Kannattaisiko erota?
Minä ja mies ollaan oltu yhdessä noin 20 vuotta. Koskaan tämä ei ole ollut mikään intohimoinen suhde, mutta nyt mitään lämpöä ja läheisyyttä ei ole ollut vuosiin. Ollaan kuitenkin ihan perusonnellisia, ei riidellä ja tehdään paljon juttuja yhdessä. Nyt yhtäkkiä tajusin, että en halua viettää lomaani samaan aikaan mieheni kanssa. Mieheni on minulle niin kuin kaveri, jonka kanssa hengaan, kun ei ole ketään muutakaan? Vaikea selittää. Rakastan miestäni, mutta en ole rakastunut mieheeni. En tiedä olenko ollut koskaan vai oliko joskus nuorena vain kiire perheen perustamiseen ja isänä hän onkin täydellinen. Isänä ja kotona puolisona, mutta ei sitten ehkä rakastettuna? En osaa pukea tunteitani sanoiksi enkä ole koskaan näistä tunteista kenellekään puhunutkaan. Mietin vaan, että hukkaanko koko elämäni olemalla väärän ihmisen kanssa? Saakohan kukaan mun ajatuksesta kiinni...
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Itse lähinnä miehenä mietin että miten ap:n mies kokee asian. Varmasti totaalista psykopaattista kidutusta elää seksittömässä ja intohimottomassa suhteessa 20 vuotta. Hajottaa ihmisen täysin rikki, kun vaimo ei halua eikä halua erotakaan. Järkyttävää. Lapset kasvaa ja näkee koko teatterin missä ei ole rakkautta vanhempien välillä. Ei ole terve parisuhde missään muodossa. Miehillä ne halut on usein kymmenkertaiset naisiin nähden.
Kuinka pitkään olet ap pitänyt miestäsi löyhässä silmukassa ja puutteessa?
Onko miehen itsetunto näkyvästi hyvä vai onko hän ihan hajalla, kun et halua häntä. Kyllä se tulee miehelle selväksi jo vuodessa parissa.
Minäkin mietin tuota ja oliko itse ap, joka myösi että mies viihtyy lähinnä "häkissä" kotonaan.Onko itsetunto tapettu tältä kaverilta täysin seksittömässä liitossa? Lapset saatu ja alettu pihtaamaan, kun ei alunperinkään mies kiinnostanut kuin lastensaannin mielessä. Ihmisen itsetunnolle on kuitenkin aika tärkeää tulla halutuksi ja rakastetuksi.
Järkyttäviä naisia tällä palstalla. Ap, tee palvelus miehellesi ja eroa.
AP:n kannattaisi nyt antaa jonkin aikaa huomiota miehen alakertaan oikein kunnolla. Molemmat siitä innostuu
Käske miehesi laihduttaa. Vaikea himoita läskiä ukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on 'paras ystäväsi', älä luovu!! On harvinaista olla niin hyvin samoilla aaltopituuksilla miehensä kanssa. Pelkkä seksi ei riitä täysipainoiseen kunnolliseen parisuhteeseen.
Ystävyyskö ilman seksiä ja kosketusta kuuluu normaali parisuhteeseen? Jokainen saa toki elää sellaisessa suhteessa kuin haluaa, mutta seksi ja muu läheisyys kuuluu parisuhteeseen, miksi tyytyä vähempään?
Vierailija kirjoitti:
Jatkan sen verran että kun ei ole kipinää mutta ei ole hellyyttäkään miestä kohtaan. Eli ei tee mieli koskea. Kosketus ei inhota tai ällötä vaan ei vaan tee mieli helliä miestäni yhtään vaikka arvostan häntä kovasti. En tiedä yhtään mistä on kyse. Keskusteluyhteyskin tökkii, eikä mies halua puhua mitään syvällisiä. Käski tulla tänne palstalle puhumaan syvällisiä jos syvällisyys kiinnostaa. Mies ei kuitenkaan halua erota vaikka hän on minua nuorempi ja ehtisi vaikka perheenkin vielä perustaa. Olemme kuitenkin hyvissä väleissä pääsääntöisesti jne. Asia on kyllä hyvin outo. -se joka kirjoitti tuolla ylempänä kipinän puuttumisesta
Onko miehesi hetero?
