Kun ajelee tuolla Suomen maaseudulla, ei voi ymmärtää miksi
väki pakkautuu kaupunkiin kerrostaloihin ja tiiville alueelle missä saa tuijotella toisten talojen seiniä? Suomessa ei ole yhtäkään erityisen kaunista kaupunkia, lähinnä ankeita lähiöitä pellon reunassa, automarketteja ja harmaita teollisuusalueita.
Meillä on todella kaunis luonto ja kauniita taloja järvien rannalla. Omaa tilaa ja rauhaa. Miksi se ei viehätä ihmisiä? Tiedän että moni sanoo ettei siellä ole töitä, mutta ei niitä tietenkään voi olla kun maaseutu vaan jatkaa tyhjenemistään ja palveluille ei ole käyttäjiä.
Itse ole pian ostamassa ensiasuntoani ja olen täysin kahden vaiheilla, menenkö virran mukana kaupunkiin vai ostanko palan omaa rauhaa maalta.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä landella ole esim high-tech-työpaikkoja.
Etätyö mahdollistaa tämän!
Miten esim elektroniikkalaitteiden tuotekehitystä tehdään etänä? Joka kotiin oma mittauslabra?
Autot on keksitty
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois kiva olla maalla jos:
1) ois töitä
2) sairaala lähellä
Maalla ehkä on määrällisesti vähemmän työpaikkoja, mutta niihin avoimiin taas ehkä sadasosa siitä hakijamäärästä kuin kaupungissa vastaavaan. Todennäköisyydet siis siinä mielessä paremmat että oikeasti pääset johonkin työhön. Vastoin kuin usein väitetään, niin maalla on monia ihan samoja työpaikkoja kuin kaupungissakin, ei pelkästään hoitoalaa tai kaupan kassan töitä. Monenlaista teollisuutta löytyy pikkupaikoiltakin ja niissä tarvitaan duunarien lisäksi korkeakoulutettuja esimerkiksi johtotehtäviin.
Niin, työttömyys taitaa olla matalin Vöyrillä ja Helsingissä taas korkeimpien joukossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ja rauhassa siellä saa olla, mut eipä muuta. Palvelut kaukana, lenkkeilet pikatien vartta, taksia tuskin saa jos ei ole itse ajokunnossa
Miksi ihmeessä pikatien vartta, kun maallahan juuri metsät on täynnä pikkuisia hiekkateitä ja polkuja joita pitkin saa lenkkeillä ihan rauhassa? Eikä tarvitse taapertaa jonossa kuten jossain Nuuksiossa.
Suurimman osan vuodesta ne pikkutiet ova pilkkopimeitä siihen aikaan kun normaali työaikaa tekevä ihminen ehtii lenkkeillä ja syksyllä saa pelätä metsästäjien harhaluoteja.
Jotenkin tuntuu, että tosi moni maaseutua romantisoiva ei asu maaseudulla kuin korkeintaan mökkikautena. Ajatellaan sitä kesä- elokuun idyllistä maaseutua ja unohdetaan loput yhdeksän kuukautta.
No lopulta maaseudullakin on aika harvassa todella kauniita paikkoja. Moni talo vain nököttää jossain pusikossa tai mitäänsanomattoman pellon laidalla.
Maaseudun asukkaiden ahdasmielinen asenne ja juoruilu rajoittavat elämää pahasti.
Miten maalla voi elää, jos on esim. muslimi tai homoseksuaali?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni suuriin syy maaseudulla asumattomuuteen on maalaiset.
Mutta muutenkin, onhan ne työt ja palveluiden puute ihan valideja syitä. Tosi kiva lapsillekin, kun koulukyytiin lähdet seiskan aikaan tai ennemmin, kun se yksi taksi kiertää koko pitäjän ja tasan yhteen aikaan aamusta, alkoi koulusi kasilta tai kympiltä ja illalla sama juttu. Vain noin niin kuin yhtenä esimerkkinä.
Eihän lasten kanssa ole pakko täysin syrjäkylällä asua. Meiltä on reilu kilometri kouluun.
