Lue keskustelun säännöt.
Jyväskylän kaupunki istutti 12 eri kukkalajia ja nyt pelto puskee pelkkää päivänkakkaraa ja voikukkaa tähänkin asti.
12.06.2025 |
Luontoa ei tunnu voivan voittaa vaikka tahto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on kova. Tällä hetkellä yli 70% kaupungin nurmi- ja puistoalueista on muutettu luonnon niityksi ja Jyväskylän tavoite on muuttaa lopulta kaikki kaupungin nurmi- ja puistoalueet luonon niityiksi parantaakseen luonnon monimuotoisuutta ja häätääkseen kesäiset oleskelijat, pikniköijät ja metelöijät pois viheralueilta.
Viesti kaupungin asukkaille on myös se että sen sijaan että levitettäisiin viltti maahan ja syötäisiin musiikkia kuunelleen omia retkieväitä taivasalla niin kaupunkilaiset ja opiskelijat menisivät ennemmin ja asiallisemmin syömään oikeaa ruokaa ostoskeskusten ruokapaikkoihin ja ravintoloihin minkä lisäksi halutaan että ulkoilun ja pihapelien, kuten mölkyn ja petangin sijaan, he viettäisivät enemmän aikaa esimerkiksi keilahalleissa, biljardisaleilla, elokuvissa, uimahalleissa, kuntosaleilla ja urheilusaleilla.
Kommentit (122)
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime kesänä Jyväskylän naapurikunta Laukaa ilmoitti, että se ei enää jatkossa leikkaa ruohoa katujen varsilta eikä niitä heinää maanteiden varsilta. Samalla muistutettiin, että jokaisella kiinteistönomistajalla on silti vastuu leikata nurmikko tonttinsa kohdalta pientareelta vaikka se ei olisi omaa maata... Eli hienosti teiden ylläpitoa saatiin siirrettyä kunnalta asukkaille. Risteykset tulivat todella vaarallisiksi kun ei niissä enää nähnyt mitään.
Eiköhän tässä pikkuhiljaa olla menossa kohti sitä, että asukkaat joutuvat kohta tekemään myös lumityöt teiltä eikä niitä enää aurata. Jokaiselle velvollisuus kolata ajotie oman tonttinsa kohdalta.
Niidenkin tonttien pientareiden leikkaamisesta tuli vain koirille siisti punkiton käymälä, eikä niiden jätöksiä kerätä edes pois. Ajele siinä sitten pientareita jätkösiä hengitellen, vaatteet ja kengät roiskeissa.Taajamassa missä kadun pätkällä vain yhdellä asukkaalla koira, päivittäin tulee kymmenittäin muualta ulkoilemaan...
Katumaksu vaihdettiin kiinteistöveroksi, en ihmettelisi ilmoitusta jokamiehen velvollisuudesta kolata oman tontin ajotien kohta, niiden tukittujen pihaliittymien lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset niittykylvöt epäonnistuvat sen takia että liian ravinteikas kasvualusta. Entisiä nurmikoita jos alkaa muuttamaan niityksi niin vaikeaa on. Ravinteikkaassa maassa viihtyy juuri mm. voikukka.
En osaa sanoa kuinka nurmikon saisi niityksi. Ehkä jos ajaisi pintaan 10 sentin kerroksen jotain hiekkaa tms. Samoin pitäisi niittää ja viedä rehu pois ja lannoitteet pannaan ja maa pikku hiljaa köyhtyisi. Lampaat laiduntamaan.
Metsämaapohjan saisi niityksi helpommin.
Laiduntaminen lisää ravinteita, ennenmuinoin ne niityt niitettiin, ja heinä varastoitiin latoihin, talvella heinä käytettiin karjan rehuksi, jolloin ravinteet poistui niityltä, ravinneköyhille alueille vietiin eläimet laiduntamaan.
