Näkökulma: Miesten yksinäisyysepidemian syy: Miehet putosivat kelkasta

Vierailija kirjoitti:

Varmasti näin, jos elät jossain matalan älykkyysosamäärän elämänkallu piireissä. Itse elän ylemmän keskiluokan tuttavapiirissä, ja kyllä täällä ainakin isät ovat aktiviisia perheen arjessa ja askareissa, lasten nukuttamisesta treenireissuihin ja vanhempainiltoihin. 

Taidat vaan olla luuseri joka houkuttelee muista luusereita puoleensa.

Ja noissa ylemmän keskiluokan piireissä elettiin noin 70 vuotta sitten, niinkö? Jos mikään ei ole muuttunut, niin miksi sitten miehet tällä palstalla haikailevat sitä aikaa takaisin? Perhe-elämässä aktiivisesti toimivat miehet ovat aina olleet naisten mieleen. Minkä suhteen naiset ovat sitten muuttuneet, jos tuo ei enää kelpaa naisille?

En tiedä miksi jauhat siitä, mitä tapahtui 70-vuotta sitten. Minä puhun siitä mitä tapahtuu nyt, tässä todellisuudessa missä me elämme. Sinä voit jatkaa puhumista siitä mitä tapahtui 1950-luvulla jos haluat, mutta se ei kiinnosta minua. 

Ja mitä väliä sillä on, mitä tämän palstan miehet haluavat. Luuletko sinä että ne aktiiviset isät kirjoitteleva täällä :D :D ?

Ihan turha valittaa. Parisuhde on 2 ihmisen vapaaehtoinen suhde. Kummallekin pitää olla mukavampaa ja mielekkäämpää olla yhdessä kuin yksin. Se on lopulta ainoa kriteeri. Kummallakin.

Mistä se mukavuus ja mielekkyys kellekin tulee, se taas vaihtelee. Sukupuolierojakin lienee.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tasa-arvoisemmaksi yhteiskunta menee sitä vähemmän syntyy parisuhteita ja sitä kautta lapsia, tästä asiasta on tehty ihan tutkimuksia. 

Turhaa kinastelua tälläkin palstalla joka päivä, eise mihinkään vaikuta paitsi luo lisää eripuraa kun kumpikin sukupuoli vaan lyttää toinen toistaan. 

Harvassa ovat yksilöt jotka kykenevät kuuntelemaan ja keskustelemaan asioista ilman että vetävät herneitä nenään ja alkavat kiukuttelemaan. 

Kun kaikki haluavat parasta itselleen, ei siinä toinen saa mitään. Jonkun pitää aina antaa "periksi"  ja jos tässä ei ole mitään vastavuoroista niin miksi edes yrittää parisuhdetta?

Mitä yhteneväisemmät käsitykset on siitä, mitä on hyvä elämä, sitä vähemmän kompromisseja tarvitaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Historiallisesti vain noin 40% miehistä on saanut jälkeläisiä. Sen takia en ymmärrä, miksi tämä lapsettomien miesten määrä esitetään nyt jotenkin epidemiana.

Eihän tätä pidä epidemiana muut kuin naiset itse. Tämänkin kolumnin kirjoittaja on nainen.

Koskaan en ole vielä kuullut miehen puhuvan mistään miesten yksinäisyysepidemiasta vaan se on ihan naisten keksintö. Varmaan ottaa päähän, että niitä 250 senttisiä miljonääritohtoreita ei löydy kaikille tai jostain vastaavasta tämän narratiivin kirjoittelu johtuu.

Jaa naisetko tekee näitä ikuisuusaloituksia: olen tavallinen hyvä mies, miksi en kelpaa naisille...joka päivä sama aloitus.

Aivan, joka päivä. Sama. Aloitus.

Luuletko että suomessa on jokin

Tuota noin, miesvihahullu. Sinähän olet itse myös tuo nk. poikalapsihullu ja kannabishullu. Asiahan on ollut selvä vuosikaudet myös palstahulluketjuissa.

Tyyppi siis sanelee juttujansa tänne päivittäin, kyseessä on pyörätuolissa istuva halvaantunut mies. Nimenomaan äänisanelee, siksi vauhti on tuollaista. 

"Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Viivistä tuntuu..."

Kyllä. Ja paradoksaalisinta on että tämä sama ylitunteellistuminen koskee myös niitä jotka sitä itse kovasti vastustavat.

