Miten ihmiset rakastuu toisiinsa?
Millaisissa tilanteissa siis ihmiset siis rakastuu?
Kommentit (130)
Samaa mieltä että kännissä naiset ei miestä halua eikä halua treffeille.
Tätä ketjua on osittain aika järkyttävää lukea.
Vierailija kirjoitti:
Kännnissä varmaan naiset rakastuu miehiin. Ei naiset lähde treffeille selvinpäin.
Minä tapasin mieheni väkipaikassa, siellä ei juomia tarjoilla. Emme ole uskovaisia. Mieheni katse, kun kohtasin hänen silmät. Treffeillä ei käyty. Toki kävimme kahvilla toistemme luona. Vuosi meni tutustellessa ennen kuin mieheni antoi ensimmäisen suukon. Tästä aikaa 20 vuotta, joista naimisissa 18 vuotta. Vieläkin kosketus tuntuu kuin olisi ensimmäinen kerta.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua on osittain aika järkyttävää lukea.
Ai miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua on osittain aika järkyttävää lukea.
Ai miksi?
No siis hei.
En osaa sanoa. En ole koskaan rakastunut.
Aikaa myöten kun tutustuu toiseen.
Ihastuminen on eri asia kuin rakastuminen. Rakastuminen ainakin itselle merkitsee sitä että haluaa jakaa tulevaisuutensa ihmisen kanssa ja elämä ilman häntä tuntuu jo ajatuksena ihan hirveältä.
Tämä ihminen johon olen yksipuolisesti rakastunut ilahduttaa huumorillaan joka kerta kun tavataan ja se ei ole jonkun ihmisen dissaamista tai alapääjuttuja. Valitettavasti en tarjoile hänelle sitä mitä hän kaipaa elämäänsä, joten se siitä sitten. En ole katkera tai mitään, ne asiat eivät ole minua varten. Toivon hänelle hyvää jatkoa.
Rakastuminen vaati noin pari vuotta aikaa ja tapaamisia keskimäärin kerran viikkoon. Meillä ei ollut seksiä mikä helpottaa irtipäästämistä.
Myöskin +50v nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä ketjua on osittain aika järkyttävää lukea.
Ai miksi?
No siis hei.
Niin? Mistä mä tiiän mikä asia sua järkyttää. Yksinäisten määrä? Trollikommentit? Miksei yksinäiset kohtaa toisiaan? Jokin muu asia?
En ymmärrä pariskuntia jossa joudutaan jatkuvasti vakuuttamaan "rakastan sinua". Kymmenettä kertaa viikossa kun sanoo tuon niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kännnissä varmaan naiset rakastuu miehiin. Ei naiset lähde treffeille selvinpäin.
Minä tapasin mieheni väkipaikassa, siellä ei juomia tarjoilla. Emme ole uskovaisia. Mieheni katse, kun kohtasin hänen silmät. Treffeillä ei käyty. Toki kävimme kahvilla toistemme luona. Vuosi meni tutustellessa ennen kuin mieheni antoi ensimmäisen suukon. Tästä aikaa 20 vuotta, joista naimisissa 18 vuotta. Vieläkin kosketus tuntuu kuin olisi ensimmäinen kerta.
Tuo olisi se kaikkein ihanteellisin tapa ainakin itselleni. Ongelma vaan on siinä ettei kukaan mies ole koskaan halunnut tutustua minuun. Seksiä kyllä olisivat halunneet, mutta kun haluaisin tutustua ensin, heitä ei sitten kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Tutustumalla toisiinsa.
Mutta kun on ihmisiä, joihin kukaan ei halua tutustua. Ei vissiin sitten ole mitään mahdollisuutta rakastuakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutustumalla toisiinsa.
Mutta kun on ihmisiä, joihin kukaan ei halua tutustua. Ei vissiin sitten ole mitään mahdollisuutta rakastuakaan.
Mä tunnen olevani rakastettu, kun mulla on läheiset, mutta itsekin olen vailla lihallisia himoja. Tämä Suomi on vaan niin yksilökeskeinen maa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään tietoa, kun en ole koskaan kokenut. Muutaman kerran ihastunut saamatta vastakaikua ja siinäpä se tähänastinen rakkauselämä.
Kai se niin menee että pitäisi jotenkin päästä tutustumaan ihmiseen, molemmat pitävät toisistaan ja haluavat lisää yhteistä aikaa jne. Käsittämätön konsepti minulle, kun tuntuu ettei juuri ketään, etenkään vastakkaista sukupuolta kiinnosta tietää yhtään mitään minusta.
Samaan aikaan mm. työkaverit jotka ovat ihan yhtä hajuttomia ja mauttomia kuin itse olen, muuttavat yhteen kumppaneidensa kanssa ja yhdellä jatkuvasti mobiilipelejä pelaavalla mieslapsellakin on ollut ainakin kolme kumppania vuosien varrella, viimeisin jo useamman vuoden. Suht. turhauttavaa kuulla yli 10 vuotta nuoremman kollegan juttuja yhteenmuutosta, vanhempien kanssa illallistamisesta yms. Kun itse ei ole päässyt sitä koskaan kokemaan, mutta niin se vaan menee joidenkin kohdalla. En tiedä onko ulkonäkö vai luonne, vai molemmat jotka tökkää. Ja ennen jonkun näsäviisasta "no varmasti oot yksin ku oot noin katkera", niin en kyllä todellakaan tällaisia puhu tai voivottele irl, anonyyminä on hyvä välillä päästellä höyryjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään tietoa, kun en ole koskaan kokenut. Muutaman kerran ihastunut saamatta vastakaikua ja siinäpä se tähänastinen rakkauselämä.
Kai se niin menee että pitäisi jotenkin päästä tutustumaan ihmiseen, molemmat pitävät toisistaan ja haluavat lisää yhteistä aikaa jne. Käsittämätön konsepti minulle, kun tuntuu ettei juuri ketään, etenkään vastakkaista sukupuolta kiinnosta tietää yhtään mitään minusta.
Samaan aikaan mm. työkaverit jotka ovat ihan yhtä hajuttomia ja mauttomia kuin itse olen, muuttavat yhteen kumppaneidensa kanssa ja yhdellä jatkuvasti mobiilipelejä pelaavalla mieslapsellakin on ollut ainakin kolme kumppania vuosien varrella, viimeisin jo useamman vuoden. Suht. turhauttavaa kuulla yli 10 vuotta nuoremman kollegan juttuja yhteenmuutosta, vanhempien kanssa illallistamisesta yms. Kun itse ei ole päässyt sitä koskaan kokemaan, mutta niin
Joo, en varmasti itsekään mikään saalis ole, mutta tulee sitä väkisinkin vertailtua itseään ihan toivottomiin tapauksiin ja silti niilläkin on ollut jo useampia pitkiä parisuhteita. Että ei nämä asiat ainakaan mitenkään järjellä perusteltavissa ole.
Minä ainakin rakastuin mieheeni, koska oli paljon taitavampi kullin käyttäjä kuin kukaan ennemmin. Monta piti testata ennen kuin huippupanija löytyi.
Luonnon konsti saada ihmiset lisääntymään. Huijaus.
Jos miehellä on iso muna niin nainen rakastuu.
Sama. Olen sua muutama vuosi nuorempi nainen. Tiedän vain miltä tuntuu yksipuolinen rakkaus. Kukaan ei ole rakastanut minua. Ja sellaista en enää kestä kokeilla, sentään jonkinlainen itsesuojelu toimii.