"Ylipaino ei ole ihmisen valinta". Onko se sitten sairaus vai elämänhallintaongelma? Mitä se signaloi ihmisestä? Saako sitä arvottaa?
Haluan entisenä ylipainoisena (20 vuotta ja 25 kiloa sitten) sohaista ampiaispesää.
Hesarin jutun mukaan työnhaussa ylipainoinen on heikoilla ja se nähdään ongelmana. Vai onko se suorastaan viisautta rekrytoijalta?
Laihduttaminen on vaikeaa. Tai oikeastaan helppoa, jos on siihen motivoitunut. Eli on siis vaikeaa motivoitua laihduttamaan. Niinkö se menisi.
Lukemattomat asiantuntijat ja maallikot nykyään korostavat että ihminen "ei pysty" laihduttamaan nykyelämänmenossa.
Perusteena on jonkinlainen kokonaisvaltainen ylikuormitustila työstä, perheestä ja vapaa-ajasta jolloin resursseja ei jää laihduttamiseen eli tietynasteiseen kieltäytymisten ja nälänkin hyväksemiseen elämässä. Tai, että ei suorastaan jakseta tehdä terveellistä ruokaa koska pitsa ja sipsit.
Jätän yksityisasiakseni mistä kaivoin motivaation elämänmuutokseen ja sittemmin hoikkana pysymiseen. Elämäni ulkoisissa reunaehdoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Edelleenkin työssäni oli stressiä ja lapsiperhearki vaati voimia yms. eli kaikki syyt joilla voi hyvin omintunnoin perustella itselleen asiantuntijoiden siunauksella, että asialle ei vaan ihminen pysty oikeasti mitään tekemään.
Jos en olisi tehnyt isoa muutosta suhteessa ruokaan ja syömiseen olisin nyt sairaalloisen lihava aivan varmasti.
Jos nyt ajatellaan teoreettista rekrytointitilannetta jossa olisi hakijana nykyinen itseni ja vaihtoehtoinen huomattavan ylipainoinen itseni, niin suosittaisin kyllä valitsemaan nykyisen itseni.
Miksi? Ei esteettisistä syistä eikä terveydentilan vuoksi, vaan siksi, että toinen on pystynyt selättämään todella ison ja haastavan asian elämässä sitkeydellä ja tahdonlujuudella ja toinen ei. Eli kyse on mielenresursseista, joita keho kuvastaa.
Kommentit (575)
Vierailija kirjoitti:
Seurannassa viiden vuoden jälkeen dieetin aloittamisesta 97% on lihonut entiselleen ja heistä 33% yli alkuperäisen painonsa. 3% pystyy pitämään viiden vuoden ajan ja osa kauemminkin saavuttamansa painon. Eikö tuo ole todiste siitä, että aikaisemmat laihdutusopit eivät toimi?
Nälkähormoni greliinin tasot ovat laihdutuksen jälkeen tavallista korkeammalla yli vuoden ajan laihdutuksen päättymisestä. Samalla kylläisyyshormonin taso on muuttunut heikommaksi. Useimmiten laihduttaessa menetetään lihasmassaa. Se laskee perusaineenvaihduntaa enemmän kuin menetettyjen kilojen perusteella voisi olettaa. Perusaineenvaihdunta laskee noin 15-20% laihdutuskuurin jälkeen ja ihmiset eivät yleensä liho pizzan, makean tai snacksien vuoksi.
He lihovat siksi, että nykyajan ruokaympäristössä on todella vaikeaa noudattaa jatkossakin vähäkalorista ruokavaliota, jos ei ole saanut ravitsemusterapeutin ohjausta ja käy seurannassa. Stressi ja huono uni sekä ruutuj
Mikä on syynä siihen, että on alunperin lihottu, kun ei voi laihduttamista syyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on valinta siinä missä alkoholismi ja huumeiden käyttö.
Miten pieni lapsi valitsee ylipainon?
nimim. tuo pieni lapsi
Se on hänen vanhempiensa valinta.
"Mikä on syynä siihen, että on alunperin lihottu, kun ei voi laihduttamista syyttää?"
