Mies elää omaa elämäänsä, vaimo ja lapset keskenään omaansa. Tavallistakin?
Olen itse tässä se vaimo-osapuoli, ja alkaa jo pahasti kyllästyttämään. Mies kulkee omissa menoissaan ja harrastuksissaan, kavereidensa kanssa mökkiviikonlopuilla jne. Yhtään yhteistä reissua tänäkään kesänä ei tehdä, koska miestä ei oikein kiinnosta. Tai hän ei jaksa, ei ehdi, ei nyt tee mieli. Sukuni juhlissa käyn lasten kanssa, sinne mies ei tule mukaan, käy yksin ilman lapsia tapaamassa omaa sukuansa. Kesäloman retket teen lasten kanssa, mies menee samaan aikaan omille retkilleen. Sama se on läpi vuoden. Lomamatkoja yhdessä ei ole, on vain mies keskenään ja sitten minä ja lapset keskenämme, tai ei matkoja ollenkaan. Edes jätskille ei ole lähtenyt meidän kanssa yli vuoteen. Elää omaa elämäänsä ja on kuin lapsetkaan ei hänen elämään kuuluisi. Usein emme edes tiedä missä on. Vastaa kyllä jos soitamme perään ja kysymme, mutta yleensä en viitsi, jos kerran valitsee mennä yksin niin menköön sitten. Onko tämä tavallistakin? Itse en tätä haluaisi. Toiseen naiseen en usko ollenkaan, mikään ei sellaiseen viittaa. Saan hänet aina kiinni, kulkee vanhoissa rönttösissään eikä mitenkään suihkunraikkaana. Olen pari kertaa ehdottanut eroa, mutta mies ei halua erota. Eiköhän haluaisi jos hänellä joku nainen olisi.
Kommentit (221)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa täällä väkisin tuputtamassa toista naista. Tuskinpa sellaista on. Monella miehellä ajaa oma napa, omat kaverit, omat harrastukset ja omat elämykset helposti perheen ohi. Ei siihen mitään naista tarvita.
Sitähän naiset tekevät, yrittävät kylvää sitä epävarmuutta.
Tuskinpa tahallaan. Luulen, että taustalla on se, että naisten olisi helpompi hyväksyä se, että miehellä on toinen nainen, kuin se, että miehellä on vaikkapa niin kiva polkupyörä tai golfmaila, että se saa laiminlyömään lapsetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa täällä väkisin tuputtamassa toista naista. Tuskinpa sellaista on. Monella miehellä ajaa oma napa, omat kaverit, omat harrastukset ja omat elämykset helposti perheen ohi. Ei siihen mitään naista tarvita.
Sitähän naiset tekevät, yrittävät kylvää sitä epävarmuutta.
Mies on jo pettänyt perheensä vaikka sitä toista naista olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä oli tuollaista, yksinäistä.Pyysin vuosikausia muutosta, ei tapahtunut.Jätin miehen ja se oli tietysti shokki ja yllätys! Nyt hän on onneton ja minä onnellinen.
Lisään vielä tähän että nyt hän hoitaa lapsia 50% koska muuten joutuisi maksamaan elareita. Ja tähän varmasti sinunkin tuleva exä suostuu koska muuten hän maksaa ja paljon.
Mistä olet saanut käsityksen ettei vuoroviikkomalissa makseta elatusta? Mies vedätti sua siinäkin asiassa.
Kyllä mä sen tiedän! Mies joka on tuollainen luuseri, ei sitten ole lasten kanssa jos joutuu maksamaan.
Kyllä meilläkin helposti ajauduttaisi tämän tyyppiseen tilanteeseen - mutta ei siis ole tossa pisteessä onneksi.
Miestä kiinnostaa ensi sijaisesti omat juttunsa, lähinnä siis harrastukseen liittyvät jutut, joihin kuluu helposti koko viikonloppu, iltoja, tuntikausia. Ja siis todellakin on niissä harrastushommissa, eikä minkään toisen naisen kanssa 😂
Sen sijaan lapsiin liittyvät jutut ei oo pahemmin kiinnostanut, joten itse olen hoitanut pääosin lapset. Nyt kun ovat jo isompia koululaisia, niin kuskaa kyllä treeneihin ja peleihin ja osallistuu arkeen esim. laittamalla ruokaa ym. perus juttuja tietysti.
Mutta jos haluan jonnekin lomareissulle koko perheellä, niin minun se pitää suunnitella, varata ja järjestää, välillä jopa maksaa yksin. Välillä reissataan ilman miestäni, mutta välillä myös koko perheellä.