Eli ollaan kovasti sitä mieltä että kaikki woke ja muu on kamalaa ja pilaa koko maailman vaikka oikeasti se ei koske omaa elämää ja arkea sitten yhtään mitenkään. Mutta kun niin kovasti TUNTUU että se pilaa kaiken ja mitään ei enää saa sanoa. Vaikka ihan juuri äsken nimenomaan sanoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nämä miehet ovat nirsoja. Heille kelpaa kumppaniksi vain missin näköinen ja kokoinen nainen. Minäkin olen muutaman kerran saanut pakit tavismieheltä.

Tavismiehen tulisi tyytyä mätisäkkiin vaikka tämä ei vastaisi omia mieltymyksiä? Kumpi ei nyt tulekaan toimeen ilman sitä kumppania? 

Naisvihaa

"Tavismiehen tulisi tyytyä mätisäkkiin vaikka tämä ei vastaisi omia mieltymyksiä? "

Kenenkään ei koskaa pidä tyytyä. Mutta jos se ei kelpaa mitä itselle on tarjolla niin sitten kannattaa vain olla hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

"Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Viivistä tuntuu..."

Kyllä. Ja paradoksaalisinta on että tämä sama ylitunteellistuminen koskee myös niitä jotka sitä itse kovasti vastustavat.

Eli ollaan kovasti sitä mieltä että kaikki woke ja muu on kamalaa ja pilaa koko maailman vaikka oikeasti se ei koske omaa elämää ja arkea sitten yhtään mitenkään. Mutta kun niin kovasti TUNTUU että se pilaa kaiken ja mitään ei enää saa sanoa. Vaikka ihan juuri äsken nimenomaan sanoin.

Parisuhde varsinkin on tunneasia. Jos musta tuntuu, että sä olet tylsä ja ankea tyyppi enkä halua viettää aikaa sun kanssa, niin ei siinä auta vaikka miten vingut että omasta mielestäsi olet hyvä tyyppi ja miksi ei kelpaa. Koska musta tuntuu. Kyllä, se tunne on ihan riittävä argumentti. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidän seurustella sellaisen kanssa jota ei tahdo mutta on se erikoista jos suurin osa miehistä ei kelpaa edes chattiin.

 

Aina ollut miehiä ja naisia, jotka eivät saa puolisoa. Ja jos suurin osa miehistä ei kelpaa, niin on oltava pilvin pimein naisia, jotka ei kelpaa. 

En saa jonkun tuntemattoman kanssa chattimisesta yhtään mitään. 

t. nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että on paljon yksinäisiä. Tiedän myös ihan kokemuksesta, että miehen on parempi elää parisuhteessa. Elämän laatu on kaksin vain moninkertaisesti parempaa.

Parisuhdemarkkinat ovat (kaiketi evolutiivisesti) aika raakaa kilpailua. Naamataulun ulkonäköön vaikuttavat geenit on saatu syntymässä, eikä niihin voi vaikuttaa. Kaikkeen muuhun voi. Pojat kilpailevat lapsuudesta asti vahvuuksillaan, ovat ne sitten jääkiekko, laulutaito tai oppimiskyky (you name it). Oma motiivini pärjätä oli jo kaksitoistavuotiaasta asti tyttöjen huomion saaminen.

Tällä ulkonäöllä ja fysiikalla ei tyttöjä hurmattu. Piti keskittyä opiskeluun ja oppimiseen. Maailmalla vaihto-oppilaana ja -opiskelijana tuli kielitaitoa ja käytöstapoja. Se oli minun tapani olla yksi opiskelumaailman alfauroksista.

En muista, että olisin täysi-ikäisenä ollut koskaan ilman tyttöystävää. Yliopistossa tavoitt

Ei nykymies rakenna perheelleen mitään taloja ja niitä työtunteja kertyy yhtä lailla naisellekin. Siihen päälle vielä toinen työpäivä odottaa kotona.

Vierailija kirjoitti:

"No on sulla ollu tavotteet 😂

Itse parikymppisenä tavoittelin mahdollisimman paljon seksiä, en mitään pysyvää suhdetta tai perhettä. Useita satoja naisia sain sänkyyni."

Totta on, että siinä oli aikanaan vähän tuotakin. Sadat olisivat kohdallani liioittelua. Sillon pyörittiin baareissa, eikä nettiä ollut kuin modeemeissa. Hutejakin tuli. Molemmin puolin, varmasti. Mutta kyllä se oikea sitten vei jalat alta ja tajun päästä. Kysyi itseltään, että voiko se tästä parantua.

