Mitä enemmän ole seurustellut ja tapaillut, sitä pidemmäksi kasvaa lista mitä en kumppanilta halua
Perinteiset alkoholit, tupakat, riippuvuudet on tietenkin listalla ollut aina. Viimeisimpänä lisänä listalla eläinallergiat ja hajusteyliherkkyys, sporiasis ym elämää rajoittavat sairaudet, aamuäreys, kuorsaus. Ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä, jos elämässä muut asiat natsaa. Mutta en vaan jaksa mitään negatiivista tai kovin rajoittavaa enää tässä 50+ iässä
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Kun rakastuu, ylläolevat ovat mitättömiä pikkuasioita. Kukaan ei ole täydellinen.
Rakastumista rajoittaa melkoisesti, jos kuorsauksen takia ei voi lainkaan nukkua, mun lemmikki estää yökyläilyt, sairaus rajoittaa fyysistä kontaktia, jne, jne
Jos sä oot noin rajoittunut ja väsynyt viisikymppisenä, kuolet varmaan pian.
Eikä sun tarvitse deittailla. Se vasta onkin väsyttävää joka iässä. Voit opetella elämään hyvää elämää ihan yksinäsi. Ei tarvitse pakottaa muita sun rajoittuneeseen ja negatiiviseen elämään.
Mielestäni olisi huomattavasti helpompaa listata se mitä haluaa kuin se mitä ei halua. Niitä ei-haluttuja tekijöitä kun on aina huomattavasti enemmän.
Toki sitten, jos ei täysin tiedä mitä haluaa, on edettävä poissulkutekniikalla.
Voi olla, että jäät niiden listojen kanssa lehdellä soittelemaan. Kukaan ei ole täydellinen, et edes sinä
Ota nukke, se ei tee mitään noista eikä häiritse liiemmin.
Sinun onkin parempi olla sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun rakastuu, ylläolevat ovat mitättömiä pikkuasioita. Kukaan ei ole täydellinen.
Rakastumista rajoittaa melkoisesti, jos kuorsauksen takia ei voi lainkaan nukkua, mun lemmikki estää yökyläilyt, sairaus rajoittaa fyysistä kontaktia, jne, jne
Eli uit hajuvedessä tai käytät hajustettuja pesuaineita?
Osittain samoista syistä olen ja pysyn suosiolla sinkkuna viiskymppisenä 😅 Tosin se olen minä itse joka kuorsaa ja jolla on kaikenlaista rajoittumaa sekä pinttyneitä tapoja. Lemmikit on elämäntapa, tätä moni mies ei kykene ymmärtämään vaan heittäytyy mustasukkaiseksi. Ihan kuin lemmikin saama huomio olisi pois parisuhteelta. Yhteen en edes halua muuttaa enää kenenkään kanssa jolloin lemmikit mun omassa asunnossa ei pitäisi olla ongelma.
Se lista, mitä kumppanilta ei halua tai ei siedä, on ihan yhtä tärkeä kuni se lista, mitä asioita kumppanilta ja suhteelta haluaa, joten hyvähän se vain on, kun toiveet ja kriteerit selkiytyvät. Ja eipä nuo sinun ei-listasi asiat mitään kohtuuttomia toiveita edes ole.
Kuorsaaminen on hankala juttu, kun se on tahatonta ja voi ilmetä muuten täydellisenkin ihmisen kohdalla. Mietin tätä, kun siirryin deittailemaan naisten sijaan miehiä (olen siis bi ja pitkän aikaa olin vain naisten kanssa). Minulla kävi tuuri, ja kumpikin mies, jonka kanssa minulla sen jälkeen oli suhde, olivat sellaisia, jotka eivät kuorsanneet. Vaikea tilanne olisi, jos joku ihana ja täysin sopiva mies kuorsaisi. En pysty nukkumaan, jos toinen kuorsaa (lasteni isällä - jonka kanssa minulla oli aiemmin suhde - oli tällainen taipumus aina välillä, ja kyllä se haittasi elämää), muta toisaalta niitä itselle sopivia kumppaneita ei ihan kovin usein kävele vastaan. Jos mies olisi halukas hoitamaan kuorsaamisen pois, juttu voisi onnistua. Tai sitten ei vaan voitaisi nukkua yhdessä ikinä - mikä olisi ikävää sekin. Unenpuute olisi mahdoton valinta - sehän voi tuhota oman terveyden kokonaan.
Odotin oikeasti jotain pohdintaa henkilökemioista, arvoista jne mutta olikin lista joistain asioista joille ihminen ei mitään voi. No, jokaisella on oikeus päättää mitkä on kamelin selänkatkojia, ei siinä.
Mikä pakkomielle eräillä on etsiä parisuhdetta? Ei se pakottamalla löydy.
Harrastakaa jotain, missä tapaatte ihmisiä. Ystävät on lopulta paljon arvokkaampia kuin joku halutuilla sukuelimillä varustettu ei-niin-kovin-onnistunut parisuhde.
