Taloussanomat: Lapsi yksin koko kesän - onko pienituloisille vanhemmille enää sijaa yhteiskunnassa?

Vierailija kirjoitti:

Ja taas mennään. Palsta täyttyy ihmisistä, joilla on rahaa, mutta mihinkään sitä ei käytetä, ei käydä missään huvituksissa, edes kahvilassa ei kahvia juoda. Ja kuitenkin nykyajan ihminen, siis keskiluokkainen ja hyvätuloinen ihminen, kuluttaa enemmän kuin ikinä on kulutettu. Olen keskiluokkaisen lapsuuden elänyt ( ja nykyinen kädestä suuhun elävä matalapalkkaduunari), meillä ei oltu köyhiä, voitiin harrastaa, matkustaa ulkomaillekin joskus, käytiin ulkona syömässä ja erilaisissa maksullisissa tapahtumissa välillä. Ja nykyinen keskiluokan elintaso on siihen minun lapsuuteeni verrattuna huima, sellaiset asiat, jotka minun lapsuudessani olivat harvinaista ekstraa, ovat nykyään arkipäivää. Esimerkiksi matkustellaan aivan jatkuvalla syötöllä, sitä ei edes tämä ilmasto kestäisi. Nykyajan ihmisten saatavilla on ylipäänsä paljon enemmän kaikkea huvitusta kuin muutama vuosikymmen sitten ja siihen todellakin kulutetaan rahaa, eihän se liiketoimin

Höpö höpö. Me olemme yli keskiluokan tulotason perhe ja meidän lähes täysi-ikäiset lapset ovat olleet ulkomailla tasan kerran ja lentokoneessa ei koskaan. Lintsilläkään ei olla montaa kertaa käyty. Kaikki eivät siis todellakaan matkusta jatkuvasti ja laita rahaa haisemaan. Joillekin on tärkeää tulotasostaan huolimatta opettaa lapsilleen muita arvoja kuin jatkuva kuluttaminen ja huvitusten perässä juokseminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti ne lapsen mielestä kivat jutut on joko halpoja tai ilmaisia, esim oman leikki-ikäisen kesätoiveita (sanoi itse, kun kysyttiin): onkimassa käyminen, oma kahluuallas takapihalle, lähirannalla käynti, piknik takapihalla, Ikeassa syömässä käynti ja lähikaupungin isommalla leikkikentällä käynti. Kuulemma suostuu lähtemään myös muumimaailmaan ja isovanhemmille kyläilemään, kun erikseen kysyttiin. 

TÄMÄ! Ongelma on usein enemmän vanhempien itse luomissa mielikuvissa, kuin todellisuudessa. Lapset on sopeutuvaisia, ja osaavat kyllä ottaa ilon irti vähästäkin, jos vanhemmat ei luo huonoa ilmapiiriä surkuttelemalla ettei ole rahaa siihen eikä tähän eikä tuohon.

Jep, toki leikki-ikäisen toiveet ovat usein vaatimattomampia kuin teinin, mutta teini voi myös ihmetellä itselleen kesätyöpaikan (jos ei muuta niin marjanpoimintaa) ja oppia rahan arvostusta samalla ihan eri tavalla kun hoksaa kuinka monta tuntia pitää tehdä töitä sitä yhtä lintsipäivää kohden. 

Ja kyllähän ainakin meidän keskiluokkaisessa työpaikassa kauhistellaan huvipuistolippujen hintoja! Niihin ei käy edes epassi! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tämäkin kirjoitus todisti juuri sitä mistä puhuin; ihmiset väittävät ihan kirkkain silmin kuinka ne olisivat muka köyhät, jotka täällä erilaista maksullista huvi- ym. teollisuutta pitäisivät pystyssä ja kahvilassa käyminenkin olisi joku luksusjuttu johon käyttävät rahaa lähinnä rikkaat ja sitten ne köyhät. Ette te usko tuohon höperrykseen itsekään. "

 

Tämä. Aina kun tulee puhe köyhien mahdollisuuksista ja oikeuksista eri asioihin, tänne tulee joukko ihmisiä selittämään, etteivät keskiluokkaisetkaan mitään juurikaan tee eivätkä kuluta.

