Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jyväskylän kaupunki istutti 12 eri kukkalajia ja nyt pelto puskee pelkkää päivänkakkaraa ja voikukkaa tähänkin asti.
12.06.2025 |
Luontoa ei tunnu voivan voittaa vaikka tahto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi on kova. Tällä hetkellä yli 70% kaupungin nurmi- ja puistoalueista on muutettu luonnon niityksi ja Jyväskylän tavoite on muuttaa lopulta kaikki kaupungin nurmi- ja puistoalueet luonon niityiksi parantaakseen luonnon monimuotoisuutta ja häätääkseen kesäiset oleskelijat, pikniköijät ja metelöijät pois viheralueilta.
Viesti kaupungin asukkaille on myös se että sen sijaan että levitettäisiin viltti maahan ja syötäisiin musiikkia kuunelleen omia retkieväitä taivasalla niin kaupunkilaiset ja opiskelijat menisivät ennemmin ja asiallisemmin syömään oikeaa ruokaa ostoskeskusten ruokapaikkoihin ja ravintoloihin minkä lisäksi halutaan että ulkoilun ja pihapelien, kuten mölkyn ja petangin sijaan, he viettäisivät enemmän aikaa esimerkiksi keilahalleissa, biljardisaleilla, elokuvissa, uimahalleissa, kuntosaleilla ja urheilusaleilla.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei nurtsalle, niin sit pussikaljalle bussipysäkille. Tai rantakiville päivää paistamaan ja kippis.
Jyväskylä on tehokkaasti poistanut bussikatoksia ja korvannut niitä bossitolpilla jotka vaativat vähemmän hoitoa ja estävät kodittomia majoittumasta niihin sillä Jyväkylässä on ollut kasvava kodittomuus ja spurgu ongelma eivätkä nämä suostu menemään edes sellaiseen kaupunkiin josta löytyisi kodittomille yösuoja.
Erikoista. Olen asunut Jyväskylässä 40 vuotta enkä ole ikinä nähnyt ketään nukkumassa bussipysäkillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei nurtsalle, niin sit pussikaljalle bussipysäkille. Tai rantakiville päivää paistamaan ja kippis.
Jyväskylä on tehokkaasti poistanut bussikatoksia ja korvannut niitä bossitolpilla jotka vaativat vähemmän hoitoa ja estävät kodittomia majoittumasta niihin sillä Jyväkylässä on ollut kasvava kodittomuus ja spurgu ongelma eivätkä nämä suostu menemään edes sellaiseen kaupunkiin josta löytyisi kodittomille yösuoja.
Erikoista. Olen asunut Jyväskylässä 40 vuotta enkä ole ikinä nähnyt ketään nukkumassa bussipysäkillä.
Jarmo oli kerran. Olit varmaan etsimässä varastettua polkupyörääsi juuri silloin.
Ei tarvi niin paljoa työvoimaa nurmikoita leikkaamaan.
Vaikka tykkään kyllä enemmän niityistä kuin kalutusta nurmikosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Niityt eivät tarvitse kasvurauhaa vaan se johtaa niityn muuttumiseen pajuryteiköksi parissa vuodessa. Ei ole mitään fantasioidesi luonnon niittyjä vaan ne pysyvät ja pysyivät auki vain tuotantoeläinten laidunnuksen vuoksi. On se kumma kun vihreät fantasiat ja todellisuus ovat aina ristiriidassa.
Pajuryteiköstä tulee n. 20 vuodessa lehto. Luultavasti sinne kylväytyy muutakin puustoa. Koivua haapaa leppää. Kun tarpeeksi tiheä latvus kauttaaltaan niin ruoho lakkaa kasvamasta maanpinnalla. Tulee todella hieno alue ja aivan upeaa käyskennellä lehdossa.
Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Niityt eivät tarvitse kasvurauhaa vaan se johtaa niityn muuttumiseen pajuryteiköksi parissa vuodessa. Ei ole mitään fantasioidesi luonnon niittyjä vaan ne pysyvät ja pysyivät auki vain tuotantoeläinten laidunnuksen vuoksi. On se kumma kun vihreät fantasiat ja todellisuus ovat aina ristiriidassa.
