Lue keskustelun säännöt.
Kohtelet vanhempiasi vanhoina samoin kuin he kohtelivat sinua, kun olit lapsi. Millainen vanhuus heillä on?
07.06.2025 |
Oma isäni pelkäisi ja olisi hiljaa ja näkymätön. Väkivallan uhka päällä koko ajan. On kuitenkin kuollut, joten lempeänä ihmisenä säästyn tältä.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Fyysiset tarpeet täytetään, ruoka, katto pään päälle, vaatteet ja paskoissa ei tarvitse kauaa lojua, mutta siinäpä se sitten on. Ei olla kiinnostuttu mitä kuuluu, miten menee. Ei keskustella mistään.
Kuin omasta kynästäni! Tuohon lisäksi jatkuva tiuskiminen, vähättely, sukulaisten edessä nöyryyttäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt oikein ymmärrä teidän traumoja. Joo mun äiti ei musta huolehtinu, entä sitten ? Se tapahtui 70-80 luvulla. Miksi muistelisin niin vanhoja juttuja ?
Eläkää elämää nyt tässä hetkessä ja nauttikaa siitä. Miettikää positiivisia tulevaisuuden suunnitelmia ja kulkekaa niitä kohden.
t. Se äitiään 24h hoitava
Eihän tässä traumoja muistella. Ja isää 24/7 hoitava.
Isä aina odottaisi, että näkee minut. Sitten hassuttelisimme ja pitäisimme hauskaa. Söisimme hyvää ruokaa.
Äitini kokisi olevansa kurja ja huono ihminen. Yksikin virhe ja huutaisin hänelle pää punaisena. Kaasuvalottaisin myös hänet uskomaan, että kaikki hoitajat vihaavat häntä, koska hän on epätäydellinen ihminen. Ojentaisin häntä kaikesta, enkä näkisi hänen omissa teoissaan mitään arvostuksen aihetta.
No, kumpaakaan en ole joutunut hoitamaan.
Eihän tässä traumoja muistella. Ja isää 24/7 hoitava.
No, aika moni muistelee. Mun äidillä ALS, mikä sun isällä?
Vierailija kirjoitti:
Virtsankarkailusta kärsivälle äidille en ostaisi kaappiin valmiiksi inkontinenssisuojia, vaan hänen pitäisi jokaisen paketin loputtua erikseen pyytää minua ostamaan. Sitten tenttaisin että sinulleko nämä tulevat, onko entinen paketti loppu. Tästä tehtäisiin suuri numero. Sitten kun suojat ostaisin, kuljettaisin ne vaatteiden alla piilossa hänen huoneensa ovelle ja pilkallinen virne naamalla tökkäisin ne hänen käteensä ja kertoisin miten kalliita olivat. Kun pesisin hänen alushousujaan kertoisin hänelle miten minun piti juuriharjalla niitä hangata haaroista jotta lähti puhtaaksi. Arvaatte varmaan millainen show meillä oli kuukautissuojien ostaminen ollessani teini ja kun en vielä kehdannut itse niitä ostaa.
Tuo on ollut äidiltä aivan kamalaa henkistä väkivaltaa ja naisvihaa ja nöyryyttämistä omaa tytärtään kohtaan. Nuo äidit, jotka morkkaavat tytärtensä naiseutta mm. kuukautisia, ovat itse jotenkin estyneitä persoonia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruoka, juoma ja puhtaus, siinä se. Toki olisin vihainen, jos sotkisivat jollain. Kivut ja kaatumiset oma syy, tottakai. Jos lääkäriin pitää viedä niin veisin, mutta hirveä mäkätys siitä miten tähän nyt menee aikaa ja olisi voinut kyllä välttää.
Muistuttaisin joka välissä, miten hyvä nykyajan vanhuksilla kuitenkin on, ei ennen vanhaan näin huolehdittu.
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Missä kuplassa sä oikein olet kasvanut?! Kaikkia lapsia ei todellakaan ole rakastettu. Esimerkiksi minulle tehtiin hyvin selväksi, että olin vahinkolapsi ja käytös minua kohtaan oli sen mukaista. Koko lapsuus ja nuoruus henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja lisäksi isäni kajosi minuun pari kertaa siten miten ei kuuluisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina sanotaan, että meistä lapsettomista ei kukaan välitä vanhoina. Ilmeisesti ei kyllä lapsia tehneistäkään, jos he eivät ole olleet virheettömiä vanhempia.
Jos virheelisyytenä näet mustavalkoisesti vain fyysisen ja henkisen väkivallan niin silloin kyllä. Todellisuudessa vanhempi voi olla virheellinen käyttämättä väkivaltaa tai hyväksikäyttämättä lastaan. Onnellisen lapsuuden kokeneiden vanhemmat eivät ole koskaan virheettömiä, heidän ei ole vain tarvinnut elää lapsuuttaan pelossa ja turvattomuudessa.
Isä on hiljaa ja kuuntelee kun halveksin koko hänen sukupuoltaan ja kaikkea mistä hän pitää. Äiti kärsii hiljaa kun olen täysin rajaton ja tongin kaikki hänen tavaransa ja tiedän paremmin kaikki hänen asiansa.
