Lue keskustelun säännöt.
Oletteko joskus miettineet, "miksi joku on valinnut itselleen tuollaisen kumppanin"?
06.06.2025 |
Onko teillä kavereita tai sukulaisia, joilla on tosi outo tai muuten vain huono kumppani? Tai olette miettineet, että "mitäköhän se Oskari oikein näkee siinä Juliassa, kun se Juliahan käyttäytyy ihan idioottimaisesti?"
No minäpä selitän teille.
- jotkut ihmiset tekevät parinvalintaa sillä ajatuksella, että "mä en tunne mitään vahvaa kemiaa/vetovoimaa tätä henkilöä kohtaan, mutta hän on tosi kiva ja mä viihdyn hänen seurassaan." Heille siis yksinkertaisesti riittää se, että kumppani on "ihan kiva". He voivat olla täysin tyytyväisiä.
- jotkut ovat läheisriippuvaisia. Tähän myös usein yhdistyy huono itsetunto. Esimerkiksi alkoholisti-isän tytär hankkii usein aikuisena itselleen alkoholistipuolison, kun hän ajattelee, että "en mä kuitenkaan kelpaa kenellekään kunnolliselle hyvälle miehelle, niin mun otettava se, kuka minut kelpuuttaa". Yleensä näissä on tuloksena Grande katastrof.
- jos ikää alkaa olla jo reilusti yli 30 vuotta tai jopa lähes 40 vuotta, ja on kova vauvakuume, niin silloin pitää kelpuuttaa melkein heti ensimmäinen "ihan ok" tyyppi. Ja usein se raskaus alkaakin jo lyhyen seurustelun jälkeen. Sitten kun lapsi on pieni, niin kumppanin todellinen luonne paljastuu ja tuloksena on Grande katastrof.
Eli kun jotkut väittävät, että sinkkunaisille/-miehille kelpaa vain se top 5% , niin joillekin oikeasti riittää se, että kumppani on ihan ok tai muu psykologinen selitys.
Kommentit (64)
Iso osa ihmisistä pelkää epämukavuutta niin paljon ettei yksinkertaisesti uskalla erota "väärästä valinnasta", vaan jäävät väljähtäneen suhteen vangiksi. Ei kehdata erota ("mitä ne muutkin sanoisi"), ei uskalleta olla yksin ("en löydä kuitenkaan ketään"), elintaso romahtaisi jne.
Etenkin miehille parisuhde on niin merkittävä statussymboli, ettei siitä haluta päästää irti vaikka pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri osa on noita kunhan vaan on joku.
Kyllä mietin, kun tuli oma mitta täyteen. Muiden asiat ei kuulu minulle.
Minä olin nuorena lihava, mutta oikea peto sängyssä. Miehet rakastuivat hyvään seksiin ja jäivät riippuvaisiksi siihen. Lopulta menin naimisiin yhtä Kinkyn miehen kanssa. Yhdessä jo yli 20 vuotta. Ja edelleen Kinkyillään.
Onhan näitä. Itsekin rakastuin tulisesti mieheen joka oli kuin itseni vastakohta. Jokin siinä vaan veti puoleensa kuin magneetti. Emme kylläkään päätyneet parisuhteeseen, halusimme eri asioita elämältä.
ihmettelen myös miksi eräs ihan fiksu ja hyvässä asemassa oleva mies meni yhteen alkoholisoituneen mt-ongelmaisen naisen kanssa. Heillä on ollut parisuhdedraamaa, johon tämä nainen vetää myös miehen ystäviä mukaan. Aiheuttaa myötähäpeää ja nolaa miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ihmettelen myös miksi eräs ihan fiksu ja hyvässä asemassa oleva mies meni yhteen alkoholisoituneen mt-ongelmaisen naisen kanssa. Heillä on ollut parisuhdedraamaa, johon tämä nainen vetää myös miehen ystäviä mukaan. Aiheuttaa myötähäpeää ja nolaa miehen.
Tää on täysin nou-nou tilanne. Alkkis mies ja fiksu nainen voi vielä toimia jossain määrin, mutta toisinpäin menee täysin metsään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ihmettelen myös miksi eräs ihan fiksu ja hyvässä asemassa oleva mies meni yhteen alkoholisoituneen mt-ongelmaisen naisen kanssa. Heillä on ollut parisuhdedraamaa, johon tämä nainen vetää myös miehen ystäviä mukaan. Aiheuttaa myötähäpeää ja nolaa miehen.
