Lue keskustelun säännöt.
Yhteisöllisyys kadonnut?
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää auttaa muita jos itse vaatii apua muilta. Huvittavasti se ei koskaan ole sama ihminen joka yhteisöllisyyttä haluaa ja se joka muita auttaa
Yhteisöllisyys nähdään melko suppeana jos se on vain auttamista puolin ja toisin. Yhteisöllisyys on ennenkaikkea yhdessä tekemistä.
Nykyisin yhteisöllisyys on myös mitä suurimmassa määrin aktiivisuutta. On osallistuttava siihen yhessä tekemiseen. Yhteisiä retkiä ei järjestetä jos ja kun järjestelyt kaatuu vain muutamien harteille. Muiden "perässä vetämiseen" ei käytetä omaa aikaa. Jos haluat osallistua sinun on oltava aktiivisesti mukana etkä voi jäädä odottamaan että muut pyytelee sinua osallistumaan.
Juuri tämän syyn takia olen lopettanut kaiken muille järjestämisen. Ennen järjestelin paljonkin asioita muiden hyväksi mutta se loppui siihen hetkeen kun muut tulivat valittamaan että miksi en nyt järjestänyt kun olen ennenkin järjestänyt ja siihen kun sanoo että sen takia kun en ole aikaisemminkaan saanut järjestely apua niin siihen tulee aina vastaus että hyvin olet järjestänyt ilman apua niin hyvin voit nytkin järjestää ilman apua. Ja kaiken lisäksi ihmiset on lopulta aika paljon rahaa minulle valtaa edellisistä järjestelyistä josta minulle sanottiin että maksan huomenna tai ensiviikolla kun saan rahaa mutta niitä rahoja ei koskaan kuulu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää auttaa muita jos itse vaatii apua muilta. Huvittavasti se ei koskaan ole sama ihminen joka yhteisöllisyyttä haluaa ja se joka muita auttaa
Yhteisöllisyys nähdään melko suppeana jos se on vain auttamista puolin ja toisin. Yhteisöllisyys on ennenkaikkea yhdessä tekemistä.
Nykyisin yhteisöllisyys on myös mitä suurimmassa määrin aktiivisuutta. On osallistuttava siihen yhessä tekemiseen. Yhteisiä retkiä ei järjestetä jos ja kun järjestelyt kaatuu vain muutamien harteille. Muiden "perässä vetämiseen" ei käytetä omaa aikaa. Jos haluat osallistua sinun on oltava aktiivisesti mukana etkä voi jäädä odottamaan että muut pyytelee sinua osallistumaan.
"Apua" on myös se, ettei yhden tai muutaman tarvitse tehdä yksin tai keskenään ja muut ovat vapaamatkustajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää auttaa muita jos itse vaatii apua muilta. Huvittavasti se ei koskaan ole sama ihminen joka yhteisöllisyyttä haluaa ja se joka muita auttaa
Yhteisöllisyys nähdään melko suppeana jos se on vain auttamista puolin ja toisin. Yhteisöllisyys on ennenkaikkea yhdessä tekemistä.
Nykyisin yhteisöllisyys on myös mitä suurimmassa määrin aktiivisuutta. On osallistuttava siihen yhessä tekemiseen. Yhteisiä retkiä ei järjestetä jos ja kun järjestelyt kaatuu vain muutamien harteille. Muiden "perässä vetämiseen" ei käytetä omaa aikaa. Jos haluat osallistua sinun on oltava aktiivisesti mukana etkä voi jäädä odottamaan että muut pyytelee sinua osallistumaan.
"Apua" on myös se, ettei yhden tai muutaman tarvitse tehdä yksin tai keskenään ja muut ovat vapaamatkustajia.
Apua se juuri on, että yhden ei tarvitse tehdä kaikkea vaan apuakin on tarjolla
Olis kiva kuulla, millaisia asioita yhteisöllisyyden puuttetta harmittelevat itse haluaisivat tehdä yhteisön hyväksi.
Mitäs silloin muutama vuosi sitten rupesitte syrjimään ja haukkumaan niitä, jotka eivät ottaneet koronarokotetta ja samalla vaaditte kovaan ääneen huutaen, että rokottamattomat pitää eristää jollekin autiolle saarelle.
Enpä enää välitä pätkääkään mistään yhteisöllisyydestä teidän k-päiden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyys lisääntynyt.
Minä minä minä.
No kerran täällä vaan eletään, joten itsestäni pidän vaan huolen.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs silloin muutama vuosi sitten rupesitte syrjimään ja haukkumaan niitä, jotka eivät ottaneet koronarokotetta ja samalla vaaditte kovaan ääneen huutaen, että rokottamattomat pitää eristää jollekin autiolle saarelle.