Ihmiset ei pariudu, kun eivät tapaa toisiaan. Netissä ei tapaa samalla tavalla. Ja netti tyydyttää muuten tarpeet jollain tasolla (vrt. porno), ihmissuhteet ei kiinnosta samalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

""Feministinen utopia on jo kuvattu kirjaksi. Sen kirjan nimi on S.C.U.M. -manifesti

 

Saara Särmä fanittaa sitä utopiaa, kannattaa tutustua."

 

Se kannattaa kyllä lukea! Siinä on nerokkaasti käännetty naisiin kohdistuva puhe, miehiin kohdistuvaksi! Siis se kuuskytluvulla vielä vallassa ollut. Noin se kirpaisee, jos kohteena oliskin olleet miehet. Jännä."

Mä (jolle kommentti oli osoitettu) olen lukenut tuon Solanasin SCUMin, mutta sehän oli melko sekava sepustus, jossa ei ollut kaunokirjallisia ansioita. Jos oikein muistan, niin tämä Solanas oli skitsofreenikko ja wanna be- taiteilija Warholin seurueessa ja sitä kautta hänestä jotain luin. 

Näin on. Palstan miehet jostain syystä rakastavat tätä teosta (vaikka pitkään luulivat sitä Saara Särmän kirjoittamaksi). Heidän innostamana siihen myös itse perehdyin. 

Tarkistin ja muistin oikein, Solanashan oli se, joka ampui Andy Warholia ja oli sitten pitempään vankilassa. Olen joskus kauan sitten lukenut hänestä enemmänkin kuin Wikipedian, hän on minusta hyvin epätodennäköinen feminismin sankari, koska oli alkujaankin erittäin epävakaa narkomaani, sitten myöhemmin sairastui psykoosisairauteen luultavasti rajun huumeidenkäytön seurauksena. Itse Scum- sepustus on erikoinen valinta kehumisen kohteeksi väkivaltafantasioineen, ovathan tuollaiset tekstit tuttuja lähinnä kouluampumisista ym. Oletan, että edeltävässä kommentissa tekstiä kehui nainen. Ehkä hän ei oikeasti ollut lukenut koko manifestia, oli vain kuullut siitä? Vaikea kuvitella, että kukaan nykyajan maailmassa pitäisi tuollaista tekstiä nerokkaana. Tappamisella fantasiointi ei myöskään riitä satiiriksi, vaikka sanovathan rikollisetkin usein, että tekstini ennen tekoa olivat vain läppää ja huumoria. Solanaskin yritti tappaa Warholin. 

Tässäkin ketjussa on erilaisia väkivaltafantasioita ja hyvin alentavaa kielenkäyttöä. Ne eivät ole enää miesten ja naisten välistä riitelyä, vaan vihapuhetta, jota ei pitäisi sallia. Kuitenkin ne sallitaan palstalla, vaikka asialliset ketjut poistuvat minuuteissa. OIkeasti tätä palstaa ei pitäisi kenenkään käyttää. Toisaalta täällä näkee asioita, joita muualla ei näe eikä kuule.

"Hieno kommentti. Mielestäni on selvää, että aikaisemmin perhe on ollut se motivoija, joka on saanut jaksamaan raskaitakin töitä, yrittämään parhaansa ja kehittymään. Miehet ja naiset ovat molemmat kantaneet kortensa yhteiseen kekoon, mies enemmän kodin ulkopuolella ja nainen enemmän kotia ja lapsia hoitaen. En voi ymmärtää, miksi naiset nykyään näkevät kodin ja lasten hoidon alistumisena, vaikka se on yksi suurimmista iloista elämässä; ansiotyö antaa samaa onnen tunnetta kuin onnellinen perhe-elämä vain harvoin."

Menneisyydestä ei kannata rakennella mitään idylliä kuten tällä palstalla miehet usein rakentavat. Ennen ei ollut paremmin, vaan jokaisessa ajassa on ollut naisia, jotka eivät ole pitäneet kodin hoitamisesta tai rajoituksista, joita naisten osallistumiselle yhteiskuntaan oli. Siinä ketjun naiset ovat oikeassa, että rajoituksia osallistua yhteiskunnalliseen elämään oli enemmän, joskin totaalinen kielto ja kaikenkattava syrjintä ei pidä paikkansa.