Eihän tuo normaalilta vaikuta, että ei halua erota, mutta pidät häntä totaalisesti puutteessa ja aistit ettei hän ole haluttava, mutta rakastat?
Homomiestä on vaikea himoita, koska on niin homo. Onko miehesi heteroutta epäilty ennenkin parisuhteenne aikana?
Naisten uskollisuus on kohdistunut 100% omille tunteilleen. Älkää odottako, että tapahtuisi jotain ihmeellistä että uskollisuuden kohde vaihtuisi uskollisuudeksi jotain ihmistä kohtaan. Jos mies on niin itsekäs että toivoo tunteiden uskollisuutta itselleen, niin tutkikoot nöyrästi omaa hölmöyttään vapautuakseen itsekkyydestään.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kirjoitit kuin omasta suhteestani. Oikein ällistyin kun oli kuin omasta kynästä! Samaa miettinyt ja mieheni on kuitenkin luotettava ja hyvä mies. Mutta mitään kipinää en koe häntä kohtaan mutta kuitenkin arvostusta ja hän on paras ystäväni.
Olisin voinut kirjoittaa noin vielä kolme vuotta sitten. Vaikka jo silloin mies oli valitellut seksin ja läheisyyden puutetta, ajattelin tilanteen olevan hänelle yhtä ok kuin minullekin. Aloin huomata yhä useammin ajattelevani kuin ap, tunsin henkistä yksinäisyyttä, enkä halunnut miestä enää. Ajattelin kuitenkin, että hän on luotettava ja hyvä, ja että olisin hullu jos lähtisin. Jonkun riidan yhteydessä nämä kaikki tuli puheeksi, ja mies vaikuttikin suorastaan katkeralta minua kohtaan. Ihmettelin tätä, kunnes pikkuhiljaa aloin yhdistellä asioita, ja tämän takia kysellä muualtakin, ja järkytyksekseni selvisi että mies ei ollutkaan luotettava ja hyvä, vaan hänellä oli ollut pari sivusuhdetta jo hyvän aikaa. Ja kun mietin, että miten ja milloin, tajusin että samanlaisia menoja miehellä oli myös silloin kun lapset oli pieniä. Maailmani musertui, mutta tajusin ainakin sen, että vaistoni oli saanut minut pitämään etäisyyttä ja tuntemaan yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan sen verran että kun ei ole kipinää mutta ei ole hellyyttäkään miestä kohtaan. Eli ei tee mieli koskea. Kosketus ei inhota tai ällötä vaan ei vaan tee mieli helliä miestäni yhtään vaikka arvostan häntä kovasti. En tiedä yhtään mistä on kyse. Keskusteluyhteyskin tökkii, eikä mies halua puhua mitään syvällisiä. Käski tulla tänne palstalle puhumaan syvällisiä jos syvällisyys kiinnostaa. Mies ei kuitenkaan halua erota vaikka hän on minua nuorempi ja ehtisi vaikka perheenkin vielä perustaa. Olemme kuitenkin hyvissä väleissä pääsääntöisesti jne. Asia on kyllä hyvin outo. -se joka kirjoitti tuolla ylempänä kipinän puuttumisesta
Kirjoitin tuolla aikaisemmin kuinka olin samassa tilanteessa ja näin meilläkin oli.
Niille jotka syyllistää miehen hyvinvoinnista, niin ei meillä se mieskään läheisyyttä halunnut. Oltiin ihan kämppiksiä.
Mies harrasti liikuntaa, oli hyvässä työssä, mutta ei halunnut seksiä.
Jos muuta vikaa ei ole, niin yrittäkää puhaltaa lisää romantiikkaa ja intohimoa suhteeseen. Jos se ei vuodessa onnistu, niin sitten palaa eroajatusten äärelle. Kun ei sulla selvästikään ole mikään kiire lähtö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on 'paras ystäväsi', älä luovu!! On harvinaista olla niin hyvin samoilla aaltopituuksilla miehensä kanssa. Pelkkä seksi ei riitä täysipainoiseen kunnolliseen parisuhteeseen.