Ennen muinoin niityt olivat usein sellaisilla alueilla, joille kevättulva toi ravinteita. Ehkä teillä on koulussa kerrottu Niilin tulvista, mutta tuskin Kemijoen tai pienempien Suomen jokien tulvista, jotka toivat ravinteita rantaniityille. Osalla laidunnettiin, mutta osalla niitettiin heinät, syötettiin ne eläimille talvella ja niistä tullut lanta levitettiin kotipeltojen ja lähinnä viljakasvien lannoitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset niittykylvöt epäonnistuvat sen takia että liian ravinteikas kasvualusta. Entisiä nurmikoita jos alkaa muuttamaan niityksi niin vaikeaa on. Ravinteikkaassa maassa viihtyy juuri mm. voikukka.
En osaa sanoa kuinka nurmikon saisi niityksi. Ehkä jos ajaisi pintaan 10 sentin kerroksen jotain hiekkaa tms. Samoin pitäisi niittää ja viedä rehu pois ja lannoitteet pannaan ja maa pikku hiljaa köyhtyisi. Lampaat laiduntamaan.
Metsämaapohjan saisi niityksi helpommin.
Laiduntaminen lisää ravinteita, ennenmuinoin ne niityt niitettiin, ja heinä varastoitiin latoihin, talvella heinä käytettiin karjan rehuksi, jolloin ravinteet poistui niityltä, ravinneköyhille alueille vietiin eläimet laiduntamaan.
Ennen muinoin niityt olivat usein sellaisilla alueilla, joille
Näitä tulivia ja rantaniittyjä oli ennen joka kylässä, koska vedenkorkeuksia ei säädelty. Nykyään lähes kaikki vesistöt ovat säätelyn parissa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Tätä en tiennytkään, olen asunut JKL:ssä vasta reilu 10 vuotta. Eikös myös jossain vaiheessa kaupunki päättänyt olla uusimatta Mortonin vuokrasopimuksen satamassa että Keskimaa olisi voinut perustaa samalle paikalle ravintolan? Siitä nousi iso kohu, joten Morton sai jäädä ja Keskimaa sai korvauksesi rakentaa Viilun sinne sataman toiseen päähän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensi kerralla Jyväskylän kaupungin työntekijät voisivat poimia päivänkakkaran siemenet pois siemensekoituksesta ennen kylvöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Tätä en tiennytkään, olen asunut JKL:ssä vasta reilu 10 vuotta. Eikös myös jossain vaiheessa kaupunki päättänyt olla uusimatta Mortonin vuokrasopimuksen satamassa että Keskimaa o
Viilun yrittäjä "kilpailutettiin" kyllä, mutta teatterinäytöksen jälkeen parhaaksi yrittäjäksi valittiin "yllättäen" Keskimaa. Nyt Viilussa, kaupungin parhaalla liikepaikalla, ei sitten käy kukaan, koska ruoka on laadutonta abc-moskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Milloin Seppälässä on puutalokortteli ollut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Milloin Seppälässä on puutalokortteli ollut?
No ennen Prisman tuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset niittykylvöt epäonnistuvat sen takia että liian ravinteikas kasvualusta. Entisiä nurmikoita jos alkaa muuttamaan niityksi niin vaikeaa on. Ravinteikkaassa maassa viihtyy juuri mm. voikukka.
En osaa sanoa kuinka nurmikon saisi niityksi. Ehkä jos ajaisi pintaan 10 sentin kerroksen jotain hiekkaa tms. Samoin pitäisi niittää ja viedä rehu pois ja lannoitteet pannaan ja maa pikku hiljaa köyhtyisi. Lampaat laiduntamaan.
Metsämaapohjan saisi niityksi helpommin.
Laiduntaminen lisää ravinteita, ennenmuinoin ne niityt niitettiin, ja heinä varastoitiin latoihin, talvella heinä käytettiin karjan rehuksi, jolloin ravinteet poistui niityltä, ravinneköyhille alueille vietiin eläimet laiduntamaan.
Ennen muinoin niityt olivat usein sellaisilla alueilla, joille kevättulva toi ravinteita. Ehkä teillä on koulussa kerrottu Niilin tulvista, mutta tuskin Kemijoen tai pienempien Suomen jokien tulvista, jotka toivat ravinteita rantaniityille. Osalla laidunnettiin, mutta osalla niitettiin heinät, syötettiin ne eläimille talvella ja niistä tullut lanta levitettiin kotipeltojen ja lähinnä viljakasvien lannoitteeksi.