Tilanne ei ole ideaali, mutta menettelee. Tärkein syy pysyä yhdessä on raha sekä se, että on jotain apua arjessa. Olisi ihan helvetillistä yritä revetä itse joka paikkaan ja lisäksi tosiaan tulot putoaisi paljon, pitäisi muuttaa johonkin pikkuluukkuun eikä olisi rahaa matkusteluun ym. Ja tienaamme mieheni kanssa saman verran molemmat, jos asumiskustannukset pitäisi käytännössä tuplata, niin kyllä se köyhdyttäisi merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä oli tuollaista, yksinäistä.Pyysin vuosikausia muutosta, ei tapahtunut.Jätin miehen ja se oli tietysti shokki ja yllätys! Nyt hän on onneton ja minä onnellinen.
Lisään vielä tähän että nyt hän hoitaa lapsia 50% koska muuten joutuisi maksamaan elareita. Ja tähän varmasti sinunkin tuleva exä suostuu koska muuten hän maksaa ja paljon.
Mun mies lähti, jätti toisen takia. Maksaa elarit ja näkee lapsia vain kerran kuussa, jos sitäkään. Minulle jäi koko vastuu kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa täällä väkisin tuputtamassa toista naista. Tuskinpa sellaista on. Monella miehellä ajaa oma napa, omat kaverit, omat harrastukset ja omat elämykset helposti perheen ohi. Ei siihen mitään naista tarvita.
Kyllä siihen tarvitaan toinen nainen. Huomaat, että olet nuori. Mä olen nähnyt näitä läheltä ja itsekin kokenut. Ap:n miehellä on taatusti toinen nainen. Mies käyttäytyy just silleen, miten miehet käyttäytyy, kun heillä on avioliiton rinnalla salarakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa täällä väkisin tuputtamassa toista naista. Tuskinpa sellaista on. Monella miehellä ajaa oma napa, omat kaverit, omat harrastukset ja omat elämykset helposti perheen ohi. Ei siihen mitään naista tarvita.
Sitähän naiset tekevät, yrittävät kylvää sitä epävarmuutta.
Tuskinpa tahallaan. Luulen, että taustalla on se, että naisten olisi helpompi hyväksyä se, että miehellä on toinen nainen, kuin se, että miehellä on vaikkapa niin kiva polkupyörä tai golfmaila, että se saa laiminlyömään lapsetkin.
Älä jaksa olla lapsellinen. Naisen katkeruus voittaa kun kuolemankin. Kun on itse tullut petetyksi mikä onkaan oivallisempi tapa yrittää sauttaa muita kuin se, että ilkkuu sun miehes pettää.
Siinä olet oikeassaa, että toinen nainen syytökset ovat vain pinnallisia kuittauksia, jotka jättävät oikeat syyt ja ongelmat pimentoon. Se on vaan helpompaa, ei tarvitse kohdata niitä omia vikoja ja puutteita.
Jos et ap ajattele itseäsi, niin ajattele edes lapsiasi. He saavat ihan hirveän kuvan parisuhteestanne. Äitl on kynnysmatto ja lapset yhdentekeviä. Tuollainen traumatisoi.
On se kumma kun nämä asiat tulee yllätyksenä, eikö seurusteluaikana pitäisi vähän edes selvittää onko yhteinen tulevaisuus vain omassa pääkopassa vai onko se tosiaan yhteinen? Tässäkin tapauksessa aloittaja lienee unohtanut kuunnella mitä suunnitelmia puolisolla on ja nyt valittaa nettiin kun puolisolla on omiakin ajatuksia. Olisi ehkä ollut syytä istua itse hiljaa ja kuunnella. Tämä on vähän sama asia kuin autokaupan jälkeen valittaa ettei tässä ole vetokoukkua. Asia tulee noin 3 sekunnissa selväksi kumartamalla kerran nöyrästi auton takana. Se vaan pitää tehdä etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä oli tuollaista, yksinäistä.Pyysin vuosikausia muutosta, ei tapahtunut.Jätin miehen ja se oli tietysti shokki ja yllätys! Nyt hän on onneton ja minä onnellinen.
Lisään vielä tähän että nyt hän hoitaa lapsia 50% koska muuten joutuisi maksamaan elareita. Ja tähän varmasti sinunkin tuleva exä suostuu koska muuten hän maksaa ja paljon.
Mun mies lähti, jätti toisen takia. Maksaa elarit ja näkee lapsia vain kerran kuussa, jos sitäkään. Minulle jäi koko vastuu kaikesta.