Hitto, olisiko pitänyt tehdä se noin. Molemmat ovat jo auteltavia ja kilttinä gen x -tätinä venynyt ja paukun taas täyttelemään toisten tarpeita. Tämä on huono ratkaisu, en suosittele, mutta velvollisuudentunto on kova. Ehkä joku moraalin ripekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhuisin heille vain yhdestä asiasta eli rahasta, hoitaisin perustarpeet kuten ruuan moitteettomasti mutta jos he joutuisivat johonkin pulaan, jättäisin heidät täysin oman onnensa nojaan selviämään, kuten parhaaksi katsovat. En auttaisi henkisesti. Lisäksi saisin isälleni raivokohtauksia noin joka toinen päivä ja uhkaisin häntä väkivallalla vuosikaudet, välillä repisin molempia hiuksista ja löisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Missä kuplassa sä oikein olet kasvanut?! Kaikkia lapsia ei todellakaan ole rakastettu. Esimerkiksi minulle tehtiin hyvin selväksi, että olin vahinkolapsi ja käytös minua kohtaan oli sen mukaista. Koko lapsuus ja nuoruus henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja lisäksi isäni kajosi minuun pari kertaa siten miten ei kuuluisi.
En tiedä, onnellisessa kuplassa? Onneksi. Seksuaalinen hyväksikäyttö on asia jota ei ikinä voi hyväksyä, toivottavasti voit nyt paremmin. Kuitenkin väitän edelleen, että suurin osa vanhemmista haluaa lapsilleen parasta. Ps. Olen lapseton, ei ole oma lehmä ojassa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummallista kyllä miten vauvalle kirjoittakat ovat kaikki täydellisiä ja virheettömiä. Heillä on varaa suomia joka päivä lihavia, sairaita, anopeitaan, vanhuksia ja erityisesti kaivella omasta lapsuudestaan vain ikäviä asioita. Livenä en tunne yhtään ihmistä josta en pystyis jotain huonoa piirrettä sanomaan, vaikka tulisi vauvapalstan erinomaisin toisten arvosyelija vastaan.
Suomi on ollut lastenhoidon henkinen kehitysmaa. Fyysinen, materiaalinen on mennyt psykkisen hyvinvoinnin edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outo alotus, kun otsikko ei vastaa yhtään alotusta.
Jos pystyisin hoivaamaa äitiäni samalla tavalla kuin hän minua hoivasi, saisi äitini suuren suvun huolenpidon ja läsnäolontunteen. Ei läsnäoloa, mutta tunteen, että turva on.
Kunpa pystyisin tarjoamaan äidilleni saman. Suuri osa suvusta on levittäytynyt ympäri maailmaa ja lapsenlapset eivät vielä ole tarpeeksi vanhoja. Kyllähän äitini hoitaminen on suuri kysymys, joka pelottaa. Että pystynkö siihen.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista kyllä miten vauvalle kirjoittakat ovat kaikki täydellisiä ja virheettömiä. Heillä on varaa suomia joka päivä lihavia, sairaita, anopeitaan, vanhuksia ja erityisesti kaivella omasta lapsuudestaan vain ikäviä asioita. Livenä en tunne yhtään ihmistä josta en pystyis jotain huonoa piirrettä sanomaan, vaikka tulisi vauvapalstan erinomaisin toisten arvosyelija vastaan.
Tuskinpa täällä kukaan on virheetön, eiväthän meidän vanhemmatkaan ole. Kylmä fakta nyt vaan on se, että myös meistä keski-ikäisistä suuri osa olisi jäänyt syntymättä, jos vain ne olisivat tehneet lapsia, jotka aidosti ja koko sydämestään ovat niitä halunneet. Normi oli vahva vielä vuosituhannen vaihteessa, joten ei ihme, ettei monellakaan ollut kummoisia vanhempia. Ja niitä surkeita malleja me pistetään eteenpäin, ellei tietoisesti pyritä niistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko monet tähän ketjuun vastaavat ovat eläneet harvinaisen ankean lapsuuden tai he valehtelevat. Kyllähän yleensä lapsia rakastettiin ja heille haluttiin parasta myös aikaisemmin.
Missä kuplassa sä oikein olet kasvanut?! Kaikkia lapsia ei todellakaan ole rakastettu. Esimerkiksi minulle tehtiin hyvin selväksi, että olin vahinkolapsi ja käytös minua kohtaan oli sen mukaista. Koko lapsuus ja nuoruus henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja lisäksi isäni kajosi minuun pari kertaa siten miten ei kuuluisi.
En tiedä, onnellisessa kuplassa? Onneksi. Seksuaalinen hyväksikäyttö on asia jota ei ikinä voi hyväksyä, toivottavasti voit nyt paremmin. Kuitenkin väitän edelleen, että suurin osa vanhemmista haluaa lapsilleen parasta. Ps. Olen lapseton, ei ole oma lehmä ojassa,
Hyvää tarkoitusta jankutetaan, kun ollaan kauhistuneita ja häpeissään.
Peittelisin heidät peiton alle ja lukisin yhdessä iltarukouksen ennen nukkumaanmenoa. Voisin vähän silittää.
Ennen arkipäiviä kuulustelisin läksyt. Jos muistaisi huonosti, laittaisin kertaamaan.
Sori, tarkotus olikin morkata vanhemipia, ei kiittää.
Koetteko te kaikki olevanne kaltoinkohdeltuja? Ajattelitteko käsitellä asiaa jotenkin, että saatais tämä sukupolvien jatkumo katkeemaan?
Olisin täysin välinpitämätön. Saisi pärjätä mitenkuten. Ei halauksia tai lempeyttä hänelle. Saisi juosta pakoon kännistä minua.
Mä en nyt oikein ymmärrä teidän traumoja. Joo mun äiti ei musta huolehtinu, entä sitten ? Se tapahtui 70-80 luvulla. Miksi muistelisin niin vanhoja juttuja ?
Eläkää elämää nyt tässä hetkessä ja nauttikaa siitä. Miettikää positiivisia tulevaisuuden suunnitelmia ja kulkekaa niitä kohden.
t. Se äitiään 24h hoitava