Tää on täysin nou-nou tilanne. Alkkis mies ja fiksu nainen voi vielä toimia jossain määrin, mutta toisinpäin menee täysin metsään.
No ei toimi kyllä toisinkaan päin :D
Pakko sanoa tuosta läheisriippuvuudests. Ei sellaiset ihmiset ajattele aktiivisesti, etteivät he saisi parempaa, vaan kyse on enemmän siitä, että he ovat tottuneet laittamaan omat tarpeensa toiseksi ja nämä kumppanit vastaavat siihen. Läheisriippuvainen on yleensä yhdessä riippuvaisen kanssa, koska he täydentävät toisiaan. Toinen imee kaiken toisesta ja läheisriippuvainen joustaa kaikista omista tarpeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa on noita kunhan vaan on joku.
No miksi mä en sitten koskaan tapaa sellaista miestä, jolle kelpaa kunhan on vaan joku?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa tuosta läheisriippuvuudests. Ei sellaiset ihmiset ajattele aktiivisesti, etteivät he saisi parempaa, vaan kyse on enemmän siitä, että he ovat tottuneet laittamaan omat tarpeensa toiseksi ja nämä kumppanit vastaavat siihen. Läheisriippuvainen on yleensä yhdessä riippuvaisen kanssa, koska he täydentävät toisiaan. Toinen imee kaiken toisesta ja läheisriippuvainen joustaa kaikista omista tarpeista.
Hyvä analyysi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen ja suren sitä, että joku pysyy hakkaajan luona.
En piittaa muiden ongelmista, elleivät marise surkeasta kumppaneistaan. Minulta ei liikene suuremmin empatiaa itse aiheutetuille ongelmille, jotka he vain itse myös pystyvät ratkaisemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä. Olen ihmetellyt aina mitä äitini näkee alkoholisti-isässäni. On vielä sellainen laiska elämäntapatyötön, joka kotona ollessaankin vaan makaa päivät pitkät kännissä eikä tee mitään järkevää. Äiti hoitaa ulkohommatkin töistä tultuaan. Tätä jatkunut siis vuosia! Toivoin jo lapsena, että eroaisivat, mutta ei... Äiti vaikuttaa kyllä hyvin onnettomalta, mutta syystä x ei pysty ajattelemaan omaa parastaan.
En jaksa ihmetellä ja päivitellä muiden valintoja, omassa elämässä on ihan tarpeeksi.
Yleensä eriparisista ajattelen, että ilmeisesti sänkyhommat toimii.
Vaimo motkottaa kun mulla on maha kasvanut (ei pahasti mutta kuitenkin). Suurin syy tähän on se että alkoi kiukuttelemaan kun olin hänen mielestään liian usein lenkillä tai salilla. Nyt olen vähentänyt viikon treenikerrat viidestä kahteen ja kyllä se alkaa näkymään että vietän enemmän alkaa sohvalla vaimon kanssa.
Kaikkea ei voi saada samaan pakettiin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi todella komea, sosiaalinen ja suosittu mies, joka koko opiskeluajan oli naisopiskelijoiden ympäröimänä. Festareillakin kun törmäsin häneen oli seurueena hän ja 7 naista. Seurustelukumppanikseen otti naisen josta näki mt-ongelmat kilometrin päähän, eikä mikään erityisen kaunis vaan ihan perus (ei rumakaan). Nainen avautuikin myöhemmin somessa mt-ongelmistaan. Ovat molemmat jo kolmekymppisiä, ei lapsia. Ollaan kaverin kanssa mietitty että on suorastaan rikos ettei tuo mies lisäänny, vaikka eihän se meille mitenkään päin kuulu :-)
Olipas rumasti kirjoitettu. Mt-ongelmat ovat mielestäsi jotenkin este pariutumiselle? Mistä tiedät, ettei tuolla miehellä ole niitä, ja pystyvät bondaamaan sitä kautta?
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen ja suren sitä, että joku pysyy hakkaajan luona.
Ei uskalla lähteä. Uutisista saa lukea aika ajoin, miten on käynyt kun on yrittänyt erota. Väkivalta ja sen uhka ei valitettavasti katoa eron myötä.
Itsellä on olematon itsetunto, eikä ole ketään enkä ottaisikaan, koska mitä minussa muka on, että joku kiinnostuisi?
t. mies