Lue keskustelun säännöt.
Jyväskylän kaupunki istutti 12 eri kukkalajia ja nyt pelto puskee pelkkää päivänkakkaraa ja voikukkaa tähänkin asti.
12.06.2025 |
Luontoa ei tunnu voivan voittaa vaikka tahto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on kova. Tällä hetkellä yli 70% kaupungin nurmi- ja puistoalueista on muutettu luonnon niityksi ja Jyväskylän tavoite on muuttaa lopulta kaikki kaupungin nurmi- ja puistoalueet luonon niityiksi parantaakseen luonnon monimuotoisuutta ja häätääkseen kesäiset oleskelijat, pikniköijät ja metelöijät pois viheralueilta.
Viesti kaupungin asukkaille on myös se että sen sijaan että levitettäisiin viltti maahan ja syötäisiin musiikkia kuunelleen omia retkieväitä taivasalla niin kaupunkilaiset ja opiskelijat menisivät ennemmin ja asiallisemmin syömään oikeaa ruokaa ostoskeskusten ruokapaikkoihin ja ravintoloihin minkä lisäksi halutaan että ulkoilun ja pihapelien, kuten mölkyn ja petangin sijaan, he viettäisivät enemmän aikaa esimerkiksi keilahalleissa, biljardisaleilla, elokuvissa, uimahalleissa, kuntosaleilla ja urheilusaleilla.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miettinyt, että kun puistojen annetaan villiintyä niin parin vuoden päästä alue on joutomaata joka myydään jollekin kunnanjohtajan kaverin tai sukulaisen rakennusfirmalle joka rakentaa paikalle isoja kerrostaloja. Ja luonnollisesti kalliita sellaisia kun ovat veden äärellä. Keskimaa on luonnollisesti toinen vaihtoehto, siihwn saisi todella hienolle paikalle ABC:n.
Sopii myös hyvin Jyväskyläläiseen kaupunkisuunnitteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä kun Keskimaan piti saada Seppälään Prisma, niin alueen puutalokorttelit laitettiin korjauskieltoon, ja purettiin myöhemmin Prisman tieltä korjauskelvottomina. Lukuisia samanlaisia esimerkkejä löytyy ympäri kaupunkia.
Milloin Seppälässä on puutalokortteli ollut?
Viimeksi kai 1960-luvulla. Prisma avattiin 1972 ja oli avattaessaan Suomen ensimmäinen amerikkalais-tyylinen hypermarketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kun nyt on näemmä niittyasiantuntijoita paikalla, niin kuinka saisin horsmat pois niityltäni? Kasvaa vain pelkkää horsmaa kohta.
Mitä vikaa horsmassa? Kaunis suomalainen perinnekasvi.
Peittoaa ne kaikki muut niittykasvit
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kun nyt on näemmä niittyasiantuntijoita paikalla, niin kuinka saisin horsmat pois niityltäni? Kasvaa vain pelkkää horsmaa kohta.
Esimerkiksi aitaa niityn ja vuokraa kesäksi lampaita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Punkeille hyviä lymypaikkoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Tämä on todella uusi tieto. Voitko jotenkin perustella, miksi niitty tarvitsee kasvurauhaa? Perinteisesti kun niitty on ollut koko kesäkauden laitumena ja kasvit ovat sopeutuneet nimenomaan siihen, että niitä tallotaan ja syödään siten, että valoa riittää aina uudelle kasvulle ja seuraavaksi vuoroon tuleville kasveille. Samalla maaperä on hiljalleen köyhtynyt ja toisaalta karjan
Nurmikko ei ole niitty! Jos kylvät siihen kukkien siemeniä, siitä ei tule niittyä. Siitä tulee nurmikko, jossa kasvaa kukkia, se alkuperäinen nurmikasvusto kun pyrkii vimmalla valtaan ja ravinteikas maaperä auttaa sitä.
Meille voit tulla katsomaan, miten koivu kasvaa jo yhdessä vuodessa alueelle, jota ei muokata tai niitetä. Taimet ovat sellaisia 2-3 cm mittaisia juuri nyt, mutta jos niittoa ei tehdä, on siellä ensi vuonna jo hyvinkin 20 cm mittaisia koivuntaimia. Kannattaa katsoa maahan, sieltä löytyy vaikka mitä.
