Lue keskustelun säännöt.
Luokkaero parisuhteessa
07.06.2025 |
Moni nykyisistä yli nelikymppisistä on tehnyt luokkaretken akateemiseksi, nuorempi sukupolvi on tehnyt luokkaretken akateemisista duunareiksi, mutta perhetausta = lapsuudenperhe. Kun asiaa on tutkittu, on havaittu, että duunaritaustassa miesten ja naisten roolit ovat eriytyneitä. Miehet ja naiset harrastavat erikseen, miehet tekevät poikien reissuja ja naisen rooli on palvella miestä kuin teini-ikäistä. Tällaista roolijakoa ei ole pitkän linjan akateemisissa perheissä, vaan vanhemmat ovat tasa-arvoisia ja perhe-elämää vietetään kimpassa.
Eräs nykyajan pariutumisen vaikeuksista liittyy tutkijan mukaan tähän. Duunaritaustaiset naiset eivät halua vastaavanlaista miestä, koska he eivät halua roolia, joka heidän äideillään oli. He eivät vain saa siitä mitään, mutta toisaalta he eivät välttämättä sovi yhteen akateemisista taustoistakaan tulevan miehen kanssa.
Eroja on tietysti muitakin, mutta tämä on yksi tärkeimmistä. Akateeminen koulutus ei tarkoita sitä, että ihminen olisi luopunut tavoista, jotka kokee "normaaleina" eli perhetausta vaikuttaa moneen asiaan perhe-elämässä. Täällä on satojatuhansia naisten viestejä, joissa tuodaan ilmi, että he eivät suostu miehen palvelijan rooliin, miehen ollessa kuin teini-ikäinen omine menoineen. Eli tutkijan päätelmä vaikuttaa aivan oikealta. Tuollaisen duunaritaustan vaikutus pariutumiseen on merkittävä.
Ja en sitten tarkoita, että joka ikinen duunariperhe olisi samanlainen. Isossa kuvassa kuitenkin tutkitusti näin.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
217. Olisi vähän ikävää, jos lääkäriltä menisivät desimaalit sekaisin eikä hän osaisi lukea tutkimuksia. Kyllä se ihan paikallaan on, että pääsykokeissa mitataan matemaattista osaamista eikä niinkään potilaan kohtaamisen taitoja. Molempia tarvitaan, mutta tutkijalle jälkimmäinen ei ole ihan välttämätöntä. Ap
No desimaalit taidetaan käsitellä jo ala-asteella, joten eipä niiden hallitsemisessa taideta mitään erityistä matemaattista lahjakkuutta tarvita. Pääsykokeissa ei oikeastaan edes mitata matemaattista osaamista, enemmän matikka on tukiaineena sille kemian, fysiikan ja biologian hallitsemiselle, mitä pääsykokeissakin mitataan.
Eiköhän se ole aivan paikallaan, että lääkärin töitä ei tehdä peruskoulupohjalta. Jollakin fiksuutta pitää mitata eikä pitkän matikan korkea yoarvosana ja taidot siihen ole ihan huono. Kemiaa ja fysiikkaa voi lukemalla lukea, korkeisiin arvosanoihin pitkässä matikassa tarvitaan muutakin, mutta ole vapaasti eri mieltä, en kommentoi enää tätä, kun ei liity aiheeseen, ellei sellaiseksi lasketa lääkärikoulutuksen vähättelyä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatteletko ap mitään muuta 24/7 kuin akateemisiä ja duunareita? Vessassa ja suihkussakin? Onko pakkomielle? Muuten, näin ulkomaalaisena, duunari on eräs suomen kielen rumimmista sanoista. Lopettakaa jo.
Ajattelen duunareita hyvin harvoin eikä mulle akateemisuuskaan merkitse juuri mitään. Tutkimus sen sijaan sitäkin enemmän. Ap
Miten tutkimus merkitsee?