Ei niin yllättäen, lihavuuskin on monen eri asian summa ja syyt vaihtelee yksilöittäin. Senkään takia ihmisiä ei voi asettaa eri arvoon ulkomuodon perusteella. Esim. käytöstavat (joita täällä haukkujaan jankkaavilla ja muita alentavilla ei selkeästi ole) on huomattavasti merkittävämmät elämässä kuin ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on syynä siihen, että on alunperin lihottu, kun ei voi laihduttamista syyttää?"
Ei niin yllättäen, lihavuuskin on monen eri asian summa ja syyt vaihtelee yksilöittäin. Senkään takia ihmisiä ei voi asettaa eri arvoon ulkomuodon perusteella. Esim. käytöstavat (joita täällä haukkujaan jankkaavilla ja muita alentavilla ei selkeästi ole) on huomattavasti merkittävämmät elämässä kuin ulkonäkö.
Täällä ihmiset luulevat, että ylipaino tulee kuin tsunami päälle. Todellisuudessa se on pikkuhiljaa lihomista. Harva edes huomaa ainakaan vaatteissaan kun lihoo kilon tai pari vuodessa, siitä tulee jo 10-20 kiloa kymmenessä vuodessa. Ei tarvi siis syödä edes tuon voileipäesimerkin voileipiä joka päivä. Kilon lihomiseen vuodessa tarvii syödä vuoden aikana 28 Oltermanni-voileipää yli kulutuksensa. Kahden kilon lihomiseen tarvii syödä 56 Oltermanni-voileipää yli kulutuksensa. 10 vuodessa tuo tarkoittaa yhteensä 280-560 Oltermanni-voileipää yli kulutuksensa.
Moni nainen ja mies lihoo viisikymppisiään lähestyessä sen vuoksi, että lihasmassan määrä on kutistunut merkittävästi kolmekymppisestä lähtien, naisilla vaihdevuodet voivat alkaa lisätä painoa jo 5 vuotta ennen menopaussia 1-2 kiloa vuodessa. Siten 5-10 lisäkiloa voi tulla helposti jo ennen menopaussia ja vaihdevuosien uniongelmat vaikeuttavat painonhallintaa huomattavasti. Suomalaiset naiset eivät hae oireisiinsa apua riittävän ajoissa ja innokkaasti, koska eivät koe sitä itsestään huolehtimisesta.
Miehillä lihasmassan kutistumisen lisäksi voi yhtä lailla vähentyä testosteronitaso. Miehetkään eivät kovin herkästi hae apua andrologilta, vaikka testosteronivaje aiheuttaa lihomista, masennusta, väsymystä ja jopa osteoporoosia. Moni tyytyy siihen, että saa masennuslääkereseptin ja syö sitten niitä riippumatta siitä onko niistä apua. Masennuslääke ei tietenkään ole mikään hormonikorvaushoito, jota mies tarvisi. Eli suomalaisilla ehtii ylipainoa karttua vuosien mittaan ja sitä laihdutellaan välillä milloin minkäkin nettivalmennuksen avulla. Lihasmassaa lähtee aina laihdutuskuureissa. Perusaineenvaihdunta on sitä matalampi, mitä vähemmän on lihasmassaa.
Ajatus ainoasta toimivasta keinosta eli elämäntapamuutoksista ei houkuttele, koska niissä ei ole mitään ip- ja skandaalilehtien aineksia hehkuttaa nopeaa kymmenien kilojen painonpudotusta, jota sitten suunnilleen puoli Suomea ihmetellään. Elämäntapamuutokset ovat sellaista hissukseen tehoavaa paino-ongelman hoitoa. Ei osata iloita siitä, että terveys ja jaksaminen paranevat tai että toimintakyky pysyy parempana tulevaakin ajatellen.