Usko pois se on helpomaa sekä sinulle, että lapsille. Tuo kertoo ostaneesa lapselle sen isän. Mitä lapsi sellaisella isälle tekee?
Vaikka mies ei sitä ehkä itselleenkään myönnä, niin kuulostaa siltä, että kun ensimmäisen kerran ehdotit eroa, niin hän teki sinuun henkisen eron. Avioliitossa ei koskaan saa ehdottaa eroa uhkauksena! Se muuttaa koko suhteen dynamiikan. Vaikea tuosta on enää tulla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaanpa täällä väkisin tuputtamassa toista naista. Tuskinpa sellaista on. Monella miehellä ajaa oma napa, omat kaverit, omat harrastukset ja omat elämykset helposti perheen ohi. Ei siihen mitään naista tarvita.
Kyllä siihen tarvitaan toinen nainen. Huomaat, että olet nuori. Mä olen nähnyt näitä läheltä ja itsekin kokenut. Ap:n miehellä on taatusti toinen nainen. Mies käyttäytyy just silleen, miten miehet käyttäytyy, kun heillä on avioliiton rinnalla salarakas.
Huomaa, että olet katkera. Monille miehiin katkeroituneille naisille tuntuu olevan aidosti vaikeaa hyväksyä, että useimmat miehet eivät ole epäluotettavia pettäjäsikoja. Tätä oman pään pyhää totuuttaa julistetaan kuin jotain evankeliumia.
Meillä oli juuri tuollaista, oli kuin olisit kuvannut minun elämääni.
Erosimme kolme vuotta sitten.
Ero oli helppo (tai niin helppo kuin se nyt voi olla), sillä ei minulla ollut mitään tunnesidettä mieheen ollut enää useampaan vuoteen. Arki ei myöskään muuttunut minulla ja lapsilla mitenkään erityisesti, sillä ei isä ollut arjessamme ollut mukana juurikaan tähän asti. Isä kyllä on sillä tavalla luotettava, että kun lapset nyt ovat hänellä (isä kaikesta huolimatta on lapsille tärkeä), niin asiat siellä sujuvat hyvin.
Muistan aina, kuinka mies aina lauantaiaamulla kyseli minulta ja lapsilta, että "mitäs te aiotte tänään tehdä? mitäs viikonloppusuunnitelmia teillä on?" ja sitten minä ja lapset lähdettiin kaupungille / futistreeneihin / ruokaostoksille / mitä sitä ihmiset nyt vapaa-aikana tekevät ja lähti omiin menoihinsa, esim. yksin kaupungille tai kuntosalille. Hänelle ei tullut jotenkin edes mieleen, että voisi tehdä jotakin perheensä kanssa.
Ei todellakaan ole normaalia.... tai ei ainakaan pitäisi olla.
1 ) Nyt laitat miehen lasten kanssa puistoon tms, missä voivat viettää yhteistä aikaa. On hänelle ja lapsille ihan hyväksi olla välillä yhdessä ilman sua. Etsi myös itsellesi esim. harrastus, johon voit mennä yksin tai jonkun kaverin kanssa. Mies katsoo lapsia sillä aikaa. Vietätkö ikinä aikaa omien kavereiden kanssa?
Tehkää oikeasti myös jotain yhdessä....
Tärkeää olisi saada mies ymmärtämään, että olette tiimi ja teette asioita yhdessä sopien.
2) Toki, jos mies maksaa kaiken (sinun ja lasten elämän) ja tykkäät tehdä lasten kanssa asioita, sekä olet tilanteeseen tyytyväinen, niin voithan ottaa kaiken ilon irti ja teet elämästäsi mieleisin. Matkustelet lasten kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Käytte kylpylöissä, viikonloppuisin hotelleissa, risteilyillä, teattereissa jne. jos kerran mies maksaa kaiken mukisematta ja itse hiihtelee omia reittejään.
Tärkeintä on, että olet tyytyväinen omaan elämääsi ja sinut päätöksesi kanssa. Jos miehesi ei halua muuttaa omaa toimintaansa ja et ole tyytyväinen tuohon vaihtoehtoon kaksi, niin jäljelle jää asumusero tai ero.
Ehkä kuitenkin kannattaa ensin jutella ja selvittää koko asia miehen kanssa ja tehdä pelisäännöt selväksi.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun nämä asiat tulee yllätyksenä, eikö seurusteluaikana pitäisi vähän edes selvittää onko yhteinen tulevaisuus vain omassa pääkopassa vai onko se tosiaan yhteinen? Tässäkin tapauksessa aloittaja lienee unohtanut kuunnella mitä suunnitelmia puolisolla on ja nyt valittaa nettiin kun puolisolla on omiakin ajatuksia. Olisi ehkä ollut syytä istua itse hiljaa ja kuunnella. Tämä on vähän sama asia kuin autokaupan jälkeen valittaa ettei tässä ole vetokoukkua. Asia tulee noin 3 sekunnissa selväksi kumartamalla kerran nöyrästi auton takana. Se vaan pitää tehdä etukäteen.
