mies olisi huono. Minä löysin tällaisen 45-vuotiaana. Hän oli eronnut koska he eivät sopineet toisilleen. Tämä on tavallinen tarina, kun mennään nuorina yhteen eikä ole itsetuntemusta tai vertailukohtaa siihen millaisen ihmisen kanssa oikeasti sopii yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Jos eletään keskimäärin 8-kymppiseksi, niin onko todella järkevää ajatella, että 44 v on liian vanha uuteen suhteeseen?
Ei ole kiinni siitä, että olisi liian vanha. Tuon ikäisiä asiallisia kumppaniehdokkauta vaan on vapaana yllättävän vähän. Alkkiksia ja luonnevikaisia löytyy kyllä.
Vanhempana taas voi olla helpompaa löytää hyväkin kumppani. Puolisoita menehtyy sairauksiin ja kunnollisia leskiä on tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olet sitten löytänyt tyypillisen panomiehen.
Valitettavasti me +30 vuotiaat kunnon miehet katsellaan 17-25.
30+ mies joka katselee teinejä ei ole kenenkään naisen unelma, joten se ei ole keneltäkään pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytää kyllä. Mutta löytääkö hyvän, se onkin jo toinen kysymys. Yli 40-vuotiaissa sinkkumiehissä on paljon ongelmaisia, sairaita, masentuneita, liikaa alkoholia käyttäviä, hyvästä syystä jätettyjä.
Mutta on myös niitä, jotka ovat eronneet syystä, joka ei liity siihen että mies olisi huono. Minä löysin tällaisen 45-vuotiaana. Hän oli eronnut koska he eivät sopineet toisilleen. Tämä on tavallinen tarina, kun mennään nuorina yhteen eikä ole itsetuntemusta tai vertailukohtaa siihen millaisen ihmisen kanssa oikeasti sopii yhteen.
Tietenkin tuollaisia miehiä on. Mutta aika vähän. Siis noita hyviä. Se oli pointtini. Vaikea ylipäätään löytää ketään hyvää siitä joukosta, kun hyviä on vain vähän. Ja sitten pitäisi vielä rakastua siihen hyvään jonka löysi, jos onnistui sen löytämään. Eikä sekään vielä riitä. Sen pitäisi vielä rakastua juuri sinuun. Yhtä todennäköistä kuin lottovoitto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytää kyllä. Mutta löytääkö hyvän, se onkin jo toinen kysymys. Yli 40-vuotiaissa sinkkumiehissä on paljon ongelmaisia, sairaita, masentuneita, liikaa alkoholia käyttäviä, hyvästä syystä jätettyjä.
Mutta on myös niitä, jotka ovat eronneet syystä, joka ei liity siihen että mies olisi huono. Minä löysin tällaisen 45-vuotiaana. Hän oli eronnut koska he eivät sopineet toisilleen. Tämä on tavallinen tarina, kun mennään nuorina yhteen eikä ole itsetuntemusta tai vertailukohtaa siihen millaisen ihmisen kanssa oikeasti sopii yhteen.
Tietenkin tuollaisia miehiä on. Mutta aika vähän. Siis noita hyviä. Se oli pointtini. Vaikea ylipäätään löytää ketään hyvää siitä joukosta, kun hyviä on vain vähän. Ja sitten pitäisi vielä rakastua siihen hyvään jonka löysi, jos onnistui sen löytäm
On varmasti näinkin. Olen saanut lottovoiton :) Mutta väitän että ainakin omalla kohdalla tuo on pätenyt joka elämänvaiheessa, myös nuorena. Ei silloinkaan ollut helppoa löytää hyvää puolisoa, johon vielä rakastuisi ja joka rakastuisi minuun. En itse ainakaan oikein edes tiennyt mitä rakkaus on, ennen tätä 45-vuotiaana löytynyttä suhdetta. Huonoja ja epäsopivia olisi ollut tarjolla ja joidenkin sellaisten kanssa seurustelinkin, kuvittelin kai myös rakastavani. Mutta paras tarjonta minulla on ehdottomasti ollut 40+, jolloin tapasin paljon järkeviä, eronneita miehiä jotka jo tuntevat itseään, osaavat arvioida mikä meni edellisissä suhteissa vikaan, ovat ehkä käyneet jopa pariterapiassa ja oppineet puhumaan, tietävät mitä haluavat ja tarvitsevat. Näiden joukosta löytyi myös nykyinen.
Jos mielenterveys ei kestä yksinoloa, silloin ei kannata parisuhteessakaan olla eikä varsinkaan hankkia lapsia.
Kenenkään mt-ongelmat ei poistu lapsilla, vaan pahenee. Lapsiperhe-elämä vaatii paljon voimavaroja ja myös taloudellisia resursseja. Jos niitä ei ole, lapset jätetään hankkimatta.
Ensin se mt-puoli kuntoon ja sitten vasta kaikki muu. Oma koulutus ja työ pitää olla kunnosssa, se on kivijalka muulle elämälle, myös perheelle. Taloa ei voi rakentaa hiekalle.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
olet sitten löytänyt tyypillisen panomiehen.
Valitettavasti me +30 vuotiaat kunnon miehet katsellaan 17-25.
Ja sitten tuutte tänne parkumaan, kun naiset ei huoli teitä.Jonka jälkeen katkeroidutte. Bingo!
Vierailija kirjoitti:
olet sitten löytänyt tyypillisen panomiehen.
Valitettavasti me +30 vuotiaat kunnon miehet katsellaan 17-25.
Enpä ole itseäni osannut pitää bähemmän kunnollidena miehenä siksi, että ylii 30 vuotiaana en kuvittele, enkä halua ajatella parisuhdetta alle 21 vuotiaan kans.
Onko niin, että osa meistä miehistä jämähtää mieslapsiksi kun antavat ymmärtää, että oma haaveiden kumpoani olisi aina mahdollisimman nuori,vai omaa epävarmuuttako se on? - Ihan yhtä lailla sama pätee, jos mahd. kumppani olisi huomattavasti vanhempi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi täältä poistettiin asiallinen viesti, jossa kerrottiin kihlautumisesta 44 vuotiaana? Näiden viestien poistattajien olisi hyvä tehdä katkeruudelleen, kateudelleen ja pahansuovuudelleen jotakin hyvin äkkiä. Elämä menee ohi negatiivisuuksissa möyriessä. Katse peiliin jos aina on paha olla. 44 vuotias on vielä nuori. Vuosikymmeniä on vielä aikaa elää kun on nelikymppinen. Kunhan elää tervellisesti ja elää positiivisuuden kautta.
Vierailija kirjoitti:
"ihmisen ei kuulu elää yksin"
Sinuako uskoa pitäis. 🤣
Ei vaan tutkijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
olet sitten löytänyt tyypillisen panomiehen.
Valitettavasti me +30 vuotiaat kunnon miehet katsellaan 17-25.
30+ mies joka katselee teinejä ei ole kenenkään naisen unelma, joten se ei ole keneltäkään pois.
Nimen omaa! Miksi sitten ollaan niin katkeria kun miehet seukkaa nuoren naisen kanssa?
Mä löysin kun olin 51v. Ikä ei vaikuta.