Kyllähän tuollainen tuhoaa miehen sielun täysin, jos nainen on yhdessä "kaverina". Miten sellainen mies voi kokea itsetuntoa lähestyä naisia, jos saa siltä läheisimmältä reaktion ettei tämä halua häntä.
Ap:n mies no todennäköisesti tyhjä kuin ruukku ja täysin kuollut, mutta esittää elävää.
Kyllähän tuossa vaiheessa terve mies olisi lähtenyt suhteesta eikä eläisi puutteessa.
Näen näitä miehiä työssäni päivittäin. Heillä on tyhjä katse ja alaspäin painunut ryhti. Heidän olemus on kuin lakastuneen kukan. Minun käsittelyssä he ainakin hetkeksi muuttuvat kuin rakastetuksi kukaksi. Jokainen ansaitsee rakkautta ja läheisyyttä.
Nautitko ap kun saat tuhota ihmisen ja tuhota häneltä sisimmän siitä kuka on?
Hukkasit jo 20 vuotta olemalla sen kanssa. Et saaa nuoruutta takas panemalla muita miehiä. Paras kumppai on kuitenkin se jonka kanssa on hyvä ja turvallinen olla. Teidän pitää yhdessä keksiä miten saada suhteeseen lisää virtaaa ja rakkautta. Ekaksi joku kylpyläloma jossa hierotte toisianne ja harrastatte seksiä ja vietätte kaksin aikaan ilman puhelimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan sen verran että kun ei ole kipinää mutta ei ole hellyyttäkään miestä kohtaan. Eli ei tee mieli koskea. Kosketus ei inhota tai ällötä vaan ei vaan tee mieli helliä miestäni yhtään vaikka arvostan häntä kovasti. En tiedä yhtään mistä on kyse. Keskusteluyhteyskin tökkii, eikä mies halua puhua mitään syvällisiä. Käski tulla tänne palstalle puhumaan syvällisiä jos syvällisyys kiinnostaa. Mies ei kuitenkaan halua erota vaikka hän on minua nuorempi ja ehtisi vaikka perheenkin vielä perustaa. Olemme kuitenkin hyvissä väleissä pääsääntöisesti jne. Asia on kyllä hyvin outo. -se joka kirjoitti tuolla ylempänä kipinän puuttumisesta
Kirjoitin tuolla aikaisemmin kuinka olin samassa tilanteessa ja näin meilläkin oli.
Niille jotka syyllistää miehen hyvinvoinnista, niin ei meillä se mieskään läheisyyttä halunnut. Oltiin ihan kämppiksiä
Näissä tilanteissa mies on joskus vuosia yrittänyt tehdä aloitetta ja kun ei ole onnistunut, niin on ajatellut että ptäköön tunkkinsa.
Vastavuoroisuutta tarvittaisi. Ei voi odottaa mieheltä aina aloitteita, koska mies kokee sen torjunnan usein 70% aloitteista. Jossain vaiheessa oppii ettei kannata edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on 'paras ystäväsi', älä luovu!! On harvinaista olla niin hyvin samoilla aaltopituuksilla miehensä kanssa. Pelkkä seksi ei riitä täysipainoiseen kunnolliseen parisuhteeseen.
Kyllähän tuollainen tuhoaa miehen sielun täysin, jos nainen on yhdessä "kaverina". Miten sellainen mies voi kokea itsetuntoa lähestyä naisia, jos saa siltä läheisimmältä reaktion ettei tämä halua häntä.
Ap:n mies no todennäköisesti tyhjä kuin ruukku ja täysin kuollut, mutta esittää elävää.
Kyllähän tuossa vaiheessa terve mies olisi lähtenyt suhteesta eikä eläisi puutteessa.
Näen näitä miehiä työssäni päivittäin. Heillä on tyhjä katse ja alaspäin painunut ryhti. Heidän olemus on kuin lakastuneen kukan. Minun käsittelyssä he ainakin hetkeksi muuttuvat kuin rakastetuksi kuka
Miten kukaan toinen voi olla vastuussa miehen itsensä hyvinvoinnista. Mieshän sanoi ettei halua erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kirjoitit kuin omasta suhteestani. Oikein ällistyin kun oli kuin omasta kynästä! Samaa miettinyt ja mieheni on kuitenkin luotettava ja hyvä mies. Mutta mitään kipinää en koe häntä kohtaan mutta kuitenkin arvostusta ja hän on paras ystäväni.