Naisia on monenlaisia, jotkut nauttivat kodinhoidosta ja lapsiperhe-elämästä, mutta eivät kaikki. Ylemmät säädyt eivät sitä paitsi hoitaneet lapsia eikä kotia lainkaan, isoäitini sukupolvesta taakse päin. Imettäjä imetti lasta, lastenhoitajat hoitivat häntä ja vielä minutkin ovat hoitaneet pienempänä lastenhoitajat enimmäkseen, koska vanhempani kävivät molemmat töissä. Vaikka yläluokan naiset eivät käyneet töissä, heillä oli muita velvollisuuksia. Alempisäätyiset taas joutuivat jättämään lapsensa yksin kotiin työpäivän ajaksi. Maalla he kulkivat mukana töissä, mikä oli vaarallista. Isoäidin tehtävä oli katsoa lasten perään tai jonkun muun taloon jääneen vanhan sukulaisen tai palvelijan, joka ei enää muuhun kyennyt. Äitini kohdalla tuo lastenvahti oli vanha mies, joka lopulta eli niin vanhaksi, että itsekin hänet tapasin täysissä hengen ja ruumiin voimissa. 

Ja mitä tulee siihen millaisista naisista miehet haaveilevat, niin madonnatyyppisistä naisista palstan mukaan haaveilevat kaikki miehet, mutta tosiasiassa monet miehet haluavat älykään, eteenpäinpyrkivän ja näpäkän naisen, josta on rinnalle muihinkin asioihin kuin lasten synnyttämiseen tai kasvattamiseen. Madonnanaisen valinneet voivat jakaa naiset kahteen tyyppiin sen sijaan että hakisivat yhdistelmää samasta naisesta. Pelkästään madonnista haaveilevat miehet lienevät turvattomampia miehiä, jotka kokevat älykkäästä ja näpäkästä naisesta uhkaa omalle miehisyydelleen ja itsetunnolleen. Jos nainen on kaunis, hän on suosituin naistyyppi elämässään pitkälle päässeiden miesten ihannenaisena. Tämä ainakin omana kokemuksenani sekä historian valossa. Nämä naiset näkyvät myös historiassa rakastajattarina, vaimoina, hallitsijoiksi kavunneina ja intellektuelleina. Osa heistä oli myös asialle omistuneita äitejä eli äidin roolia ei tarvitse käyttää typistämään naisen elämän muita tavoitteita ja puolia. Isoäidinkin rooli ja naisen rooli muiden naisten elämässä tuppaa unohtumaan, sillä eihän nainen ole vain miestä varten, vaan on myös muut naiset kuten miehillä on muut miehet-

Tasa-arvo ei tarkoita dikotomista köydenvetoa eikä kostoiskuja oman sukupuolen koetuista historiallisista vääryyksistä. Tasa-arvo ottaa huomioon sukupuolten erot ja kääntää heikkoudet vahvuuksiksi. Punavihreä feminismi ei toimi jos kaiken on oltava jatkuvaa kamppailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti näin, jos elät jossain matalan älykkyysosamäärän elämänkallu piireissä. Itse elän ylemmän keskiluokan tuttavapiirissä, ja kyllä täällä ainakin isät ovat aktiviisia perheen arjessa ja askareissa, lasten nukuttamisesta treenireissuihin ja vanhempainiltoihin. 

Taidat vaan olla luuseri joka houkuttelee muista luusereita puoleensa.

Ja noissa ylemmän keskiluokan piireissä elettiin noin 70 vuotta sitten, niinkö? Jos mikään ei ole muuttunut, niin miksi sitten miehet tällä palstalla haikailevat sitä aikaa takaisin? Perhe-elämässä aktiivisesti toimivat miehet ovat aina olleet naisten mieleen. Minkä suhteen naiset ovat sitten muuttuneet, jos tuo ei enää kelpaa naisille?

En tiedä miksi jauhat siitä, mitä tapahtui 70-vuotta sitten. Minä puhun siitä mitä tapahtuu nyt, tässä todellisuudessa missä me elämme. Sinä voit jatkaa puhum

Maailma on sen koommin muuttunut mutta parisuhdetta arvioimme yhä osittain vanhentunein perustein. 

Totta kai oman käytöksen muuttaminen on rankkaa. On helppo kiukutella kuinka kaikki tuntuu koko ajan väärältä.  Tällainen kitinä on vähä-älyistä soopaa. Sen ymmärtää kuka tahansa ihminen, joka ei ole elänyt viimeisintä vuosikymmentä pää pusikossa ja nenä omassa navassa.

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidän seurustella sellaisen kanssa jota ei tahdo mutta on se erikoista jos suurin osa miehistä ei kelpaa edes chattiin.

 

Aina ollut miehiä ja naisia, jotka eivät saa puolisoa. Ja jos suurin osa miehistä ei kelpaa, niin on oltava pilvin pimein naisia, jotka ei kelpaa. 