Ymmärtänet, että karja siirretään uudelle alueelle siksi, että sillä olisi syötävää eikä siksi, että laidun saisi lepojakson. Eläinten jättäminen ilman ruokaa on rikos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikinä kuullutkaan. Sehän oli jo 60-luvulla teollisuusaluetta.
Olihan siellä sitäkin. Mutta puutaloja jokunen jäljellä vielä 70 luvun lopullakin, saattoi olla 80 luvun alussakin vielä.
Näitä ei kuitenkaan kartassa näy, eli Holstin ja Tuohimutkan välinen alue on ollut peltoa. Tourulan puukorttelit oli sitten eri asia. Jos löydät jotain tietoa noista Seppälän kortteleista niin linkitätkö tänne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Mattilanniemen ja Viitaniemen nurmet muutettiin luonnonniityksi korona-aikana. Myös Harjun kaupunginpuoleinen rinne on muutettu luonnonniityksi jo hieman aikaisemmin ja samoin Puistokoulun viereinen puisto Puistokadulla. Ja ilmeisesti myös Kirkkopuistokin on tarkoitus muuttaa niityksi kunhan puiston remontti valmistuu.
Ai Viitaniemikin on jo pilattu? Olen paluumuuttanut Jyväskylään ja mielessä on ollut mennä viettämään jotain kaunista kesäpäivää Viitaniemeen. Eipä sinne sitten kiinnosta mennä punkkien ja käärmeiden syötäväksi.
Kannattaa käydä Tuokkarin Lehtisaaressa nyt kun se on taas auki monen vuoden jälkeen. Saivat sinne rakennetuksi modernimman päärakennuksen ja kokonaan uudet saunan sen sen vanhan aittasaunan ja poltetun päärakennuksen tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt ymmärrän Jyväskylän strategian. Kun julkistettiin yleiskaava 2050, niin siinä yhteydessä sanottiin, että kaupunkia ei aiota levittää laajemmalle alueelle vaan tiivistää asumista vanhoilla alueilla. Eli nyt kun puistoista tehdään ensin "niittyjä" ja annetaan palautua luonnontilaan niin lopulta niiden tilalle voidaan rakentaa uusia rakennuksia. Siksi varsinkin upeimmat järvenrantapuistot on päätetty muuttaa niityiksi jotta niistä tulee lopulta joutomaata mille voidaan rakentaa. Tuohan on suorastaan nerokas idea kaupungilta! Jos paikalla olisi kaunis puisto niin ihmiset vastustaisivat uusien kerrostalojen rakentamista, mutta kun alue on pusikoitunutta ja umpeenkasvanutta niin kukaan ei enää välitä.
Nurmikko ei ole niitty! Jos kylvät siihen kukkien siemeniä, siitä ei tule niittyä. Siitä tulee nurmikko, jossa kasvaa kukkia, se alkuperäinen nurmikasvusto kun pyrkii vimmalla valtaan ja ravinteikas maaperä auttaa sitä.
Meille voit tulla katsomaan, miten koivu kasvaa jo yhdessä vuodessa alueelle, jota ei muokata tai niitetä. Taimet ovat sellaisia 2-3 cm mittaisia juuri nyt, mutta jos niittoa ei tehdä, on siellä ensi vuonna jo hyvinkin 20 cm mittaisia koivuntaimia. Kannattaa katsoa maahan, sieltä löytyy vaikka mitä.
Ymmärtänet, että karja siirretään uudelle alueelle siksi, että sillä olisi syötävää eikä siksi, että laidun saisi lepojakson. Eläinten jättäminen ilman ruokaa on rikos.
Ei niitty kaipaa eläimiä ollakseen niitty. Rannoilla, saaristossa ja monessa muussakin paikassa on niittyjä ilman yhdenkään eläimen kajoamista. Ollut satoja, ellei tuhansia vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä kuullutkaan. Sehän oli jo 60-luvulla teollisuusaluetta.
Olihan siellä sitäkin. Mutta puutaloja jokunen jäljellä vielä 70 luvun lopullakin, saattoi olla 80 luvun alussakin vielä.
Näitä ei kuitenkaan kartassa näy, eli Holstin ja Tuohimutkan välinen alue on ollut peltoa. Tourulan puukorttelit oli sitten eri asia. Jos löydät jotain tietoa noista Seppälän kortteleista niin linkitätkö tänne!
Olisikohan menneet Seppälät ja Tourulat sekaisin. Siinä vierekkäin kun ovat.