Pajuryteiköstä tulee n. 20 vuodessa lehto. Luultavasti sinne
Ei kasva ruoho, eikä voikukat. Maaperä on pääasiassa paljaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Tämä on todella uusi tieto. Voitko jotenkin perustella, miksi niitty tarvitsee kasvurauhaa? Perinteisesti kun niitty on ollut koko kesäkauden laitumena ja kasvit ovat sopeutuneet nimenomaan siihen, että niitä tallotaan ja syödään siten, että valoa riittää aina uudelle kasvulle ja seuraavaksi vuoroon tuleville kasveille. Samalla maaperä on hiljalleen köyhtynyt ja toisaalta karjan lanta on sitä lannoittanut, mutta olennainen asia
Minnekään ei kahdessa vuodessa koivu tai paju kasva. Kyllä siihen tarvitaan pidempi aika. Jos jollekin nurmikolle kylvetään kukkien siemeniä, niin kyllä se kaipaa parin vuoden kasvurauhan, että siemeniä kylväytyy niin paljon, ettei niiden poimiminen enää haittaa. Katso minkälaiset kasvit viihtyvät eläinten laiduntamilla niityillä. Eläimiäkin usein siirretään niityltä toiselle etteivät kalua kaikkea paljaaksi
Ihmisillä on kumma tapa. Kun ne näkee yhden kukkasen jossain, niin sinne rynnätään isolla joukolla poimimaan niitä kukkia ja ottamaan selfieitä vaikka kaupunki kieltäisi kyseisen toiminnan. Kukat lakastuvat viikossa sinne kukkavaasiin ja sitten lentävät roskikseen
Hienoa toimintaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin auringonkukkia kylvetyille pelloille rynnii sankoin joukoin some-postauksia tekemään väkeä ja tallomaan istutuksia. Auringonkukka menee usein hyötykäyttöön, eikä ole siis edes mikään ketoniitty.
Usein näkee tien viereen pysäköityjä autoja ja täti noukkimassa kukkia tien vierestä. Ei siinä tietenkään mitään pahaa ole, mutta tie on usein hyvin kapea ja pysäköity auto haittaa muuta liikennettä
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Vaajakoskellä Konttisentie ja Vaajavirran välisen alueen nurmikkoa ei enää leikata ollenkaan. Ennen se oli upea puisto missä istuskeli ihmisiä piknikeillä ja ottivat aurinkoa. En tiedä puiston virallista nimeä, mutta veteraanipuiston vieressä. Alue on pikkuhiljaa muuttumassa punkkeja kuhisevaksi ryteiköksi jossa ei viihdy enää kukaan. Todella harmi, kun oli hieno paikka veden äärellä.
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Kaupungin suunnitelma on vaan jättää alueet ajamatta ja antaa niiden puskittua. Ainakin nyt on hyvä alku, eli paikat alkaa mukavasti rämettyä!
Kaupunki poisti käytöstä viime vuonna kaksi ajoleikkuria, koska ruohonleikkuuta on vähennetty.
Luonnon nurmikoita ja kylvettyjä niittyjä niitetään yleensä kerran vuodessa, loppukesästä. Avoimena pidettävät alueet kaupunki niittää joka toinen vuosi.
Nurmikkoa leikataan lähinnä Kirkkopuistossa ja puistoissa, joissa oleskellaan ja liikutaan. Käytävien ja katujen reuna-alueita jätetään leikkaamatta, kuvailee Moilanen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Vaajakoskellä Konttisentie ja Vaajavirran välisen alueen nurmikkoa ei enää leikata ollenkaan. Ennen se oli upea puisto missä istuskeli ihmisiä piknikeillä ja ottivat aurinkoa. En tiedä puiston virallista nimeä, mutta veteraanipuiston vieressä. Alue on pikkuhiljaa muuttumassa punkkeja kuhisevaksi ryteiköksi jossa ei viihdy enää kukaan. Todella harmi, kun oli hieno paikka veden äärellä.
ja sitten ihmetellään kun punkit, kotilot ja lupiini valtaa kaikki paikat.
Viime kesänä Jyväskylän naapurikunta Laukaa ilmoitti, että se ei enää jatkossa leikkaa ruohoa katujen varsilta eikä niitä heinää maanteiden varsilta. Samalla muistutettiin, että jokaisella kiinteistönomistajalla on silti vastuu leikata nurmikko tonttinsa kohdalta pientareelta vaikka se ei olisi omaa maata... Eli hienosti teiden ylläpitoa saatiin siirrettyä kunnalta asukkaille. Risteykset tulivat todella vaarallisiksi kun ei niissä enää nähnyt mitään.
Eiköhän tässä pikkuhiljaa olla menossa kohti sitä, että asukkaat joutuvat kohta tekemään myös lumityöt teiltä eikä niitä enää aurata. Jokaiselle velvollisuus kolata ajotie oman tonttinsa kohdalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Niityt eivät tarvitse kasvurauhaa vaan se johtaa niityn muuttumiseen pajuryteiköksi parissa vuodessa. Ei ole mitään fantasioidesi luonnon niittyjä vaan ne pysyvät ja pysyivät auki vain tuotantoeläinten laidunnuksen vuoksi. On se kumma kun vihreät fantasiat ja todellisuus ovat aina ristiriidassa.
Pajuryteiköstä tulee n. 20 vuodessa lehto. Luultavasti sinne
Ei siitä mitään lehtoa tule, jos maaperä ei ole tarpeeksi rehevä. Tämäkin on varma tieto, satoja hehtaareja paju- ym. pusikkoa nähneenä. Yksi esimerkki ovat muinaiset pakettipellot tai muuten viljelemättä, niittämättä ja laiduntamatta jääneet alueet. Ei niistä mitään lehtoa ole tullut. Karuilla ja aukeina pysyneillä on niittyä, mutta on joko mäntyä tai koivua, harvemmin muita puulajeja. Ei niityt ole yleensä olleet lehtomaisilla mailla. Usein laitumena ja niittynä on ollut jotain tulvivaa rantaniittyä tai laajempaa metsäaluetta, joka on jo alun perin ollut vähäpuustoinen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä nykyiset niittykylvöt epäonnistuvat sen takia että liian ravinteikas kasvualusta. Entisiä nurmikoita jos alkaa muuttamaan niityksi niin vaikeaa on. Ravinteikkaassa maassa viihtyy juuri mm. voikukka.