-Itse asiassa ei pidä lainkaan paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan suomessa on nuoria miehiä yli 100 000 ! enemmän kuin saman ikäisiä naisia. On vain pilvin pimein miehiä joille ei sitä omaa rakasta ole koskaan ollut olemassa ja joilla ei ole oikeutta puolisoon, lapsiin eikö perheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä halua sitä todistusvelvollisuutta, että olen ihan hyvä tyyppi. Treffailukin on pelkkien virheiden etsimistä. 

Vaikuttaa miellyttämisen haluta. Ei se hyvä lähtökohta parisuhteelle olisikaan.

Minusta se on paras mahdollinen lähtökohta parisuhteelle, jota ilman parisuhdetta ei kannata aloittaa eikä myöskään jatkaa. Jos kummatkin eivät halua miellyttää, niin suhteesta tulee todella raskas ja vahingollinen molemmille. Ja ehkä miehen miellyttämisenhalua tarvitaan hieman enemmän kuin naisen, koska naisella on erinäisiä sukupuolesta koituvia vastuksia, jotka tekevät hänestä huomattavasti miestä herkemmän. Hormoneita tarkoitan, vaikka järjen pitääkin niitä hallita eikä niillä voi selittää pois huonoa käytöstä ja tulistumista, vaan niitä on pyydettävä anteeksi. Omalla miehellä on todella pitkä sytytyslanka ja itselläni lyhyt. Suutun välillä kohtuuttomasti pienistä asioista, mutta joka kerta olen itsekin siitä tosi pahoillani, mutta mieheni on tosi ymmärtäväinen, mistä olen hyvin kiitollinen. Hän on kyllä niin uskomaton mies, ei tuollaisia ihan joka oksalla kyllä kasva. En jaksaisi olla itseni kanssa naimisissa viikkoakaan :)  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään pidän seurustella sellaisen kanssa jota ei tahdo mutta on se erikoista jos suurin osa miehistä ei kelpaa edes chattiin.

 

Aina ollut miehiä ja naisia, jotka eivät saa puolisoa. Ja jos suurin osa miehistä ei kelpaa, niin on oltava pilvin pimein naisia, jotka ei kelpaa. 

-Itse asiassa ei pidä lainkaan paikkaansa. Tilastokeskuksen mukaan suomessa on nuoria miehiä yli 100 000 ! enemmän kuin saman ikäisiä naisia. On vain pilvin pimein miehiä joille ei sitä omaa rakasta ole koskaan ollut olemassa ja joilla ei ole oikeutta puolisoon, lapsiin eikö perheeseen.

Polyandria ratkaisee ongelman. Eli yhdellä naisella voi olla useampi miesystävä. Näin miehillä on myös seuraa toisistaan. 

Näinhän moni jo elääkin. Puhuvat polyamoriasta ja suhdenarkismista. 

Jokaista paritonta miessukupuolista kohden on enemmän kuin yksi pariton naissukupuolinen, koska syntyvyys on likimain sama sukupuolten välillä ja naiset elävät pitempään.

Vanhat naiset ovat poissa pariutumistantereilta vaihdevuosivaivojensa ja menopaussinsa takia. Seksuaalisessa elämänvaiheessaan olevat nykynaiset ovat pääasiassa lihavia, tatuoituja, lävistettyjä tai rumatukkaisia eivätkä siksi kelpaa miehille. Edellä mainitut naiset ulisevat parittomuuttaan kaikkialla, täälläkin, eivät miehet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mä halua sitä todistusvelvollisuutta, että olen ihan hyvä tyyppi. Treffailukin on pelkkien virheiden etsimistä. 

Vaikuttaa miellyttämisen haluta. Ei se hyvä lähtökohta parisuhteelle olisikaan.

Minusta se on paras mahdollinen lähtökohta parisuhteelle, jota ilman parisuhdetta ei kannata aloittaa eikä myöskään jatkaa. Jos kummatkin eivät halua miellyttää, niin suhteesta tulee todella raskas ja vahingollinen molemmille. Ja ehkä miehen miellyttämisenhalua tarvitaan hieman enemmän kuin naisen, koska naisella on erinäisiä sukupuolesta koituvia vastuksia, jotka tekevät hänestä huomattavasti miestä herkemmän. Hormoneita tarkoitan, vaikka järjen pitääkin niitä hallita eikä niillä voi selittää pois huonoa käytöstä ja tulistumista, vaan niitä on pyydettävä anteeksi. Omalla miehellä on todella

Naiset on luontaisesti herkempiä toisten tunteille ja reagoivat niihin vahvemmin, koska juurikin hormonit. Tää näkyy sitten hyvässä ja pahassa.