Lue keskustelun säännöt.
Jyväskylän kaupunki istutti 12 eri kukkalajia ja nyt pelto puskee pelkkää päivänkakkaraa ja voikukkaa tähänkin asti.
12.06.2025 |
Luontoa ei tunnu voivan voittaa vaikka tahto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on kova. Tällä hetkellä yli 70% kaupungin nurmi- ja puistoalueista on muutettu luonnon niityksi ja Jyväskylän tavoite on muuttaa lopulta kaikki kaupungin nurmi- ja puistoalueet luonon niityiksi parantaakseen luonnon monimuotoisuutta ja häätääkseen kesäiset oleskelijat, pikniköijät ja metelöijät pois viheralueilta.
Viesti kaupungin asukkaille on myös se että sen sijaan että levitettäisiin viltti maahan ja syötäisiin musiikkia kuunelleen omia retkieväitä taivasalla niin kaupunkilaiset ja opiskelijat menisivät ennemmin ja asiallisemmin syömään oikeaa ruokaa ostoskeskusten ruokapaikkoihin ja ravintoloihin minkä lisäksi halutaan että ulkoilun ja pihapelien, kuten mölkyn ja petangin sijaan, he viettäisivät enemmän aikaa esimerkiksi keilahalleissa, biljardisaleilla, elokuvissa, uimahalleissa, kuntosaleilla ja urheilusaleilla.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Alleviivataan sana rannoilla. Siihen on hyvä syy. Niille rannoille nousee usein tulva niin, että puut eivät pärjää. Toiseksi niillä on niin tiheää kasvustoa, korkeita heinämättäitä ja muuta sellaista, että eivät pääse pusikoitumaan. Toiseksi niittyjä on joillakin sellaisilla karuilla paikoilla, joissa on myös riittävän vankkaa heinää ja muuta kasvustoa niin, että puuntaimet jäävä alakynteen.
Juurikin näin. Pitkin Suomen jokivarsia ja säännöstelemättömien vesialueiden rantoja kasvaa tulvavesien ja jäiden hoitamia niittyjä vaikka kuinka paljon.
Meillä on tuollainen joenrantaniitty. Sen kasvisto on muuttunut 50 vuodessa lähestulkoon kokonaan, vaikka siellä ei ole ihmisen toimesta tehty muuta kuin kävelty. Pajua, pihlajaa ja leppää ei ollut 1975 oikeastaan lainkaan, nyt koko ranta on yhtenäistä pusikkoa. Kauempana rannasta kasvaa koivua.
Isotäti oli biologi ja hän selvitti rannan kasvistoa tutkimustyössään. Sitä on kiva verrata nykypäivään ja huomata, miten paljon luonto saa aikaan, kun kukaan ei tee mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme on, jos kaupungin puisto-osasto ei ymmärrä niityn dynamiikkaa. Sen nyt näkee (kantapään kautta) ihan tämmönen kotipihailijakin.