Mä tapasin miehen, joka vaikutti hyvältä. Hän osoittautui kaikkea muuta kuin hyväksi, joten laitoin hänet pois. Ja tajusin, että mut on varmasti tarkoitettukin elämään yksin, koska en siedä asunnossani toista ihmistä sotkemassa, rikkomassa, kuluttamassa resurssejani. Haluan nukkua yöt rauhassa ilman hikistä, kuorsaavaa ja imelänhajuista alkoholistia tai CPAP-tyyppiä, jonka kone kohisee. Tarvitsen sen 160 cm leveän sänkyni kokonaan itselleni voidakseni nukkua hyvin. Enkä halua jonottaa vessaan, jossa haisee kuselta ja sonnalta sen toisen käynnin jälkeen.
Nyt, toki hiukan masentuneena siitä, että menetin haaveeni samalla kun potkaisin äijän pihalle, elelen aika tyytyväisenä yksin sievässä, siistissä kodissani ja nautin siitä, että voin vaikka olla halutessani koko päivän alasti eikä kukaan vaadi minulta mitään, varsinkaan seksiä, jossa mies runkkaa ja mä jään ilman orgasmia koska hän on loukkaava ja itsekäs. Seksi ei ole hyvää silloin kun nainen ei sitä halua ja toivoo sen loppuvan pian.
On edelleen se harrastus ja kymmenet ystävät. En mä ole yksin. Mun puuttuminen huomattaisiin siellä ja mulle soitettaisiin, että olenko elossa.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että jäät niiden listojen kanssa lehdellä soittelemaan. Kukaan ei ole täydellinen, et edes sinä
Sitten olen. Teen kaikkea kivaa, harrastan ja matkustelen ystävien kesken. 50+ miehet tuntuu olevan varsinaisia riippakivä
ap
Vierailija kirjoitti:
Kun rakastuu, ylläolevat ovat mitättömiä pikkuasioita. Kukaan ei ole täydellinen.
Onneksi vanhemmiten ei enää vaivu psykoosiin nimeltä rakastuminen. Mies toki innostuu munansa viitoittamasta tiestä, mutta nainen ei tyydy halpaan, huonoon ja kaikille tarjolla olevaan.
Kaikilla meillä on rajoitteita. Minäkään en haluaisi treffeille sellaisen kanssa, joka kirjoittaa sporiasis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että jäät niiden listojen kanssa lehdellä soittelemaan. Kukaan ei ole täydellinen, et edes sinä
Sitten olen. Teen kaikkea kivaa, harrastan ja matkustelen ystävien kesken. 50+ miehet tuntuu olevan varsinaisia riippakivä
ap
No tää kertoo susta ihmisen kaiken oleellisen, jos niputat ihmiset yhteen ja samaan nippuun. Varmaan ihan hyväkin, jos keskityt vaan niihin ystävyyssuhteisiisi
Itselläni lemmikkien suhteen päinvastainen, eli miehellä ei saa olla lemmikkejä. Ymmärrän siis myös päinvastaisen kriteerin niiden kohdalla, joilla on lemmikkejä - kyllähän se tärkeää on, että kumppanille eläimet ovat ok, jos itsellä sellaisia on. Ja minulla taas, kun en lemmikeistä tykkää, on tärkeää ettei niitä tule elämääni kumppaninkaan mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun rakastuu, ylläolevat ovat mitättömiä pikkuasioita. Kukaan ei ole täydellinen.
Rakastumista rajoittaa melkoisesti, jos kuorsauksen takia ei voi lainkaan nukkua, mun lemmikki estää yökyläilyt, sairaus rajoittaa fyysistä kontaktia, jne, jne
Eli uit hajuvedessä tai käytät hajustettuja pesuaineita?
No esim edes hiuslakkaa en erään miehen seurassa voinut käyttää, eikä koskaan hajuvettä. Tai voitu mennä minnekään, missä joku muu käyttää hajusteita
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakkomielle eräillä on etsiä parisuhdetta? Ei se pakottamalla löydy.
Harrastakaa jotain, missä tapaatte ihmisiä. Ystävät on lopulta paljon arvokkaampia kuin joku halutuilla sukuelimillä varustettu ei-niin-kovin-onnistunut parisuhde.
Mä tapasin miehen, joka vaikutti hyvältä. Hän osoittautui kaikkea muuta kuin hyväksi, joten laitoin hänet pois. Ja tajusin, että mut on varmasti tarkoitettukin elämään yksin, koska en siedä asunnossani toista ihmistä sotkemassa, rikkomassa, kuluttamassa resurssejani. Haluan nukkua yöt rauhassa ilman hikistä, kuorsaavaa ja imelänhajuista alkoholistia tai CPAP-tyyppiä, jonka kone kohisee. Tarvitsen sen 160 cm leveän sänkyni kokonaan itselleni voidakseni nukkua hyvin. Enkä halua jonottaa vessaan, jossa haisee kuselta ja sonnalta sen toisen käynnin jälkeen.
Nyt, toki hiukan masentuneena siitä, että menetin haaveeni samalla kun potkaisin äijän pihalle, elelen aika tyytyväise
Tää pitäisi jokaisen äijän pistää kaaliinsa: jos seksi on hyvää, kyllä nainen silloin haluaa. Ja päinvastoin.
Kun rakastuu, ylläolevat ovat mitättömiä pikkuasioita. Kukaan ei ole täydellinen.