Enpä enää välitä pätkääkään mistään yhteisöllisyydestä teidän k-päiden takia.
Sun kaltaisia on aika paljon. Mikset halua yhteisöllisyyttä edes muiden kaltaistesi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Putin on rahoittanut Euroopan ja myös USA:n äärioikeistoa ihan tarkoituksella, niin että he ovat päässeet jopa valtaan asti. Ennen 2010-lukua ihmiset osasivat enimmäkseen olla ihmisiksi, mutta sittemmin täällä Suomessakin on kiihotettu kansaa vihaamaan toisiaan. Se ei lähde siitä että erilaisia ihmisiä on olemassa, koska erilaisia ihmisiä on aina ollut olemassa. Vaan siitä että yhdet ja samat ihmiset ovat saaneet päähänsä että nyt kuuluu vihata ulkomaalaisia, tummaihoisia, muslimeja, romaneja, saamelaisia, naisia, transsukupuolisia, homoseksuaaleja, vegaaneja, luonnonsuojelijoita, antirasisteja, antifasisteja, vasemmistolaisia, köyhiä, työttömiä, sairaita, vammaisia.. Vihaa, vihaa, vihaa. Koko äärioikeistolainen aate perustuu pelkästään muiden ihmisryhmien vihaamiselle, kaikki muu sen ympärillä on pelkkää juhlapuhetta johon he eivät itsekään usko. Tavalliset ihmiset taas yrittävät korostaa ihmisyyttä ja muistuttaa miksi olemme loppujenlopuksi samanlaisia. Siitä huolimatta Putinin hajoita ja hallitse taktiikka on lyönyt läpi.
Kuinka yhteisöllisyyttä voi syntyä kun naapurit ja työkaverit vaihtuvat liian usein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää auttaa muita jos itse vaatii apua muilta. Huvittavasti se ei koskaan ole sama ihminen joka yhteisöllisyyttä haluaa ja se joka muita auttaa
Yhteisöllisyys nähdään melko suppeana jos se on vain auttamista puolin ja toisin. Yhteisöllisyys on ennenkaikkea yhdessä tekemistä.
Nykyisin yhteisöllisyys on myös mitä suurimmassa määrin aktiivisuutta. On osallistuttava siihen yhessä tekemiseen. Yhteisiä retkiä ei järjestetä jos ja kun järjestelyt kaatuu vain muutamien harteille. Muiden "perässä vetämiseen" ei käytetä omaa aikaa. Jos haluat osallistua sinun on oltava aktiivisesti mukana etkä voi jäädä odottamaan että muut pyytelee sinua osallistumaan.
"Apua" on myös se, ettei yhden tai muutaman tarvitse tehdä yksin tai keskenään ja muut ovat vapaamatkustajia.
Minusta yhteisöllisyys nimenomaan ei ole apua lainausmerkeillä tai ilman. Apu tarkoittaa sitä että joku ottaa passiivisesti tarjotun avun vastaan ja joku päättää miten auttaa tai mihin muut voivat osallistua. Esimerkiksi retket ei välttämättä tarkoita sitä että se oli joku ottaisi sen suhteen vastaan apua vaikka voi järjestelyjen suhteen olla passiivinen. Pikemminkin mä puhuisin yhteisestä tekemisestä johon kaikki osallistuu suunnittelusta ja päätöksen teosta lähtien. Tälläistä yhteisöllisyyttä edelleen on olemassa mutta se pitää tavallaan itse löytää. Kukaan ei tule todennäköisesti vetämään hihasta että Hei tuleppa tähän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs silloin muutama vuosi sitten rupesitte syrjimään ja haukkumaan niitä, jotka eivät ottaneet koronarokotetta ja samalla vaaditte kovaan ääneen huutaen, että rokottamattomat pitää eristää jollekin autiolle saarelle.
Enpä enää välitä pätkääkään mistään yhteisöllisyydestä teidän k-päiden takia.
Sun kaltaisia on aika paljon. Mikset halua yhteisöllisyyttä edes muiden kaltaistesi kanssa?
Pedofiileilläkin on omat yhteisönsä, vaikka suurin osa ei hyväksy niitäkään. Rokottamattomat eivät edes riko lakia, joten yhteisöllisyys muiden rokottamattomien kanssa ei pitäis olla edes mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yhteisöllisyyttä voi syntyä kun naapurit ja työkaverit vaihtuvat liian usein?
Tämäpä se. Ennen naapurit pysyivät samoina vuodesta toiseen. Nyt ei ehdi tutustua kehenkään. Nollatuntisopimukset heittelevät työntekijöitä paikasta toiseen. Yritä siinä tutustua kehenkään.