Ei toimi Wolt, Bolt, Ryde, eikä paljon mikään muukaan
Minä taas rakastan asua Helsingin keskustassa. Ovelta menee bussia ja ratikkaa, pyöräbaanaa. Aina on jotain näkemistä tai säpinää. Mulla on varaa isoon kauniiseen kotiin ja kulttuuririentoihin. Miksi minä maalla näivettyisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois kiva olla maalla jos:
1) ois töitä
2) sairaala lähellä
Onko sinulla jokin terveydentilaan liittyvä diagnoosi, joka vaatii säännöllisiä sairaalakäyntejä? Mietin vaan kun tuo on aina se argumentti, jonka perusteella maalle ei kuulma voi muuttaa, ja itse olen 45 vuoden ikään mennessä tainnut käydä sairaalassa tasan kerran sen jälkeen kun sellaisessa synnyin. Onko se ihmisille oikeasti niin relevantti kriteeri sille missä asuu?
Ei se ole, mutta kun ensimmäisen kerran odotat lapsellesi ambulanssia sen tunnin, niin tulee kyllä fiilis, että kerta riitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ja rauhassa siellä saa olla, mut eipä muuta. Palvelut kaukana, lenkkeilet pikatien vartta, taksia tuskin saa jos ei ole itse ajokunnossa
Miksi ihmeessä pikatien vartta, kun maallahan juuri metsät on täynnä pikkuisia hiekkateitä ja polkuja joita pitkin saa lenkkeillä ihan rauhassa? Eikä tarvitse taapertaa jonossa kuten jossain Nuuksiossa.
Suurimman osan vuodesta ne pikkutiet ova pilkkopimeitä siihen aikaan kun normaali työaikaa tekevä ihminen ehtii lenkkeillä ja syksyllä saa pelätä metsästäjien harhaluoteja.
Jotenkin tuntuu, että tosi moni maaseutua romantisoiva ei asu maaseudulla kuin korkeintaan mökkikautena. Ajatellaan sitä kesä- elokuun idyllistä maaseutua ja unohdetaan loput yhdeksän kuukautta.
Totta, että maaseudulla on pimeää. Helsingissäkään ei kyllä lenkkipolut ole juoksukunnossa talvisin. Sisäliikuntamahdollisuuksia löytyy toki Helsingistä paremmin.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ja rauhassa siellä saa olla, mut eipä muuta. Palvelut kaukana, lenkkeilet pikatien vartta, taksia tuskin saa jos ei ole itse ajokunnossa
Miksi ihmeessä pikatien vartta, kun maallahan juuri metsät on täynnä pikkuisia hiekkateitä ja polkuja joita pitkin saa lenkkeillä ihan rauhassa? Eikä tarvitse taapertaa jonossa kuten jossain Nuuksiossa.
Ei läheskään jokaisen maaseutuasunnon lähellä ole. Sitten pitää ajella autolla sinne lenkkeilypaikkaan.
Tyypillinen tilanne on juurikin tuo, että pitää lenkkeillä maantien pientareella. Samoin pyöräillä. Kun rekka ajaa ohi ja on vastaantulevaa liikennettä, se rekka menee puolen metrin päästä sinusta.
Työmatkapyöräily myös rajoittuu kesäaikaan tuon takia, piennar on harvoin talvella ajokuntoinen. Jos nyt työpaikan onnistuu saamaan pyöräilymatkan päästä.Tavallisesti se duuni kuitenkin on 40-80km päässä.
Asun maalla ja minulla on työ täällä, mutta suurimmalla osalla tilanne on tuo.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni suuriin syy maaseudulla asumattomuuteen on maalaiset.
Mutta muutenkin, onhan ne työt ja palveluiden puute ihan valideja syitä. Tosi kiva lapsillekin, kun koulukyytiin lähdet seiskan aikaan tai ennemmin, kun se yksi taksi kiertää koko pitäjän ja tasan yhteen aikaan aamusta, alkoi koulusi kasilta tai kympiltä ja illalla sama juttu. Vain noin niin kuin yhtenä esimerkkinä.
Maksimi mikä koulukyytiin saisi mennä päivässä on 2&1/2 tuntia. Tutkittu on että oppimistuloksiin heikentävästi vaikuttaa jo kun puolen tunnin koulumatka ylittyy.
