Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä elämässä ihmisiä jotka oikeasti rakastavat teitä?
20.06.2025 |
Keitä he ovat?
Minua rakastaa aidosti varmaan vain lapseni ja oma isäni. Siskoni ja hänen perhe myös jossain määrin. Läheisistä työtovereista toivoisin samaa mutta en tiedä onko se molemminpuolista.
- N40, sinkkuäiti
Kommentit (42)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. En ole kenellekkään se elämän tärkein henkilö. Romanttisessa suhteessa en ole ollut koskaan :/ N36
Romanttinen rakkaus ei tee kenestäkään tärkeintä henkilöä kenellekään. Ero on luonnollinen päätös parisuhteelle missä tahansa tapauksessa ja "parisuhderakkaus" on puhtaasti ehdollista vaihtokauppaan perustuvaa tunnetta sen aikaa, mitä sitä kestää.
Kyllä mun puoliso on mun elämän tärkein henkilö. Aika monella on. Kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus, viimeistään kuolemaan. Ei se tarkoita etteikö voisi rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon, että lapset rakastaisi mutta eivät he sitä sano. En tiedä onko muita. Varmaan ainakin useita jotka välittävät, jos eivät rakasta. Eli olen kuitenkin onnekas.
Tietysti lapset rakastaa ja olet heille tärkein ihminen (heidän omien lapsiensa ohella). Se on luonnonlaki.
Mulla on tosi hyvä ja rakastava suhde mun vanhempiin. Rakastan silti puolisoani enemmän.
Ehkä ei. Mutta aina voi toivoa että olisi. Kenties taivaassa tai avaruuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, mutta ei se tee elämästä ongelmatonta tai edes aina helppoa. Rakkaus on ajoittain päätös puolin ja toisin. Rakkautta voi olla ilman piolisoakin, se on vain muihin ihmisiin vähän erilaista. Itseäänkin pitää osata ja oppia rakastamaan, että asiat on terveellä pohjalla.
Tällä hetkellä ei ole. Minulle sattui niin hirveät lähtökohdat että elämän ihmiset oli pelkkiä alhaisia pettureita. Hyväksikäyttäjiä, kaksinaamaisia vihaajia, kateellisia kotkia.
Minulla ei ole uskoa enää ihmiskuntaan. Ei, vaikka tiedän että on ihmisiä jotka kykenevät rakkauteen. Heitä vain tuntuu olevan liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. En ole kenellekkään se elämän tärkein henkilö. Romanttisessa suhteessa en ole ollut koskaan :/ N36
Romanttinen rakkaus ei tee kenestäkään tärkeintä henkilöä kenellekään. Ero on luonnollinen päätös parisuhteelle missä tahansa tapauksessa ja "parisuhderakkaus" on puhtaasti ehdollista vaihtokauppaan perustuvaa tunnetta sen aikaa, mitä sitä kestää.
Kyllä mun puoliso on mun elämän tärkein henkilö. Aika monella on. Kaikki ihmissuhteet päättyvät joskus, viimeistään kuolemaan. Ei se tarkoita etteikö voisi rakastaa.
Joo, en oikein näkisi miksi olisin äidilleni aikuisiällä ollut tärkein, koska a) en ollut ainoa lapsi, b) kävin katsomassa max. kerran vuodessa koska asuin niin kaukana ja c) isä asui siellä samassa taloudessa, mikä taitaa sekin olla jo harvinaisuus nykyään.
Olipas mielenkiintoinen kysymys. Luulen, että mua aidosti rakastaa vaan mun 25 v. downilainen. Hän on nyt isänsä luona viettämässä kesälomaviikkoa. Tänään nähtiin yllättäen aamulla kaupassa. Hänen silmänsä loistivat, hymy korvissa asti ja sanoi:"Olipas ihana juhannusyllätys nähdä rakas äiti."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä,vanhemmat sekä pitkäaikainen (30v.) miesystävä. Valitettavasti kaikki jo kuolleet. Lapsia ei ole mutta kissani rakastavat minua ja minä heitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan tuo istuu vieressä. Rakastanut jo 39 vuotta. 💕
Miksi tästä ei tykätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En määrittele itseäni muiden mielipiteiden kautta.
Hyvä! Elämän tarkoitus on olla yksin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En määrittele itseäni muiden mielipiteiden kautta.
Hyvä! Elämän tarkoitus on olla yksin!
olen huomannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En määrittele itseäni muiden mielipiteiden kautta.
Hyvä! Elämän tarkoitus on olla yksin!
Olihan tämä sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Tuossahan tuo istuu vieressä. Rakastanut jo 39 vuotta. 💕
Luulet vaan. :) Eiköhän silläkin oo jo joku uus mielessä. Älkää naiset IKINÄ luottako miehiin sataprosenttisesti! Hyvää juhannusta just sulle.
Mieheni ja (aikuinen) poikani. Ja minulla on kaksi läheistä ystävää.
On minulla toinenkin poika, mutta hän kai välittää vainitsestään.
Luulen että ahrvalla on. Moni ei oikein täysin edes kykene rakastamaan tai syvästi välittämään kestään, vaan jonkinlaista kiintymystä näyttää olevan suurimman osan välittämiset. Kiintymys ei ole kuitenkaan kovin kummoinen asia. Se on semmoista että olet tuttu ja kuulut elämään kuin jokin perusjuttu, mutta ei se kai liene sen kummempaa. Tämä on tietysti vain oma kokemukseni. Minusta näyttää, etteivät ihmiset v älitä toisistaan kovin paljon.
Taas tätä.