Keskustellaan vaihteeksi aiheesta, jos sopii. Ap
En nyt ihan ymmärrä tätä keskustelua. Otsikon aiheena luokkaero parisuhteessa, aloituksessa yritetään vertailla duunaritaustoista ja akateemisen koulutuksen taustoista tulevien parisuhteen toimivuutta. Keskustelussa taas on moneen kertaan hoettu samat stereotypiat, siitä millaista on hänen mielestään ns. akateemisten ja duunarien elämä. Nyt sitten ap kertoo, että hänelle ei akateemisuus merkitsekään juuri mitään, vaan se onkin tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
"Oman puolison kohdalla hän on kolmannen sukupolven tohtori. Se ei tarkoita sitä, että ihan jokainen on tohtori, mutta se tarkoittaa sitä, että hänen takanaan kaksi sukupolvea eteenpäin on kyennyt opiskelemaan tohtoriksi asti ja tehnyt akateemisen tutkijan uran. On itsestään selvää, että naisten mahdollisuudet opiskella tässä maailmassa ovat olleet miehiä heikompia ja niinpä puolisonkin äiti on vain maisteri ja mummot eivät ole olleet akateemisia. Mutta on myös selvää, että suhde tieteeseen, opiskeluun ja sivistykseen on puolisollani oleellisesti erilainen kuin esim. sukunsa ensimmäisellä maisterilla puhumattakaan duunarista."
Miten "kolmannen sukupolven tohtorilla" on erilainen suhtautuminen noihin kuin sukunsa ensimmäisellä maisterilla tai "duunarilla"?
Esimerkiksi siten, että rahakas työ ei ole tutkinnon tekemisen ylin päämäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
217. Olisi vähän ikävää, jos lääkäriltä menisivät desimaalit sekaisin eikä hän osaisi lukea tutkimuksia. Kyllä se ihan paikallaan on, että pääsykokeissa mitataan matemaattista osaamista eikä niinkään potilaan kohtaamisen taitoja. Molempia tarvitaan, mutta tutkijalle jälkimmäinen ei ole ihan välttämätöntä. Ap
No desimaalit taidetaan käsitellä jo ala-asteella, joten eipä niiden hallitsemisessa taideta mitään erityistä matemaattista lahjakkuutta tarvita. Pääsykokeissa ei oikeastaan edes mitata matemaattista osaamista, enemmän matikka on tukiaineena sille kemian, fysiikan ja biologian hallitsemiselle, mitä pääsykokeissakin mitataan.
Eiköhän se ole aivan paikallaan, että lääkärin töitä ei tehdä peruskoulupohjalta. Jollakin fiksuutta pitää mitata eikä pitkän matikan korkea yoarvosana ja
Edelleen, matematiikan osaamisen osuus pääsykokeessa on melko minimaalinen. Oletko ikinä ollut lääkiksen pääsykokeessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
217. Olisi vähän ikävää, jos lääkäriltä menisivät desimaalit sekaisin eikä hän osaisi lukea tutkimuksia. Kyllä se ihan paikallaan on, että pääsykokeissa mitataan matemaattista osaamista eikä niinkään potilaan kohtaamisen taitoja. Molempia tarvitaan, mutta tutkijalle jälkimmäinen ei ole ihan välttämätöntä. Ap
No desimaalit taidetaan käsitellä jo ala-asteella, joten eipä niiden hallitsemisessa taideta mitään erityistä matemaattista lahjakkuutta tarvita. Pääsykokeissa ei oikeastaan edes mitata matemaattista osaamista, enemmän matikka on tukiaineena sille kemian, fysiikan ja biologian hallitsemiselle, mitä pääsykokeissakin mitataan.
Eiköhän se ole aivan paikallaan, että lääkärin töitä ei tehdä peruskoulupohjalta. Jollakin fiksuutta pitää mitata eikä pitkän matikan korkea yoarvosana ja
Kukaan ei väittänytkään että lääkärin töitä pitäisi voida tehdä peruskoulupohjalta, oli kyse siitä matikasta.