Sitten taas kun kritisoidaan leikkauksia ja sitä, että köyhien ostovoiman lasku vaikuttaa negatiivisesti talouteen, aletaan selittää, että köyhien kulutus on niin pientä, ettei sillä mitään merkitystä ole.

Eli pieni joukko varakkaitako tätä koko (kulutus)yhteiskuntaa pyörittää? :D Jos näin on, niin

Totta kai keskiluokkakin joutuu valitsemaan, ei kukaan ole täällä väittänyt ettei joutuisi. Siitä huolimatta sen keskiluokankin elintaso on todella hyvä ja varaa moneen todella mukavaan asiaan on, mutta sen sijaan että oltaisiin siitä tyytyväisiä, kyräillään katkerina sitä jos joku köyhä saa vaikka joltain avustusjärjestöltä ilmaisen huvipuistokäynnin. Tätä ihmettelen suuresti. Minä olen pienituloinen työssäkäyvä ja minulla ei ole varaa esimerkiksi matkusteluun, mutta en silti ole katkera siitä, että köyhä saa joskus jotain. Oma elintasoni on kuitenkin parempi kuin köyhillä, enkä voi käsittää miksi itseäni paljon hyvätuloisemmat ihmiset tuntevat sellaista vihaa ja katkeruutta köyhiä kohtaan. 

Eipä tarvinnut olla kesällä yksin kun ensimmäinen kesäduuni 8-vuotiaana oli huolehtia 5-vuotiaasta pikkuveljestäni tikkaripalkalla. Välillä ärsytti mutta kyllä se joka-aamuinen tikkari korvasi vaivan. Paras kesäduuni ikinä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Särkänniemi ei ole mikään perusoikeus. Ja lomat ne on pienituloisillakin.

 

Aivan, ja joku tuolla kirjoitti,että 3 yötä hotellissa plus junamatkat lapsen kanssa maksoi 450e.

Mitä ihmettä, miksi mennä hotelliin, kun sinne en menisi edes minä vaikka on varaa. Eikö lomalla oikeasti keksitä muuta tekemistä, kuin joku hotelliloma?

Tuolla rahalla saa jo vuokrattua  vaikka asuntoauton, jolla voi kierrellä viikon ympäri Suomea. 

 

Taitaa kyllä noin tuplasti tuo raha mennä, jos vuokraa kesäloma-aikana asuntoauton viikoksi.

Elin lapsuuteni 80- ja 90-luvulla enkä käynyt Särkänniemessä.

Kesälomareissuja oli yksi, koko lapsuuden aikana. Äidin kanssa junalla toiselle äidin sisaren eli tätin luona käymään.

Mitä lomalla yleensä tein? Sitä samaa mitä muutenkin, mutta enemmän ulkona. Leikin ulkona, kuljin lähimetsissä, pyöräilin. Kävin uimassa. Kävin hevosia katsomassa. Piirsin. Luin. Kävin lähes päivittäin kirjaston lukusalissa lukemassa aikakauslehtiä ja isokokoisia kirjoja (joita en olisi halunnut kuljettaa repussa kotiin, joten parempi lukea kirjastossa). 

Voi miksi ei voida palata lapsuuteni kesiin, jolloin jo 7v kelpasi töihin harventamaan sokerijuurikasta, hinta oli suunnilleen penni/metri, joten 100 metristä sai kokonaisen markan. Jos jaksoi päivässä harventaa 500 metriä, tiesi töitä tehneensä ja sai 5 markkaa rahaa.

Jos meillä olisi jotain kunnallisia kasvimaita, voisi nuoriso olla siellä töissä eikä valittamassa perheen köyhyyttä. Samalla se menee lantun harventaminen kuin sokerijuurikkaankin ja manuaalisesti se on ekologista.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole varaa edes siihen bussilippuun että pääsisimme johonkin rannalle eikä itselläni ole polkuöyörää. Aika yksinäinen tuo 12 v oli jo viime viikolla. Jos käymme täältä Jakomäestä bussilla vaikka Malmilla menee siihen jo yli 8 e edestakaisiin matkoihin. Ainoa sukulainen asuu Vantaalla pienessä kaksiossa mutta sinne ei ole varaa usein mennä bussilipun hinnan takia. Kaksiossa asumme lapsen kanssa ja vuokrankorotuksrn jälkeen tämäkin on 30 e liian kallis Kelan mukaan. Sen maksan nyt perustoimeentulo tulotuesta.  