Elämäntapamuutosten tekijälläkin ovat voimassa samat lainalaisuudet kuin pikadieetillä olleella eli keho pyrkii aina korkeimpaan painoon ja painonhallinnan vuoksi joutuu tekemään kertaalleen lihoneena ja laihtuneena joka ikinen päivä aktiivista työtä uusien elämäntapojen säilyttämisen ja entisestään parantamisen eteen. Elämästä eivät muut ongelmat ja arjen harmitukset katoa mihinkään. Sekin voi sitten harmittaa, koska aikaisemmin normista poikkeavana on voinut valheellisesti ajatella kaiken sujuvan mahtavasti kun paino on normaalilukemissa. Viisissäkymmenissä olevalle voisi jo sanoa, että hänen kannattaa valmistautua hyvään vanhuuteen ja lopettaa nuoruuden mittojen perään haikailu.
Se riittää, että vyötärönympärys on naisilla alle 90 senttiä ja miehillä alle metrin sekä verenpaine- ja verensokeriarvot on saatu kuriin vaikka lääkityksen ja elämäntapamuutosten avulla. Missään nimessä ei kannata laihduttaa rajuilla kuureilla lihasmassaansa pois. Sitä kannattaa vahvistaa menemällä salille voimaharjoittelemaan 3-4 kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on syynä siihen, että on alunperin lihottu, kun ei voi laihduttamista syyttää?"
Ei niin yllättäen, lihavuuskin on monen eri asian summa ja syyt vaihtelee yksilöittäin. Senkään takia ihmisiä ei voi asettaa eri arvoon ulkomuodon perusteella. Esim. käytöstavat (joita täällä haukkujaan jankkaavilla ja muita alentavilla ei selkeästi ole) on huomattavasti merkittävämmät elämässä kuin ulkonäkö.
Täällä ihmiset luulevat, että ylipaino tulee kuin tsunami päälle. Todellisuudessa se on pikkuhiljaa lihomista. Harva edes huomaa ainakaan vaatteissaan kun lihoo kilon tai pari vuodessa, siitä tulee jo 10-20 kiloa kymmenessä vuodessa. Ei tarvi siis syödä edes tuon voileipäesimerkin voileipiä joka päivä. Kilon lihomiseen vuodessa tarvii syödä vuoden aikana 28 Oltermanni-voileipää yli kulutuksensa. Kahden kilon lihomiseen tarvii syödä 56 Oltermanni-voileipä
Miten voi edes lihota huomaamatta!?
Itsellä jo yksi ravintola-ateria tai juhlat kakkuineen kiristää housujen/hameen vyötäröllä! Ettekö huomaa sellaista?? Mun on pakko heti olla päivä pari matalilla kaloreilla ja vähemmillä hiilareilla jotta ko mässäily katoaa vyötäröltä.
Mutta enpä pääse lihomaankaan mikä on hyvä
mummo 60+v
Mummo: kaikilla kilot eivät mene suoraan vatsaan kuten sinulla. Yhden voileivän syöminen ei edes välttämättä täytä vatsaa merkittävästi. Kahdesta voileivästä voi hyvinkin tulla kylläiseksi jos niiden päällä on myös kasviksia.
Nainen näytti vaatteet päällä ihan hyvältä, alasti ei niinkään. Vatsa ja rinnat oli sanalla sanoen rumat. En nähnyt tarvetta jatkaa tapailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on syynä siihen, että on alunperin lihottu, kun ei voi laihduttamista syyttää?"
Ei niin yllättäen, lihavuuskin on monen eri asian summa ja syyt vaihtelee yksilöittäin. Senkään takia ihmisiä ei voi asettaa eri arvoon ulkomuodon perusteella. Esim. käytöstavat (joita täällä haukkujaan jankkaavilla ja muita alentavilla ei selkeästi ole) on huomattavasti merkittävämmät elämässä kuin ulkonäkö.
Täällä ihmiset luulevat, että ylipaino tulee kuin tsunami päälle. Todellisuudessa se on pikkuhiljaa lihomista. Harva edes huomaa ainakaan vaatteissaan kun lihoo kilon tai pari vuodessa, siitä tulee jo 10-20 kiloa kymmenessä vuodessa. Ei tarvi siis syödä edes tuon voileipäesimerkin voileipiä joka päivä. Kilon lihomiseen vuodessa tarvii syödä vuoden aikana 28 Oltermanni-voileipää yli kulutuksensa. Kahden kilMiten voi edes lihota huomaamatta!?