Omasta mielestäni en ole mitenkään matemaattisesti lahjakas, mutta pienellä vaivalla ja hyvällä opetuksella onnistuin saamaan lukiosta ja kirjoituksista ihan hyvät arvosanat pitkästä matikasta.
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tätä keskustelua. Otsikon aiheena luokkaero parisuhteessa, aloituksessa yritetään vertailla duunaritaustoista ja akateemisen koulutuksen taustoista tulevien parisuhteen toimivuutta. Keskustelussa taas on moneen kertaan hoettu samat stereotypiat, siitä millaista on hänen mielestään ns. akateemisten ja duunarien elämä. Nyt sitten ap kertoo, että hänelle ei akateemisuus merkitsekään juuri mitään, vaan se onkin tutkimus.
En ymmärtänyt viimeistä lausetta, mitä tarkoitat? Eihän aiheena ole se mitä akateemisuus ja duunarius minulle merkitsevät. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oman puolison kohdalla hän on kolmannen sukupolven tohtori. Se ei tarkoita sitä, että ihan jokainen on tohtori, mutta se tarkoittaa sitä, että hänen takanaan kaksi sukupolvea eteenpäin on kyennyt opiskelemaan tohtoriksi asti ja tehnyt akateemisen tutkijan uran. On itsestään selvää, että naisten mahdollisuudet opiskella tässä maailmassa ovat olleet miehiä heikompia ja niinpä puolisonkin äiti on vain maisteri ja mummot eivät ole olleet akateemisia. Mutta on myös selvää, että suhde tieteeseen, opiskeluun ja sivistykseen on puolisollani oleellisesti erilainen kuin esim. sukunsa ensimmäisellä maisterilla puhumattakaan duunarista."
Miten "kolmannen sukupolven tohtorilla" on erilainen suhtautuminen noihin kuin sukunsa ensimmäisellä maisterilla tai "duunarilla"?
Esimerkiksi siten, että rahakas työ ei ole tutkinnon tekemisen ylin päämäärä.
Mikä sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on huvittava.
Samaa mieltä, aiheessa ei pysytä millään, syitä voin vain arvailla... Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on huvittava.
Samaa mieltä, aiheessa ei pysytä millään, syitä voin vain arvailla... Ap
Kerro toki, mistä tarkalleen täällä sitten pitäisi keskustella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oman puolison kohdalla hän on kolmannen sukupolven tohtori. Se ei tarkoita sitä, että ihan jokainen on tohtori, mutta se tarkoittaa sitä, että hänen takanaan kaksi sukupolvea eteenpäin on kyennyt opiskelemaan tohtoriksi asti ja tehnyt akateemisen tutkijan uran. On itsestään selvää, että naisten mahdollisuudet opiskella tässä maailmassa ovat olleet miehiä heikompia ja niinpä puolisonkin äiti on vain maisteri ja mummot eivät ole olleet akateemisia. Mutta on myös selvää, että suhde tieteeseen, opiskeluun ja sivistykseen on puolisollani oleellisesti erilainen kuin esim. sukunsa ensimmäisellä maisterilla puhumattakaan duunarista."
Miten "kolmannen sukupolven tohtorilla" on erilainen suhtautuminen noihin kuin sukunsa ensimmäisellä maisterilla tai "duunarilla"?