Otin yhteyttä Helsingin sos tt jo maaliskuussa ja yhden leirin olisivat voineet lapselle maksaa ( 150 e 5 vrk)  mutta sinne olisi pitänyt hankkia varusteita joten ei voinut lähteä. Meillä ei ole makuupusseja tai ulkoilukenkiä lapsella, kirppareilta ei löydy tik ikäiselle ja Torin kautta ostaessa on ongelma matkat hakea, taas se bussilipun hinta siihen päälle.

T: yh Hki 

Nyt ihan totta, pitäisikö ne varusteetkin siis kantaa teille kotiin? Kuinka kauan pitää että tukien varassa, että menettää kaiken oma-aloitteisuutensa? Lapsen isä on luonnollisesti Kela?

Varojensa mukaanhan se on elettävä. Mitä ihmeellistä siinä on? 

Ehkäpä lapsi sitten tajuaa vanhempaansa paremmin kouluttautumisen merkityksen. Toivottavasti. 

Hävettää tämä maa, ja tämän maan hallituksen päätökset, jotka ovat kurjistaneet pienituloisten perheiden elämän. Oksettaa, että vielä päättäjät lässyttävät hyvinvointivaltiosta. Tämä ei ole enää hyvinvointivaltio, kun ei kyetä huolehtimaan heikommassa asemassa olevista->pitkät leipäjonot. Kaikille ei riitä ruokaa, ruuan hinta kallistunut paljon,työttömät, pätkätyöläiset, mielenterveyden kanssa kamppailevat, koulukiusatut joutuvat vaihtaa koulua, ja kylää, et pääse hoidon piiriin määräajassa. Älkää vit tu lässyttäkö enää hyvinvointivaltiosta. Tässä maassa voidaan pahoin!!!!

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole varaa edes siihen bussilippuun että pääsisimme johonkin rannalle eikä itselläni ole polkuöyörää. Aika yksinäinen tuo 12 v oli jo viime viikolla. Jos käymme täältä Jakomäestä bussilla vaikka Malmilla menee siihen jo yli 8 e edestakaisiin matkoihin. Ainoa sukulainen asuu Vantaalla pienessä kaksiossa mutta sinne ei ole varaa usein mennä bussilipun hinnan takia. Kaksiossa asumme lapsen kanssa ja vuokrankorotuksrn jälkeen tämäkin on 30 e liian kallis Kelan mukaan. Sen maksan nyt perustoimeentulo tulotuesta.  

Otin yhteyttä Helsingin sos tt jo maaliskuussa ja yhden leirin olisivat voineet lapselle maksaa ( 150 e 5 vrk)  mutta sinne olisi pitänyt hankkia varusteita joten ei voinut lähteä. Meillä ei ole makuupusseja tai ulkoilukenkiä lapsella, kirppareilta ei löydy tik ikäiselle ja Torin kautta ostaessa on ongelma matkat hakea, taas se bussilipun hinta siihen päälle.

T: yh Hki

 

Mitä ihmettä oikein teet päivät pitkät? Voit pulloja keräämällä pieraista tuon bussilippurahan. Välissä kannattaa irtisanoa ne suoratoistopalvelut.

Vierailija kirjoitti:

"Tämäkin kirjoitus todisti juuri sitä mistä puhuin; ihmiset väittävät ihan kirkkain silmin kuinka ne olisivat muka köyhät, jotka täällä erilaista maksullista huvi- ym. teollisuutta pitäisivät pystyssä ja kahvilassa käyminenkin olisi joku luksusjuttu johon käyttävät rahaa lähinnä rikkaat ja sitten ne köyhät. Ette te usko tuohon höperrykseen itsekään. "

 

Tämä. Aina kun tulee puhe köyhien mahdollisuuksista ja oikeuksista eri asioihin, tänne tulee joukko ihmisiä selittämään, etteivät keskiluokkaisetkaan mitään juurikaan tee eivätkä kuluta.

Sitten taas kun kritisoidaan leikkauksia ja sitä, että köyhien ostovoiman lasku vaikuttaa negatiivisesti talouteen, aletaan selittää, että köyhien kulutus on niin pientä, ettei sillä mitään merkitystä ole.