Vierailija kirjoitti:
No nyt ymmärrän Jyväskylän strategian. Kun julkistettiin yleiskaava 2050, niin siinä yhteydessä sanottiin, että kaupunkia ei aiota levittää laajemmalle alueelle vaan tiivistää asumista vanhoilla alueilla. Eli nyt kun puistoista tehdään ensin "niittyjä" ja annetaan palautua luonnontilaan niin lopulta niiden tilalle voidaan rakentaa uusia rakennuksia. Siksi varsinkin upeimmat järvenrantapuistot on päätetty muuttaa niityiksi jotta niistä tulee lopulta joutomaata mille voidaan rakentaa. Tuohan on suorastaan nerokas idea kaupungilta! Jos paikalla olisi kaunis puisto niin ihmiset vastustaisivat uusien kerrostalojen rakentamista, mutta kun alue on pusikoitunutta ja umpeenkasvanutta niin kukaan ei enää välitä.
Juurikin näin Jyväskylä toimii ja on aina toiminut. Lisäksi esimerkiksi suojeltuja rakennuksia palaa "ihan itsekseen" tai niitä "ei kannata kunnostaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä kuullutkaan. Sehän oli jo 60-luvulla teollisuusaluetta.
Olihan siellä sitäkin. Mutta puutaloja jokunen jäljellä vielä 70 luvun lopullakin, saattoi olla 80 luvun alussakin vielä.
Näitä ei kuitenkaan kartassa näy, eli Holstin ja Tuohimutkan välinen alue on ollut peltoa. Tourulan puukorttelit oli sitten eri asia. Jos löydät jotain tietoa noista Seppälän kortteleista niin linkitätkö tänne!
Olisikohan menneet Seppälät ja Tourulat sekaisin. Siinä vierekkäin kun ovat.
Joista jälkimmäisellä ei ole mitään tekemistä prisman tontin ja rakentamisen kanssa. Kiinnostaa oikeasti nämä korttelit, koska niistä ei ole kuitenkaan mainittu julkisesti oikein missään.
Vierailija kirjoitti:
Nurmikko ei ole niitty! Jos kylvät siihen kukkien siemeniä, siitä ei tule niittyä. Siitä tulee nurmikko, jossa kasvaa kukkia, se alkuperäinen nurmikasvusto kun pyrkii vimmalla valtaan ja ravinteikas maaperä auttaa sitä.
Meille voit tulla katsomaan, miten koivu kasvaa jo yhdessä vuodessa alueelle, jota ei muokata tai niitetä. Taimet ovat sellaisia 2-3 cm mittaisia juuri nyt, mutta jos niittoa ei tehdä, on siellä ensi vuonna jo hyvinkin 20 cm mittaisia koivuntaimia. Kannattaa katsoa maahan, sieltä löytyy vaikka mitä.
Ymmärtänet, että karja siirretään uudelle alueelle siksi, että sillä olisi syötävää eikä siksi, että laidun saisi lepojakson. Eläinten jättäminen ilman ruokaa on rikos.
Ei niitty kaipaa eläimiä ollakseen niitty. Rannoilla, saaristossa ja monessa muussakin paikassa on niittyjä ilman yhdenkään eläimen kajoamista. Ollut satoja, ellei tuhansia vuosia.
Jostain syystä nimenomaan saaristoniityillä on eniten talkoolaisia ennallistamassa niitä. Ilman eläimiä niitty ei pysy ihmisen toivomana niittynä, sen kasvillisuus yksipuolistuu. Luonto on siitä outo, että siellä vahvin ottaa aina paikkansa.
Tai jos tiedät paremmin, niin kerro ihmeessä, missä meillä on sellainen saaristoniitty, joka on pysynyt 100 vuoden ajan kasvillisuudelta ja eläimistöltä samanlaisena. Tutkijat eivät ole sitä löytäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain syystä nimenomaan saaristoniityillä on eniten talkoolaisia ennallistamassa niitä. Ilman eläimiä niitty ei pysy ihmisen toivomana niittynä, sen kasvillisuus yksipuolistuu. Luonto on siitä outo, että siellä vahvin ottaa aina paikkansa.
Tai jos tiedät paremmin, niin kerro ihmeessä, missä meillä on sellainen saaristoniitty, joka on pysynyt 100 vuoden ajan kasvillisuudelta ja eläimistöltä samanlaisena. Tutkijat eivät ole sitä löytäneet.