Esimerkiksi siten, että rahakas työ ei ole tutkinnon tekemisen y
Esim. Tiede itsensä vuoksi. Tätä on tutkittukin. Esim humanistit harvoin tulevat duunariperheistä tai edes toisen polven akateemisista. Pitää olla tiedemaailman pääomaa, jotta tulee humanisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Oman puolison kohdalla hän on kolmannen sukupolven tohtori. Se ei tarkoita sitä, että ihan jokainen on tohtori, mutta se tarkoittaa sitä, että hänen takanaan kaksi sukupolvea eteenpäin on kyennyt opiskelemaan tohtoriksi asti ja tehnyt akateemisen tutkijan uran. On itsestään selvää, että naisten mahdollisuudet opiskella tässä maailmassa ovat olleet miehiä heikompia ja niinpä puolisonkin äiti on vain maisteri ja mummot eivät ole olleet akateemisia. Mutta on myös selvää, että suhde tieteeseen, opiskeluun ja sivistykseen on puolisollani oleellisesti erilainen kuin esim. sukunsa ensimmäisellä maisterilla puhumattakaan duunarista."
Miten "kolmannen sukupolven tohtorilla" on erilainen suhtautuminen noihin kuin sukunsa ensimmäisellä maisterilla tai "duunarilla"?
Esimerkiksi si
Esim. Tiede itsensä vuoksi. Tätä on tutkittukin. Esim humanistit harvoin tulevat duunariperheistä tai edes toisen polven akateemisista. Pitää olla tiedemaailman pääomaa, jotta tulee humanisti.
Mitä tämä tiedemaailman pääoma on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa lähi- ja tuttavapiirissä koulutustausta tai työ ei tunnu määrittelevän ihmisten parisuhteita, on kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista taustoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on huvittava.
Samaa mieltä, aiheessa ei pysytä millään, syitä voin vain arvailla... Ap
No, arvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on huvittava.
Samaa mieltä, aiheessa ei pysytä millään, syitä voin vain arvailla... Ap
Kerro toki, mistä tarkalleen täällä sitten pitäisi keskustella?
Aloituksen aiheesta. Ymmärrettävää, että välillä menee sivuun, mutta jos ei enää ole muita kuin sivupolkuja, niin sitten ei omalta kannaltani enää välttämättä ole mielekästä keskustella. Avasin ketjun, koska halusin keskustella tuosta aiheesta. Mutta mahtuuhan tänne tekstiä enkä ole keskustelua suitsimassa, antakaa vain mennä. Ap
En juurikaan ole ollut tekemisissä ihmisten kanssa joiden elämässä tuntuu olevan koukutustaustat tai luokkaerot merkittävässä roolissa. Yleensä se on sitä samaa jankutusta, toisten ihmisten arvostelua koulutustaustan perusteella ja mollaamista.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähi- ja tuttavapiirissä koulutustausta tai työ ei tunnu määrittelevän ihmisten parisuhteita, on kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista taustoista.
Pikkukaupunki ja nuoret ihmiset. Ikääntyessä ihmisen tausta alkaa paistaa koko ajan enemmän esiin.
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähi- ja tuttavapiirissä koulutustausta tai työ ei tunnu määrittelevän ihmisten parisuhteita, on kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista taustoista.
Tutkimustuloksessa ei ole kyse työstä, vaan taustoista. Aika moni on ymmärtänyt aloituksen ilmeisesti jotenkin niin, että akateeminen ja duunari eivät voisi seurustella. Ei, vaan tutkimustuloksessa on kyse pikemminkin siitä, miten eri taustat voivat törmätä, jos eri taustoista tulevat alkavat seurustella. Toki ne voivat törmätä jo siinä vaiheessa, kun ollaan tavattu, jolloi suhdetta ei synny.
Se ettei eroja havaita, johtuu useimmiten siitä, että seurustellaan samankaltaisten ihmisten kanssa kuin itse on. Suomessa se tarkoittaa, että keskiluokka seurustelee keskenään ja taustoissa löytyy niin duunareita kuin akateemisiakin. Aloituksen kysymyksenasettelussa ero on isompi so. ero havaitaan, se tuntuu ja näkyy arkielämässä. Ja sellaiset parit kai ovat harvinaisempiakin, mutta tietääkseni lukumääriä ei ole tutkittu. Avioliittotilastoissahan näkyy parin nykyinen koulutustaso.Ap
Miten tutkimus merkitsee?