Eli pieni joukko varakkaitako tätä koko (kulutus)yhteiskuntaa pyörittää? :D Jos näin on, niin sittenhän voidaan keskituloisten palkkojakin alenta

Varakkaat pyörittävät tätä yhteiskuntaa, kyllä. Jos haluat alentaa keskiluokkaisten palkkoja, perusta firma ja houkuttele sinne väkeä kilpailijoita huonommilla liksoilla.

"Tosiaan. Ei talous pyöri, jos kaikki vain säästää säästämistään. "

Käsi pystyyn kuka kuluttaa koska haluaa elvyttää taloutta eikä sen vuoksi että tarvitsee tai haluaa jotain tuotetta, hyödykettä tai palvelua.

Minä pienituloisena olen varmaan ollut tosi hyvä käyttämään rahaa, kun oli varaa viedä lapset ulkomaille lentäen monta kertaa. Reissut oli paitsi hauskoja niin myös hyödyllisiä. Suomessa käytiin Linnanmäelläkin vaikka täältä meni päivä matkustaessa sinne ja toinen takaisin. Hoteliyöpymisistäkin lapset tykkäsi.

90-luvun lapsena minusta tuntuu että nykyään odotetaan lomilta liian paljon. Ei meillä ollu mitään huvipuistoreissuja, jos oli lomareissu niin se tarkoitti reissua mummolaan. Jos ei ollut niin sitten oltiin kotona koko loma. Tämä oli ihan normaalia, näin oli aika lailla kaikilla luokkakavereilla myös.

En siis ihan heti ymmärrä miksi nykyään lapsi kärsii niin mahdottomasti jos se ei pääse Lintsille tai Särkänniemeen, Ruotsin risteilylle, ja käymään vaikkapa Portugalissa. Nykyisin tietysti vaihtoehtoja huvituksiin on paljon enemmän kuin ennen, ja ne ovat useamman perheen saavutettavissa aiempaan verrattuna: vaikkapa HopLopit ja muut leikkimaat löytyy nykyisin monestakin paikkaa, ja varmaan monet niissä myös käy. Niin tai näin, mielestäni aivan hulluutta että joku 10-vuotias ehdottomasti tarvitsisi lomalleen enemmän virikkeitä kuin olla perheen ja läheisten kanssa. Se on heidän kehitykselleen se kaikista tärkein mitä voi antaa, ja kaikki muut viihdykkeet tulevat sen jälkeen ja ovat ylimääräistä luksusta.

Vierailija kirjoitti:

Hävettää tämä maa, ja tämän maan hallituksen päätökset, jotka ovat kurjistaneet pienituloisten perheiden elämän. Oksettaa, että vielä päättäjät lässyttävät hyvinvointivaltiosta. Tämä ei ole enää hyvinvointivaltio, kun ei kyetä huolehtimaan heikommassa asemassa olevista->pitkät leipäjonot. Kaikille ei riitä ruokaa, ruuan hinta kallistunut paljon,työttömät, pätkätyöläiset, mielenterveyden kanssa kamppailevat, koulukiusatut joutuvat vaihtaa koulua, ja kylää, et pääse hoidon piiriin määräajassa. Älkää vit tu lässyttäkö enää hyvinvointivaltiosta. Tässä maassa voidaan pahoin!!!!

Sinä et voi pahoin vain sen vuoksi että sinulta odotetaan kerrnkin töihinmenoa.

Helsingissä varsinkin kesäleirejä ja tekemistä maauimaloista lähtien koululaisille ilmaiseksi. 

Ja kyllä monilla olisi varaa tarjota lapsille pientä mukavaa jos olisi eri elämä valinnat. Yllättävän monilla tiliotteet täynnä kapakkareissuja, ravintolareissuja yms kun hakeneet sossusta tukea. Ja ihmetellään kun myöntää ei tule kun automaattiostoja puolen tonnin edestä ja perustoimeentulotuessa ylijäämää useiden satojen eurojen edestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei ole varaa edes siihen bussilippuun että pääsisimme johonkin rannalle eikä itselläni ole polkuöyörää. Aika yksinäinen tuo 12 v oli jo viime viikolla. Jos käymme täältä Jakomäestä bussilla vaikka Malmilla menee siihen jo yli 8 e edestakaisiin matkoihin. Ainoa sukulainen asuu Vantaalla pienessä kaksiossa mutta sinne ei ole varaa usein mennä bussilipun hinnan takia. Kaksiossa asumme lapsen kanssa ja vuokrankorotuksrn jälkeen tämäkin on 30 e liian kallis Kelan mukaan. Sen maksan nyt perustoimeentulo tulotuesta.  