Puolison yksinyrittäjän työ vaatii fyysiset tilat mielellään sellaisella paikalla jossa on paljon ihmisiä. Eikä hänellä ole autoa tai ajokorttia. Se on siis asuttava jossain, missä bussit kulkevat ja hän voi kulkea työhönsä. Toki täällä laitakaupungin alueellakin on kivoja pientaloalueita. En minä mielelläni nykyisessä asunnossani asu, mutta menee paremman puutteessa.
Vierailija kirjoitti:
AP ei siis ymmärrä kaupungistumista? Jos maalla olisi töitä, sinne muodostuisi kaupunki.
Maalla on työvoimapula.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ois kiva olla maalla jos:
1) ois töitä
2) sairaala lähellä
Niin tottahan se olisi. Mutta ihan mielenkiinnosta, kuinka usein käyt sairaalassa?
Lisäksi:
3) päiväkoti
4) koulu
5) ruokakauppa
6) postin automaatti (paljon tilataan tavaraa netistä ja kotiin tilaaminen maksaa maltaita)
Summarum: peruspalvelut pitäisi maalla olla jotta siellä pystyy elämään.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni suuriin syy maaseudulla asumattomuuteen on maalaiset.
Mutta muutenkin, onhan ne työt ja palveluiden puute ihan valideja syitä. Tosi kiva lapsillekin, kun koulukyytiin lähdet seiskan aikaan tai ennemmin, kun se yksi taksi kiertää koko pitäjän ja tasan yhteen aikaan aamusta, alkoi koulusi kasilta tai kympiltä ja illalla sama juttu. Vain noin niin kuin yhtenä esimerkkinä.
Niin no maallakaan nyt ei ole mikään pakko asua missään viimeisessä korvessa, vaan monet maaseudulla asuvat asuu ihan siinä kuntakeskuksessa jonka sisällä lapset voi vaikka kävellä kouluun. Minä esimerkiksi asun omakotitalossa vesistön äärellä maalla, mutta lähimpään kouluun on silti vain alle kilometri.
Varmaan talvella välimatkat ja muulloinkin. Liukkaus, viima, hyttyset, paarmat. Kaikilla ei ole autoa ja rahaa maaseudummalle. Erikoislääkäreitä ja sellaisia kaupungissa. Kaupungissa on liikaa väkeä ja ongelmia, suunnittelu osaksi ok mutta asuminen liian lähekkäin. Palvelut ahdettu pieneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin ja rauhassa siellä saa olla, mut eipä muuta. Palvelut kaukana, lenkkeilet pikatien vartta, taksia tuskin saa jos ei ole itse ajokunnossa
Miksi ihmeessä pikatien vartta, kun maallahan juuri metsät on täynnä pikkuisia hiekkateitä ja polkuja joita pitkin saa lenkkeillä ihan rauhassa? Eikä tarvitse taapertaa jonossa kuten jossain Nuuksiossa.
Suurimman osan vuodesta ne pikkutiet ova pilkkopimeitä siihen aikaan kun normaali työaikaa tekevä ihminen ehtii lenkkeillä ja syksyllä saa pelätä metsästäjien harhaluoteja.
Jotenkin tuntuu, että tosi moni maaseutua romantisoiva ei asu maaseudulla kuin korkeintaan mökkikautena. Ajatellaan sitä kesä- elokuun idyllistä maaseutua ja unohdetaan loput yhdeksän kuukautta.
Minä ihan asun maaseudulla, ympäri vuoden, ja osaan myös käyttää otsalamppua pimeään aikaan. Eipä siellä tiellä ole vielä yhtään metsästäjää tullut vastaan, kyllä ne rämpii aika paljon syvemmällä siellä metsässä kuin minne ehdin työpäivän jälkeen pikku kävelylenkillä.
Mulla oikeastaan kolme syytä. Ensinnäkin se, että en halua asua omakotitalossa. Nuorena olisin vielä halunnutkin, mutta sairastuin jo 34-vuotiaana nivelreumaan. Koen, että omakotitalossa on ihan liikaa hommaa. Toiseksi mulla ei ole autoa eikä ajokorttiaan. Kolmanneksi kaikki ystäväni ja läheiseni asuvat täällä pääkaupunkiseudulla. Voisin kuvitella asuvani maaseudulla, jos pystyisin elämään lähes täysin omavaraisesti. Siis kasvattamaan itse ruokani jne. Se vaan ei näiden nivelten kanssa onnistuisi.
Maaseutua löytyy lähempääkin kuin korvesta.