En osaa sanoa kuinka nurmikon saisi niityksi. Ehkä jos ajaisi pintaan 10 sentin kerroksen jotain hiekkaa tms. Samoin pitäisi niittää ja viedä rehu pois ja lannoitteet pannaan ja maa pikku hiljaa köyhtyisi. Lampaat laiduntamaan.
Metsämaapohjan saisi niityksi helpommin.
Laiduntaminen lisää ravinteita, ennenmuinoin ne niityt niitettiin, ja heinä varastoitiin latoihin, talvella heinä käytettiin karjan rehuksi, jolloin ravinteet poistui niityltä, ravinneköyhille alueille vietiin eläimet laiduntamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nuo niitythän ovat aina täynnä kukkien poimijoita."
Niityn kasvit ovat sopeutuneet siihen että niitä niitetään. Siitähän koko niitty nimitys tulee.
Niityiltä on niitetty rehua karjalle tai karja on päästetty sinne ruokailemaan.
Ei ne ole siihen sopeutuneet että niitä niitetään tai laidunnetaan jatkuvasti. Niitty tarvitsee myös kasvurauhan sillointällöin.
Tämä on todella uusi tieto. Voitko jotenkin perustella, miksi niitty tarvitsee kasvurauhaa? Perinteisesti kun niitty on ollut koko kesäkauden laitumena ja kasvit ovat sopeutuneet nimenomaan siihen, että niitä tallotaan ja syödään siten, että valoa riittää aina uudelle kasvulle ja seuraavaksi vuoroon tuleville kasveille. Samalla maaperä on hiljalleen köyhtynyt ja toisaalta karjan
Minäpä katson, millaiset kasvit viihtyvät eläinten laiduntamilla alueilla. Näen sellaisia kasveja, joita eläimet eivät syö, esimerkiksi rantalaitumella valkoisena merenä mesiangeroa.
Eläimet siirretään joskus toiselle lohkolle ja jäljelle jääneet kasvit niitetään. Et varmaan osaa kuvitella, miksi näin eikä niitä jätetä siementämään.
Minäpä kerron: jäljelle jää vain sellaisia kasveja, joita eläimet eivät syö, kuten leinikkiä, hevonhierakkaa ja muuta rikkakasvia. Nekin ovat monivuotisia ja valtaavat koko niityn niittämättä. Eri asia sellaiset luonnonniityt, joilla niitä ei kasva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Vaajakoskellä Konttisentie ja Vaajavirran välisen alueen nurmikkoa ei enää leikata ollenkaan. Ennen se oli upea puisto missä istuskeli ihmisiä piknikeillä ja ottivat aurinkoa. En tiedä puiston virallista nimeä, mutta veteraanipuiston vieressä. Alue on pikkuhiljaa muuttumassa punkkeja kuhisevaksi ryteiköksi jossa ei viihdy enää kukaan. Todella harmi, kun oli hieno paikka veden äärellä.
Normaalia Jyväskyläläistä kaupunkisuunnittelua jonka päätarkoitus on pitää ihmiset poissa vesistöjen ääreltä ja pystyttää mahdollisimman monta Keskimaata palvovaa pyhättöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksikin Jyväskylän kaupungin nurmikko, joka on viime vuosina muutettu niityksi? Haluaisinpa nähdä sen päivän, kun vaikkapa Kirkkopuisto, Lutakko, satama ja Mattilanniemi ovat niittyä. Ei varmasti ole tällaista suunnitelmaa.
Kaupungin suunnitelma on vaan jättää alueet ajamatta ja antaa niiden puskittua. Ainakin nyt on hyvä alku, eli paikat alkaa mukavasti rämettyä!
Kaupunki poisti käytöstä viime vuonna kaksi ajoleikkuria, koska ruohonleikkuuta on vähennetty.
Luonnon nurmikoita ja kylvettyjä niittyjä niitetään yleensä kerran vuodessa, loppukesästä. Avoimena pidettävät alueet kaupunki niittää joka toinen vuosi.
Nurmikkoa leikataan lähinnä Kirkkopuistossa ja puistoissa, joissa oleskellaan ja liikutaan. Käytävien ja katujen reuna-alueita jätetään leikkaamatta, kuvailee Moilanen.
Moilanen voisi niittää Vaajakoskentien lupiinivainiot ennenkuin Moilanen haastetaan oikeuteen.
Alue: Aihe vapaa
https://www.vauva.fi/keskustelu/6100442/jyvaskylan-kaupunki-istutti-12-…