Otin yhteyttä Helsingin sos tt jo maaliskuussa ja yhden leirin olisivat voineet lapselle maksaa ( 150 e 5 vrk)  mutta sinne olisi pitänyt hankkia varusteita joten ei voinut lähteä. Meillä ei ole makuupusseja tai ulkoilukenkiä lapsella, kirppareilta ei löydy tik ikäiselle ja Torin kautta ostaessa on ongelma matkat hakea, taas se bussilipun hinta siihen päälle.

Joo ei ole suoratoistopalveluita meillä. Yleensä päivät menevät niin että aamulla autan lapsen kouluun ( lievä autismi ja tarvitsee tukea siirtymiin) sitten itken vähän aikaa, lähettelen hakemuksia, täytän Kelan juttuja, käyn omassa terapiassa, itken taas tai vaan istun kotona hiljaa ennen lapsen tuloa. Hän on paikalla 24/ 7 ei ole kavereita tms yksi harrastus on.  Kun tulee tapellaan yhdessä läksyt n. 2- 3 tuntia menee, syödään, laitan tiskit jne. Käyn kaupan ilta alessa. Sitten tappelu iltatoimista joihin tarvitsee tukea edelleen. Sitten murheiden kertomushetki ennen nukkumaanmenoa. 

Ei ole tosiaan energiaa mitään pulloja mennä keräämään enkä nivelrikon takia voi paljon kyykistellä. 

Nyt on ollut sairaana 1,5 vkoa taas. En tuedä yhtään mitä teemme seuraavat 1,5 kk, kesällä lapsi yleensä syrjäytyy täysin muiden lasten seurasta. Ei, meillä ei ole ketään tuttavia tai ystäviä. 

Unelmaelämää Kelan elättinä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Särkänniemi ei ole mikään perusoikeus. Ja lomat ne on pienituloisillakin.

 

Aivan, ja joku tuolla kirjoitti,että 3 yötä hotellissa plus junamatkat lapsen kanssa maksoi 450e.

Mitä ihmettä, miksi mennä hotelliin, kun sinne en menisi edes minä vaikka on varaa. Eikö lomalla oikeasti keksitä muuta tekemistä, kuin joku hotelliloma?

Tuolla rahalla saa jo vuokrattua  vaikka asuntoauton, jolla voi kierrellä viikon ympäri Suomea. 

Tottakai. Olen tuo, joka käytti junalippuihin ja hotelliin 450 euroa. En kokenut summaa ongelmaksi, ja haluttiin yöpyä nimenomaan hotellissa ja tutustua kyseiseen paikkakuntaan ja sen lähiseutuun - siksi tuollainen valinta. Joku toinen kerta saatetaan sitten kierrellä paikkakunnalta toiselle, jos siltä tuntuu. Kaikenlaiset matkat voivat olla kivoja.

Vierailija kirjoitti:

Elin lapsuuteni 80- ja 90-luvulla enkä käynyt Särkänniemessä.

Kesälomareissuja oli yksi, koko lapsuuden aikana. Äidin kanssa junalla toiselle äidin sisaren eli tätin luona käymään.

Mitä lomalla yleensä tein? Sitä samaa mitä muutenkin, mutta enemmän ulkona. Leikin ulkona, kuljin lähimetsissä, pyöräilin. Kävin uimassa. Kävin hevosia katsomassa. Piirsin. Luin. Kävin lähes päivittäin kirjaston lukusalissa lukemassa aikakauslehtiä ja isokokoisia kirjoja (joita en olisi halunnut kuljettaa repussa kotiin, joten parempi lukea kirjastossa). 

Minä olin ekassa työssä mansikoita keräämässä jo 12 vuotiaana kasarilla.