Ei se mihinkään ole kadonnut. Katkeroituneiden ihmisvihaajien sepityksiä tuommoiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yhteisöllisyyttä voi syntyä kun naapurit ja työkaverit vaihtuvat liian usein?
Opiskelukaveritkin vaihtuu usein ja silti syntyy yhteisöjä opiskelijoiden kesken tai eläkkeelle jääneet tai entiset työkaverit muodostaa yhteisön joka lähtee yhdessä laivareissulle jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yhteisöllisyyttä voi syntyä kun naapurit ja työkaverit vaihtuvat liian usein?
Opiskelukaveritkin vaihtuu usein ja silti syntyy yhteisöjä opiskelijoiden kesken tai eläkkeelle jääneet tai entiset työkaverit muodostaa yhteisön joka lähtee yhdessä laivareissulle jne.
Harvinaista.
Tehkää itse sen vinkumanne yhteisöllisyyden eteen jotain muutakin kuin vain vingutte ja odotatte toisten tekevän sen paskasimman työn siinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka yhteisöllisyyttä voi syntyä kun naapurit ja työkaverit vaihtuvat liian usein?
Opiskelukaveritkin vaihtuu usein ja silti syntyy yhteisöjä opiskelijoiden kesken tai eläkkeelle jääneet tai entiset työkaverit muodostaa yhteisön joka lähtee yhdessä laivareissulle jne.
Harvinaista.
En mä näe sitä kovin harviaisen tai ehkä mun ympärillä vain sitten on niitä jotka osallistuu monenlaiseen yhteisöllisyyteen. Ei niistä työkavereista tai opiskelukavereista aina varmastikaan osallistu kuin pieni osa tuohon yhteisöllisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää itse sen vinkumanne yhteisöllisyyden eteen jotain muutakin kuin vain vingutte ja odotatte toisten tekevän sen paskasimman työn siinä!
Onko päivänpaiste herännyt ja on ärripurri päällä. Eikö ole krapularyyppyä. Nyyh....
Nro 112: "Minusta yhteisöllisyys nimenomaan ei ole apua lainausmerkeillä tai ilman. Apu tarkoittaa sitä että joku ottaa passiivisesti tarjotun avun vastaan ja joku päättää miten auttaa tai mihin muut voivat osallistua. Esimerkiksi retket ei välttämättä tarkoita sitä että se oli joku ottaisi sen suhteen vastaan apua vaikka voi järjestelyjen suhteen olla passiivinen. Pikemminkin mä puhuisin yhteisestä tekemisestä johon kaikki osallistuu suunnittelusta ja päätöksen teosta lähtien. Tälläistä yhteisöllisyyttä edelleen on olemassa mutta se pitää tavallaan itse löytää. Kukaan ei tule todennäköisesti vetämään hihasta että Hei tuleppa tähän mukaan."
Mä taas ajattelen hieman tosin. Osittain kyllä olen samaa mieltä kansssi. Siis siinä, että yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä. Mutta yhteisöllisyys ei ole sitä, että joku tekee ja muut vaan nauttii sen yhden tekemisistä. Koska jos niin on ja sse yksi ei enää voi, jaksa tai halua, niin ne muut "yhteisön jäsenet" valittaa, kun yhteisöllisyyttä ei enää ole. Olen samaa mieltä siitä, että yhteisöllisyys on yhdessä tekemistä. Mutta nimenomaan tekemistä. Ei sitä, että odottaa muiden tekevän. Yhteisöllisyydessä ihan jokainen osallistuu. Kukin kykyjensä mukaan. 2-vuotiaan tai 80-vuotiaan ei tarvitse osallistua järjestelyihin samalla tavalla kuin 20-60-vuotiaiden. Mutta se 2-vuotias osallistuu sitten, kun ikää tulee tarpeeksi. ja se 80-vuotias on osallistunut jo nuorempana.
Yhteisöllisyys nähdään melko suppeana jos se on vain auttamista puolin ja toisin. Yhteisöllisyys on ennenkaikkea yhdessä tekemistä.
Nykyisin yhteisöllisyys on myös mitä suurimmassa määrin aktiivisuutta. On osallistuttava siihen yhessä tekemiseen. Yhteisiä retkiä ei järjestetä jos ja kun järjestelyt kaatuu vain muutamien harteille. Muiden "perässä vetämiseen" ei käytetä omaa aikaa. Jos haluat osallistua sinun on oltava aktiivisesti mukana etkä voi jäädä odottamaan että muut pyytelee sinua osallistumaan.