Fiksua vai sitoutumiskammoisuutta, jos en osta miesystävän asunnosta puolta?
Ollaan seurusteltu muutama vuosi ja mietitään, että muuttaisin miehen luo kokonaan kun muutenkin olen siellä käytännössä koko ajan. Minulla on oma asunto ja vaihtoehtoa on, että myyn sen ja ostan miehen asunnosta puolet tai sitten laitan omani vuokralle ja maksan miehelle asumiskuluista puolet.
Kuulostaako tyhmältä, että ensin asuisin vuoden pari ja vasta sitten myisin omani? Ollaan yli 50v
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin, kämppiksille tuoon reilua. Parisuhteessa ei ole reilua, että kumpikaan hyötyy toisesta millään tavalla. Siksi ehdotin yllä vuokratuoton sijoittamista yhteiseen hyvään. "
Ja mieskö ei hyötyisi siitä, että ap:n asunnon tuottoja sijoitettaisiin "yhteiseen hyvään"?
Totta kai hänen pitää hyötyä: molempien pitää hyötyä yhteenmuutosta.
Jos nainen maksaa miehellä vuokraa, niin mies hyötyy. Jos nainen maksaa vain puolet vastikkeesta, niin nainen hyötyy. Siksi reilunta on, että molemmat maksavat elämisestä yhtä paljon, ja molemmat hyötyvät yhteenmuutosta.
Reilu tapa on myös se, että molemmat laittavat omat asuntonsa vuokralle ja yhdessä vuokraavat kolmannen asunnon.
Eli ensin sanot, että kumpikaan ei saa hyötyä toisesta ja nyt sanot, että molempien pitää hyötyä. Ymmärrätkö, miksi argumentaatiotasi on vaikea seurata?
Ilmaisin itseäni ilmeisen epäselvästi, mutta minusta nuo argumentit eivät ole vastakkaisia. Kun molemmat hyötyvät yhtä paljon, niin kumpikaan ei hyödy enempää kuin toinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin, kämppiksille tuoon reilua. Parisuhteessa ei ole reilua, että kumpikaan hyötyy toisesta millään tavalla. Siksi ehdotin yllä vuokratuoton sijoittamista yhteiseen hyvään. "
Ja mieskö ei hyötyisi siitä, että ap:n asunnon tuottoja sijoitettaisiin "yhteiseen hyvään"?
Mieshän hyötyy jo siinä, että hänen halustaan nainen muuttaa hänen luoksensa. Ei nainen ole innosta hihkuen sinne tulossa miehen sotkuja siivoamaan, kokiksi ja vakireijäksi. Niilläkin on hintansa.
Miehen elämän laatu paranee jo siinä, että nainen muuttaa hänen luokseen. Ei naisen pidäkään hyödyttää miestä tässä tapauksessa enää mitenkään rahallisesti.
Oletpa kyyninen. Minä olen jo toista kertaa naimisissa, eka liitto kesti 20 v ja nykyinen 10+ vuotta, eikä minulla ole tuollaisia kokemuksia. Suhteemme on vastavuoroinen. Kun minä kokkaan, niin saan hyvää vastavuoroisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidä oma asuntosi ja laita vuokralle. Voit muuttaa miehen luokse ja maksaa puolet vastikkeesta. Katsotte pari vuotta miltä yhteiselo tuntuu. Sitten vasta oman asunnon myyntipäätös.
Silloin reilua olisi jakaa myös vuokratulo puoliksi. Jos meinaa pelkän vastikkeen puolikkaan verran osallistua asumiskustannuksiin. Muutenhan tuo on aika epäreilu sopimus.
Millä logiikalla? Miksi miehen pitäisi saada osuus ap:n omaisuuden tuotoista?
Koska ap hyötyy miehen omaisuudesta. Yhdessä jakavat miehen asunnon omistamisesta syntyvän hyödyn, eli oikeuden asua siinä asunnossa.
Jos asian ajattelee näin, reilu ratkaisu on, että
Niinpä. Siksi pitää miettiä huolella, miksi haluaa muuttaa yhteen, muutetaanko jommankumman asuntoon vai hankitaanko uusi yhteinen, ostetaanko vai vuokrataanko, miten omistusosuudet jaetaan, myykö vanhan omistusasuntonsa jne. Ihmiset muuttavat yhteen hyvin heppoisin perustein ja kevyellä harkinnalla ja sitten hämmästellään, kun tulee ongelmia. Ap on fiksu, kun tätä pohtii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin, kämppiksille tuoon reilua. Parisuhteessa ei ole reilua, että kumpikaan hyötyy toisesta millään tavalla. Siksi ehdotin yllä vuokratuoton sijoittamista yhteiseen hyvään. "
Ja mieskö ei hyötyisi siitä, että ap:n asunnon tuottoja sijoitettaisiin "yhteiseen hyvään"?
Mieshän hyötyy jo siinä, että hänen halustaan nainen muuttaa hänen luoksensa. Ei nainen ole innosta hihkuen sinne tulossa miehen sotkuja siivoamaan, kokiksi ja vakireijäksi. Niilläkin on hintansa.
Miehen elämän laatu paranee jo siinä, että nainen muuttaa hänen luokseen. Ei naisen pidäkään hyödyttää miestä tässä tapauksessa enää mitenkään rahallisesti.
Toi on sitten ihan eri keskustelu. Jos toinen muuttaa ilmaiseksi asumaan ja vastapalveluksena tarjoaa palveluksiaan. Oli ne sitten siivousta, pyykinpesua tai meissen imemistä. Jokainen tekee omat elämänvalintansa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne omaan kämppään pääse mahdollisen eron sattuessa niin vaan muuttamaan takaisin, jos se on vuokralla. Irtisanomisaika vuokranantajan puolelta on vähintään 3 kk (alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa) ja pahimmillaan menee puolen vuoden päähän ennen kuin kämppä vapautuu.