Itsellä jo yksi ravintola-ateria tai juhlat kakkuineen kiristää housujen/hameen vyötäröllä! Ettekö huomaa sellaista?? Mun on pakko heti olla päivä pari matalilla kaloreilla ja vähemmillä hiilareilla jotta ko mässäily katoaa vyötäröltä.
Mutta enpä pääse lihomaankaan mikä on hyvä
mummo 60+v
Jaa, en ole kyllä ikinä huomannut minkäänlaista kiristystä vaatteissa ruokallessani/heti sen jälkeen, vaikka muuten ähky olo on joskus tullut. Ja kyllä olen lihava, olen aina ollut. Kertoo vain siitä että ihmiset ovat erilaisia. Huolestuttavaa, jos tieto tulee mummelille uutena! No vaikka hauta jo kohta kolkuttaa, niin koskaan ei ole liian myöhäistä sinunkaan oppia uutta.
Vierailija kirjoitti:
Nainen näytti vaatteet päällä ihan hyvältä, alasti ei niinkään. Vatsa ja rinnat oli sanalla sanoen rumat. En nähnyt tarvetta jatkaa tapailua.
Parempi niin, jokainen ansaitsee kumppanin joka tykkää hänestä juuri sellaisena kuin hän on.
Voi voi. En syönyt juuri mitään koko päivänä ja nyt söin aivan liian ison annoksen jauheliha-spagetti -porkkanasekoitusta. Tuli ähky olo ja vaatteet kiristävät. Olen siis dietillä lievän ylipainon vuoksi. Mitäs nyt olisi paras tehdä?
Mummolla ehkä on jotain terveysongelmia, jos kakunpala turvottaa niin paljon, että elämää haittaa. Kannattaa hakeutua tutkimuksiin, ikääkin jo sen verran, että syy voi olla ihan mikä tahansa
Vierailija kirjoitti:
Voi voi. En syönyt juuri mitään koko päivänä ja nyt söin aivan liian ison annoksen jauheliha-spagetti -porkkanasekoitusta. Tuli ähky olo ja vaatteet kiristävät. Olen siis dietillä lievän ylipainon vuoksi. Mitäs nyt olisi paras tehdä?
Ota vaatteet pois päältä.
Vierailija kirjoitti:
Mummo: kaikilla kilot eivät mene suoraan vatsaan kuten sinulla. Yhden voileivän syöminen ei edes välttämättä täytä vatsaa merkittävästi. Kahdesta voileivästä voi hyvinkin tulla kylläiseksi jos niiden päällä on myös kasviksia.
Vaari: ei maistu ilman medwurstia.
Vierailija kirjoitti:
Mummolla ehkä on jotain terveysongelmia, jos kakunpala turvottaa niin paljon, että elämää haittaa. Kannattaa hakeutua tutkimuksiin, ikääkin jo sen verran, että syy voi olla ihan mikä tahansa
Luultavasti pelkkää ilmaa. Vatsaongelmaisena olen havainnut, että kaikenlaiset juhlat, joissa istutaan pitkään ja samalla syödään, turvottaa vatsan pinkeäksi vaikka sitä syömistä ei edes olisi kovin paljon. Ongelma on siis liiassa paikallaan istumisessa, ei ruoassa. Sama tapahtuu, jos istuu työpäivän aikana liian pitkiä aikoja yhteenmenoon. Etätyö siitä hyvää, että palavereissa voi langattomien kuulokkeiden kanssa välillä jaloitella, vatsaongelmia paljon vähemmän kuin toimistolla ollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummolla ehkä on jotain terveysongelmia, jos kakunpala turvottaa niin paljon, että elämää haittaa. Kannattaa hakeutua tutkimuksiin, ikääkin jo sen verran, että syy voi olla ihan mikä tahansa
Luultavasti pelkkää ilmaa. Vatsaongelmaisena olen havainnut, että kaikenlaiset juhlat, joissa istutaan pitkään ja samalla syödään, turvottaa vatsan pinkeäksi vaikka sitä syömistä ei edes olisi kovin paljon. Ongelma on siis liiassa paikallaan istumisessa, ei ruoassa. Sama tapahtuu, jos istuu työpäivän aikana liian pitkiä aikoja yhteenmenoon. Etätyö siitä hyvää, että palavereissa voi langattomien kuulokkeiden kanssa välillä jaloitella, vatsaongelmia paljon vähemmän kuin toimistolla ollessa.