Täälläpäin ne niityt olivat entisissä metsänpohjissa, ja karuissa savikoissa joissa ei ruokamultaa paljoa ollut, ja lähimmmän joen vesi oli kilometrien päässä, viljalle kylvettiin kaikki parempi pelto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Milloin Seppälässä on puutalokortteli ollut?
No ennen Prisman tuloa.
Siis sen Suomen ensimmäisen Prisman, joka avattiin 1972 ja on jo purettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Kun aluetta on lannoitettu paksumultaisena nurmena, kestää ennen kuin niittykasvit siinä menestyy.
Tämä on totta. Niittykasvit kasvavat köyhässä maassa, ei lannoitetussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Milloin Seppälässä on puutalokortteli ollut?
No ennen Prisman tuloa.
Ikinä kuullutkaan. Sehän oli jo 60-luvulla teollisuusaluetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä kuullutkaan. Sehän oli jo 60-luvulla teollisuusaluetta.
Olihan siellä sitäkin. Mutta puutaloja jokunen jäljellä vielä 70 luvun lopullakin, saattoi olla 80 luvun alussakin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita. Miten kukka voi siementää, jos sen kukat kerätään ennen siementuotantoa maljakkoon kuihtumaan
Iso ongelma todella monella paikkakunnalla
Totta.
Vieraslajeja ei missään tapauksessa pitäisi mennä istuttamaan alueille missä niitä ei normaalisti kasva. Vieraslajilla en tässä tapauksessa tarkoita vain ulkomailta tuotuja kasveja vaan myös kotimaisia. Jos vieraslaji pääsee kukoistamaan niin sillä voi olla suuria (negatiivisia) vaikutuksia alueen kasveihin ja eliöihin. Vaikutukset eivät tietenkään näy heti vaan vasta vuosien kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Mattilanniemen ja Viitaniemen nurmet muutettiin luonnonniityksi korona-aikana. Myös Harjun kaupunginpuoleinen rinne on muutettu luonnonniityksi jo hieman aikaisemmin ja samoin Puistokoulun viereinen puisto Puistokadulla. Ja ilmeisesti myös Kirkkopuistokin on tarkoitus muuttaa niityksi kunhan puiston remontti valmistuu.
Tässä ketjussa kun nyt on näemmä niittyasiantuntijoita paikalla, niin kuinka saisin horsmat pois niityltäni? Kasvaa vain pelkkää horsmaa kohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Vaajakoskellä Konttisentie ja Vaajavirran välisen alueen nurmikkoa ei enää leikata ollenkaan. Ennen se oli upea puisto missä istuskeli ihmisiä piknikeillä ja ottivat aurinkoa. En tiedä puiston virallista nimeä, mutta veteraanipuiston vieressä. Alue on pikkuhiljaa muuttumassa punkkeja kuhisevaksi ryteiköksi jossa ei viihdy enää kukaan. Todella harmi, kun oli hieno paikka veden äärellä.
Tässä tapauksessa on erikoinen ratkaisu kaupungilta, että 4-tien varressa olevaa vetaraanipuistoa vielä hoidetaan, mutta siellähän ei kukaan koskaan vietä aikaa kun se on Suomen vilkkaimmin liikennöidyn valtatien reunalla. Autojen melua on niin paljon että ei kuule omia ajatuksiakaan. Mutta sitten vieressä veden rannalla olevaa rauhallista keidasta ei hoideta ollenkaan vaan annetaan pusikoitua ja kasvaa umpeen. Joku haluaa aivan varmasti arvokkaan tontin itselleen ja siksi se on hylätty.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kun nyt on näemmä niittyasiantuntijoita paikalla, niin kuinka saisin horsmat pois niityltäni? Kasvaa vain pelkkää horsmaa kohta.
Mitä vikaa horsmassa? Kaunis suomalainen perinnekasvi.
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.