No joo, mutta ei se nyt ihan katastrofi silti ole. Jos menee ostamaan puolet miehen kämpästä liian pikaisesti, niin voi olla kaulaansa myöten lirissä, ja siitä ei puolen vuoden venailulla pääse.
Voihan sitä downgreidata asumistaan puoleksi vuodeksi, jos miehen kanssa oikein kakka osuu tuulettimeen. Vuokratulo tuo hieman puskuria kuitenkin. Voi vaikka laittaa tavarat vuokravarastoon, ja asua itse jossain kohtuuhintaisessa tilapäiskämpässä.
Kivempi vaihtoehto se on kuin joutua loppuiän ongelmiin, jos mies ei olekaan luotettava.
Pidä omasi, pistä se vuokralle. Naimisissa ette ole. Maksat miehelle puolet vastikkeesta ja sähköstä ja vedestä.
Eli jos sukset menee ristiin, vuokralaisesi voit irtisanoa, pääset aikanaan siihen muuttamaan takaisin tai voit myydä sen pois plus että ei tarvitse tapella sen mieheltä ostamasi puolikkaan myynnistä. Tai jos on hyvä vuokralainen, niin vanha kämppäsi käy varmasti asuntolainan takuuna.
Jos asustelette avoparina ja miehesi kuolee, niin mitään lesken asumisoikeutta sinulla ei hänen kämppäänsä ole. Perikunta heittää sinut avopuolison ulos joka tapauksessa, koska perintöverot pitää saada maksettua.
Naimisiinmenon mukana tulee lesken asumisoikeuden suoja. Eli sulla ei ole mitään tarvetta ostaa sitä miehen puolikasta.
"Pidä omasi, pistä se vuokralle. Naimisissa ette ole. Maksat miehelle puolet vastikkeesta ja sähköstä ja vedestä."
Tämmöinen lokkeilu on taloudellisesti erittäin kannattavaa! Puolen vastikkeen ja sähkölaskun hinnalla asuminen on lähes ilmaista! Missään muualla et pysty muutamalla satasella kuukaudessa asumaan. Jää vielä kivasti oman sijoitusasunnon pääomatulot taskuun.
Kai edes maksat asumisesta vai kuvittelitko lokkeilevan miehen omaisuudella ja miehen maksamilla rahoilla?
En ikinä ostaisi mistään asunnosta puolikasta. Pelkkää sotkua, ajatteles esim. perintötilannetta tai eroa, jos toinen haluaa irti omasta puolikkaastaan. En edes harkitsisi osaomistusta enkä omani myymistä, vaan laita oma asuntosi vuokralle ja maksat asumiskuluistasi miehelle. Raha-asiat ja omistukset kannattaa pitää aina tunteista erillään.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä ostaisi mistään asunnosta puolikasta. Pelkkää sotkua, ajatteles esim. perintötilannetta tai eroa, jos toinen haluaa irti omasta puolikkaastaan. En edes harkitsisi osaomistusta enkä omani myymistä, vaan laita oma asuntosi vuokralle ja maksat asumiskuluistasi miehelle. Raha-asiat ja omistukset kannattaa pitää aina tunteista erillään.
Eiköhän valtaosa suomalaisten perheiden omistamista kodeista ole yhteisessä omistuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en aio laittaa omaani vuokralle. Ensinnäkin tämä on talo, jonka vuokramarkkinat saattavat olla haasteellisemmat (en tiedä), ja toiseksi olen vanhempieni kautta seurannut vuokranantajan roolia enkä halua siihen.
En tosin aio ostaa puolia mieheni asunnostakaan. Haluan että hänkin myy ja ostetaan yhteinen. Onneksi hän on samoilla linjoilla.
No sitten niin... mutta siis kyseletkään...vai etkö ole ap
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan myy sitä omaa asuntoa. Se on takuu jos tulee ero niin sinulla on sitten oma asunto kuitenkin. Mies voi myös käyttää sinua taloudellisesti hyväksi.
Jotenkin surulliset lähtökohdat suhteelle. Mutta ehkä joskus on parempi varautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan myy sitä omaa asuntoa. Se on takuu jos tulee ero niin sinulla on sitten oma asunto kuitenkin. Mies voi myös käyttää sinua taloudellisesti hyväksi.
Jotenkin surulliset lähtökohdat suhteelle. Mutta ehkä joskus on parempi varautua.
Kannattaa tunnustaa tosiasiat. Avioliitoista puolet päätyy eroon. Lyhyemmistä avosuhteista vielä isompi osa. Ei sitä tarvitse toivoa, mutta siihen on hyvä varautua. Ihan kuten talossa kannattaa olla palovakuutus, vaikkei toivo talonsa palavan.
Onko mies tosiaan sen arvoinen, että kannattaa luopua omasta kodistaan ja irtaimistostaan? Muuttaa toisen nurkkiin ja elää mahdollisesti toisen säännöillä? Minusta ei olisi tuohon.
Mieshän hyötyy jo siinä, että hänen halustaan nainen muuttaa hänen luoksensa. Ei nainen ole innosta hihkuen sinne tulossa miehen sotkuja siivoamaan, kokiksi ja vakireijäksi. Niilläkin on hintansa.
Miehen elämän laatu paranee jo siinä, että nainen muuttaa hänen luokseen. Ei naisen pidäkään hyödyttää miestä tässä tapauksessa enää mitenkään rahallisesti.