Ei sen pitäisi olla mikään ongelma, ilma päästää oikein remakan ilon kiljahduksen kun sen vapauttaa.
Miehet eivät edes tajua miten paljon vaatimuksia heillä on naiselle!!!!! Pitäisi olla nuori ikuisesti, todella hoikka ja timmi, mutta tissit terhakat C-kupit, alistuva luonne, kirkas ja pehmeä lapsimainen ääni, siro ruumiinrakenne, korkeintaan 160cm ja kaiken tämän LISÄKSI vielä pitäisi olla korkeasti koulutettu, peppureikä pitäisi olla valkaistu ja kaikki karvat ajeltu täydellisesti, alapään pitäisi olla äärimmäisen tiukka nätti ínnie ja siinä ei saisi olla edes ominaistuoksua vaan pitää hangata saippualla täysin hajuttomaksi... nämä vaatimukset jatkuu loputtomiin!
N19
Nojos valmiiksi 100+ kg,niin ei siinä aterian aiheuttamat turvotukset tunnu yhtään missään.
Samaku heittäs ämpärillisen vettä valtamereen.
Ihan erijuttu jos on normaali, sitte huomaa kyllä että vyötärö paisuu jos syö mahan täyteen ,saati ähkyyn asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummolla ehkä on jotain terveysongelmia, jos kakunpala turvottaa niin paljon, että elämää haittaa. Kannattaa hakeutua tutkimuksiin, ikääkin jo sen verran, että syy voi olla ihan mikä tahansa
Luultavasti pelkkää ilmaa. Vatsaongelmaisena olen havainnut, että kaikenlaiset juhlat, joissa istutaan pitkään ja samalla syödään, turvottaa vatsan pinkeäksi vaikka sitä syömistä ei edes olisi kovin paljon. Ongelma on siis liiassa paikallaan istumisessa, ei ruoassa. Sama tapahtuu, jos istuu työpäivän aikana liian pitkiä aikoja yhteenmenoon. Etätyö siitä hyvää, että palavereissa voi langattomien kuulokkeiden kanssa välillä jaloitella, vatsaongelmia paljon vähemmän kuin toimistolla ollessa.
Ei sen pitäisi olla mikään ongelma, ilma päästää oikein remakan ilon kiljahduksen kun sen vapauttaa.
🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Nojos valmiiksi 100+ kg,niin ei siinä aterian aiheuttamat turvotukset tunnu yhtään missään.
Samaku heittäs ämpärillisen vettä valtamereen.
Ihan erijuttu jos on normaali, sitte huomaa kyllä että vyötärö paisuu jos syö mahan täyteen ,saati ähkyyn asti.
Nomutku silloin pitäisi huomata se lihominen siihen sataan kiloon, mummohan sanoo, että ei voi lihota huomaamatta.
Jos nyt ajatellaan teoreettista rekrytointitilannetta jossa olisi hakijana nykyinen itseni ja vaihtoehtoinen huomattavan ylipainoinen itseni, niin suosittaisin kyllä valitsemaan nykyisen itseni.
Miksi? Ei esteettisistä syistä eikä terveydentilan vuoksi, vaan siksi, että toinen on pystynyt selättämään todella ison ja haastavan asian elämässä sitkeydellä ja tahdonlujuudella ja toinen ei. Eli kyse on mielenresursseista, joita keho kuvastaa.
--------------
Esimerkissäsi rekrytoija ei tiedä että olet tehnyt suuren työn laihduttamisen kanssa, ellet sitä itse kertoisi. - oletetaan että haastattelija ei tunne sinua ennestään.
Onnittelut kuitenkin painonhallinnan johdosta.