Olisin voinut kirjoittaa noin vielä kolme vuotta sitten. Vaikka jo silloin mies oli valitellut seksin ja läheisyyden puutetta, ajattelin tilanteen olevan hänelle yhtä ok kuin minullekin. Aloin huomata yhä useammin ajattelevani kuin ap, tunsin henkistä yksinäisyyttä, enkä halunnut miestä enää. Ajattelin kuitenkin, että hän on luotettava ja hyvä, ja että olisin hullu jos lähtisin. Jonkun riidan yhteydessä nämä kaikki tuli puheeksi, ja mies vaikuttikin suorastaan katkeralta minua kohtaan. Ihmettelin tätä, kunnes pikkuhiljaa aloin yhdistellä asioita, ja tämän takia kysellä muualtakin, ja järkytyksekseni selvisi että mies ei
Tuliko yllätyksenä että parisuhteessa on parisuhdeseksiä ja jos sellaista ei ole, niin mies on eläin ja hakee sen muualta.
Se on inhimillistä kokea että joku haluaa, jos oma kumppani ei halua. Jos sellaisessa suhteessa olet ilman kosketusta, niin pian sinua ei enää ole. Olet vain tyhjä kuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkan sen verran että kun ei ole kipinää mutta ei ole hellyyttäkään miestä kohtaan. Eli ei tee mieli koskea. Kosketus ei inhota tai ällötä vaan ei vaan tee mieli helliä miestäni yhtään vaikka arvostan häntä kovasti. En tiedä yhtään mistä on kyse. Keskusteluyhteyskin tökkii, eikä mies halua puhua mitään syvällisiä. Käski tulla tänne palstalle puhumaan syvällisiä jos syvällisyys kiinnostaa. Mies ei kuitenkaan halua erota vaikka hän on minua nuorempi ja ehtisi vaikka perheenkin vielä perustaa. Olemme kuitenkin hyvissä väleissä pääsääntöisesti jne. Asia on kyllä hyvin outo. -se joka kirjoitti tuolla ylempänä kipinän puuttumisesta
Onko miehesi hetero?
Eihän tuo normaalilta vaikuta, että ei halua erota, mutta pidät häntä totaalisesti puutteessa ja aistit ettei hän ole haluttava, mutta rakastat?
Homomiestä on vaikea him
Nyt ap:n miehestä on tehty jo läski homo.
Hienoa.
Ei kannata, ap. Tulisit katumaan. Tällä hetkellä et vain tajua mitä kaikkea hyvää suhteessa on. Sen tajuaa vasta sitten kun sitä ei enää ole. Hyvästä miehestä kannattaa pitää kiinni.
Valitse haluatko intohimo vai kaverisuhteen. Kavereitahan te vain olette. Ette rakastavaisia.
Jos joudut tällaista kysymään tällä palstalla niin joo, miehesi kannattaisi erota sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ap:n miehestä on tehty jo läski homo.
Hienoa.
Lisäisin tuohon että myös piereskelevä ja kuorsaava tyhjänlässyttäjä.
Koko maailman vihatuin homo, joka ei tiedä olevansa homo edes sateenkaarisaattueen keulakoristettuna. Hän vain toljottaa tyhmänä eteensä ja hymyilee tyhmää uskollisen korain hymyään. Sellainen hymy oikein houkuttaa läpsäisemään kuonolle kunnon avarin.
Kyllähän tuollainen tuhoaa miehen sielun täysin, jos nainen on yhdessä "kaverina". Miten sellainen mies voi kokea itsetuntoa lähestyä naisia, jos saa siltä läheisimmältä reaktion ettei tämä halua häntä.
Ap:n mies no todennäköisesti tyhjä kuin ruukku ja täysin kuollut, mutta esittää elävää.
Kyllähän tuossa vaiheessa terve mies olisi lähtenyt suhteesta eikä eläisi puutteessa.