Käyn vuosittain kalalla tällaisilla niityillä pohjois-suomessa. Kerro tutkijoille jos ovat niin tolloja etteivät tiedä.
Omassa kotikunnassani kunta ilmoitti viime talvena, että se siistii kaikki lähimetsät, poistaa lahonneet puut ja niin mahdollistaa alueiden paremman virkistyskäytön. Tosiasiassa kunta kaatoi kaikki isot ja terveet tukkipuut ja jätti niiden oksat pitkin poikin niin, että metsissä (tai oikeammin hakkuuaukeilla) ei voi enää ollenkaan kävellä. Ja kaikki tapahtui juuri siihen aikaan kun puun hinta oli korkealla. Miksei vaan rehellisesti voida sanoa, että kunta tarvitsee rahaa ja on päättänyt siksi kaadattaa kaikki mahdolliset puut?
Sama juttu tässä niittyasiassa, kaikki verhotaan kauniiden sanojen taakse, että kuinka lisätään luonnon monimuotoisuutta ja lässynlää. Tosiasiassa halutaan säästää rahaa ja vähentää työntekijöiden määrää sekä saada lopulta alue muuhun käyttöön kuin tuottamattomaksi virkistysalueeksi.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä nimenomaan saaristoniityillä on eniten talkoolaisia ennallistamassa niitä. Ilman eläimiä niitty ei pysy ihmisen toivomana niittynä, sen kasvillisuus yksipuolistuu. Luonto on siitä outo, että siellä vahvin ottaa aina paikkansa.
Tai jos tiedät paremmin, niin kerro ihmeessä, missä meillä on sellainen saaristoniitty, joka on pysynyt 100 vuoden ajan kasvillisuudelta ja eläimistöltä samanlaisena. Tutkijat eivät ole sitä löytäneet.
Käyn vuosittain kalalla tällaisilla niityillä pohjois-suomessa. Kerro tutkijoille jos ovat niin tolloja etteivät tiedä.
Saaristoniitty pohjois-suomessa kuulostaa ihanalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä nimenomaan saaristoniityillä on eniten talkoolaisia ennallistamassa niitä. Ilman eläimiä niitty ei pysy ihmisen toivomana niittynä, sen kasvillisuus yksipuolistuu. Luonto on siitä outo, että siellä vahvin ottaa aina paikkansa.
Tai jos tiedät paremmin, niin kerro ihmeessä, missä meillä on sellainen saaristoniitty, joka on pysynyt 100 vuoden ajan kasvillisuudelta ja eläimistöltä samanlaisena. Tutkijat eivät ole sitä löytäneet.
Käyn vuosittain kalalla tällaisilla niityillä pohjois-suomessa. Kerro tutkijoille jos ovat niin tolloja etteivät tiedä.
Saaristoniitty pohjois-suomessa kuulostaa ihanalta.
Aivan. Kaikki joet ja järvet ovat ilman saaria ja rantoja pohjoisessa. Lopeta jo, teet itsesi vaan koko ajan typerämmäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä nimenomaan saaristoniityillä on eniten talkoolaisia ennallistamassa niitä. Ilman eläimiä niitty ei pysy ihmisen toivomana niittynä, sen kasvillisuus yksipuolistuu. Luonto on siitä outo, että siellä vahvin ottaa aina paikkansa.
Tai jos tiedät paremmin, niin kerro ihmeessä, missä meillä on sellainen saaristoniitty, joka on pysynyt 100 vuoden ajan kasvillisuudelta ja eläimistöltä samanlaisena. Tutkijat eivät ole sitä löytäneet.
Käyn vuosittain kalalla tällaisilla niityillä pohjois-suomessa. Kerro tutkijoille jos ovat niin tolloja etteivät tiedä.
Saaristoniitty pohjois-suomessa kuulostaa ihanalta.
Aivan. Kaikki joet ja järvet ovat ilman saaria ja rantoja pohjoisessa. Lopeta jo, teet itsesi vaan koko aj
No noita sun kalastusniittyjä ei ole olemassakaan.
Niin. Mitä puutarhurit sanovat tähän.
Ai Viitaniemikin on jo pilattu? Olen paluumuuttanut Jyväskylään ja mielessä on ollut mennä viettämään jotain kaunista kesäpäivää Viitaniemeen. Eipä sinne sitten kiinnosta mennä punkkien ja käärmeiden syötäväksi.