Liian kiire siihen rakkauteen. Yleensä ne viat ja puutteet tulee esille varhaisessa vaiheessa sitä seurustelua, mutta niille merkeille ollaan sokeita kun on unelma siitä perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Miehet tykkää lapsista, sen 10 min kun niitä tehdään, sitten kiinnostus hiipuu merkittävästi.
Kun puhut omasta kokemuksestasi, älä vertaa muihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä oli tuollaista, yksinäistä.Pyysin vuosikausia muutosta, ei tapahtunut.Jätin miehen ja se oli tietysti shokki ja yllätys! Nyt hän on onneton ja minä onnellinen.
Lisään vielä tähän että nyt hän hoitaa lapsia 50% koska muuten joutuisi maksamaan elareita. Ja tähän varmasti sinunkin tuleva exä suostuu koska muuten hän maksaa ja paljon.
Tai sitten joudut nielemään ylpeytesi ja tajuat, että jotain oli pahasti pielessä, kun sinun kanssasi ollessa ei kiintymyssuhdetta voinut lapsiin luoda. Miehet, jotka välittävät vain itsestään, ovat valmiita lapsettomaan elämään, hinnalla millä hyväänsä.
Vierailija kirjoitti:
Jos et ap ajattele itseäsi, niin ajattele edes lapsiasi. He saavat ihan hirveän kuvan parisuhteestanne. Äitl on kynnysmatto ja lapset yhdentekeviä. Tuollainen traumatisoi.
Ei ap ole mikään kynnysmatto. Ei ap hoida miehen asioita, hän kertoo että hän keskittyy elämään omaa elämäänsä lastensa kanssa. Mies on ryhtynyt ihan erilliseksi siitä elämästä. Ei ap kynnysmattona anele miestä ja piikomalla pyykkää hänen pyykkejään jne. Vaan suunnittelee eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On yleistä. Mieti, mitä saat itse tuosta järjestelystä irti, ja onko se sen arvoista.
En minä tietenkään saa tästä oikein mitään irti, siksihän olen sitä eroa ehdottanut. Mutta toisaalta ei tässä mitään isoa kärsimystäkään minulle ole, niin en tunne myöskään kovaa kiirettä erota. Arkeni ei varmaan paljoa muuttuisi eron myötä. Mistään uusista miehistä en haaveile niin siksikään ei ole kiire erota. Ap
Minusta tuo olisi alentavaa, nöyryyttävää ja noloa.
Ohis
Kyllähän tuo tilanne syö ap:n omanarvontuntoa, vaikkei hän sitä itse tiedostakaan. Oletettavasti se on aloitettu jo aikanaan lapsuuskodissa.
Tietenkään nuo tyypit eivät halua erota. Parhaimmassa tapauksessa ovat välinpitämättömiä, pahimmassa nauttivat siitä, että saavat pilata toisen/ toisten elämän. Ap huomaa eron vasta kun mies on oikeasti kokonaan historiaa.
Ap vaikuttaa siltä, ettei hän tajua mitään toksisista ihmissuhdekäytöksistä ja narsistien perustoiminnasta, vaikka elää niiden keskellä.
Mies ei ole sopeutunut perhe-elämään. Kun lasten kanssa menee ja reissaa, pitää heidät huomioida joka hetki. Tuntuuhan se enemmän lomalta istua kaljaa juomassa kavereiden kanssa tai sukuloida yksin passattavana.
Lapset ansaitsee kuitenkin toisenkin vanhemman huomion. Etkö voi pyytää että hän veisi lapset tai yhden lapsen vaikka uimaan, kirjastoon tai ottaisi mukaan sukuloimaan. Omaa miestäni ei puistoilut tai puuhamaareissut kiinnostanut, patistelin häntä tekemään kuitenkin jotain muuta lasten kanssa. Kyllä hänessäkin oli pinnarin vikaa, ei keksinyt usein muuta kuin mennä äitinsä luo missä mummo viihdytti ja ruokki ja hän itse lepäili sohvalla. Lasten kasvettua isä tekee heidän kanssaan paljonkin ja välit ovat hyvät. Esikoisen muutettua pois isä itkee retkeilykaverin perään.