HS: Ajattelun alasajo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknologiaan investoineet maat pärjäävät hyvin, kuten Kiina. Suomi ei ole halunnut investoida teknologiaan 20 vuoteen, koska Suomi on humanistinen lässytyskulttuuri. Suomalaisten korkea työttömyysaste johtuu juuri teknologiainvestointien vähyydestä. Me tiedämme taloustieteestä, että ilman teknologiainvestointeja talous ei kasva, ja kun talous ei kasva, ei synny työpaikkoja. Ja kun ihmisillä ei ole töitä, köyhyys, mt-ongelmat, päihdeongelmat lisääntyvät.

Suomihan on päinvastoin tehnyt digiloikan esim. koulutuksessa. Tuloksena pisa-tulokset putosi pohjamutiin. Mutta vieläkin vaan jaksetaan digilässyttää, en syyttäisi humanisteja. 

M a m u t u s. Ennen ei ollut kehitysmaalaisia sotkemassa asioita. Mutta jokainen ajatelkoon, niinkuin haluaa ajatella. Tiedämme toki ihan tutkimuksista, että PISA-testin tulosten ja älykkyysosamäärän välinen korrelaatiokerroin on 0,8. Jokainen, jolla on vähänkään järkeä päässä, voi miettiä, mitä tapahtuu, kun otetaan vähäjärkisiä kehitysmaalaisia ja kielletään samanaikaisesti ekskluusio, niinkuin Suomessa on tehty.

Netti pilaa ihmiset.

Enää ei lueta kirjoja ja sanomalehtiä maailmankuvaa muodostaessa, vaan katsotaan somessa joidenkin ääliöiden touhottamista milloin mistäkin asiasta, olipa kyse politiikasta, terveydestä tai ihmissuhteista.

Jostain syystä ajatellaan, että joku parikymppinen tietää kaiken kyseisestä asiasta, ja jos vielä uhkuu vihaa eri mieltä olevia kohtaan, niin senhän täytyy olla erittäinkin älykäs. Not.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston ja muunkin korkeakoulutuksen olisi tarkoitus opettaa ajattelemaan ja käsittelemään asioita ja sitten käyttää sitä kykyä oman alan tiedon omaksumiseen ja käsittelyyn. Nyt käytetään ChatGPT:tä ja muita apuvälineitä tämän ajattelutyön välttämiseen joten oppimista ei voi tapahtua kuin ulkoaopettelun osalta jos sitäkään enää viitsitään tehdä.

Voisikohan olla, että ketään ei oikeasti kiinnosta koulut, vaan halutaan mahdollisimman nopeasti tienaamaan, eikä käyttää aikaa ilmaistöiden laatimiseen😱😱

Tienaamaan tehden mitä? Herää kysymys mistä näille chat gpt ihmisille maksetaan? 

Normaaleiden ihmisten normaaleja töitä. Jos et ole siltä sukupuolitutkimukseltasi huomannut, niin töissä ei tehdä käytännössä mitään samaa kuin koulussa, koulu on ainoastaan turha soidinrituaali työnantajaa varten. Ainoa samankaltaisuus koululla ja työelämällä on se, että kumpikin hoituu pääasiassa tekoälyllä.

Vierailija kirjoitti:

Teknologiaan investoineet maat pärjäävät hyvin, kuten Kiina. Suomi ei ole halunnut investoida teknologiaan 20 vuoteen, koska Suomi on humanistinen lässytyskulttuuri. Suomalaisten korkea työttömyysaste johtuu juuri teknologiainvestointien vähyydestä. Me tiedämme taloustieteestä, että ilman teknologiainvestointeja talous ei kasva, ja kun talous ei kasva, ei synny työpaikkoja. Ja kun ihmisillä ei ole töitä, köyhyys, mt-ongelmat, päihdeongelmat lisääntyvät.

Nvidian toimitusjohtaja on täysin eri mieltä siitä, että tekoäly hävittäisi  työpaikat siinä mittakaavassa kuin synkimmät ennusteet maalailevat. Johtunee siitä, että he myyvät vain rautaa, joten ei ole suoraan omaa lehmää ojassa kuten AI-yrityksillä. Hänkin on tosin sitä mieltä, että ellei omaksu tekoälysovellusten marssia osaksi työskentelykulttuuria, tulee olemaan varsin pian työtön. Sen jälkeen taas voi syyttää yhteiskuntaa omasta epäonnistumisestaan.

Vierailija kirjoitti:

Netti pilaa ihmiset.

Enää ei lueta kirjoja ja sanomalehtiä maailmankuvaa muodostaessa, vaan katsotaan somessa joidenkin ääliöiden touhottamista milloin mistäkin asiasta, olipa kyse politiikasta, terveydestä tai ihmissuhteista.

Jostain syystä ajatellaan, että joku parikymppinen tietää kaiken kyseisestä asiasta, ja jos vielä uhkuu vihaa eri mieltä olevia kohtaan, niin senhän täytyy olla erittäinkin älykäs. Not.

Jep ja tätä nuo tyhmät teknologiauskovaiset eivät koskaan ymmärrä, koska eivät ymmärrä ihmisyydestä tuon taivaallista.

Vierailija kirjoitti:

Netti pilaa ihmiset.

Enää ei lueta kirjoja ja sanomalehtiä maailmankuvaa muodostaessa, vaan katsotaan somessa joidenkin ääliöiden touhottamista milloin mistäkin asiasta, olipa kyse politiikasta, terveydestä tai ihmissuhteista.

Jostain syystä ajatellaan, että joku parikymppinen tietää kaiken kyseisestä asiasta, ja jos vielä uhkuu vihaa eri mieltä olevia kohtaan, niin senhän täytyy olla erittäinkin älykäs. Not.

Sinä olet sitten pilalla, eikä pilaantuneen ihmisen juttuja kannata tosissaan ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vihervassut!

Kiitä somen höpökanavia, jotka ovat vieneet sinulta oman kriittisen ajattelusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti pilaa ihmiset.

Enää ei lueta kirjoja ja sanomalehtiä maailmankuvaa muodostaessa, vaan katsotaan somessa joidenkin ääliöiden touhottamista milloin mistäkin asiasta, olipa kyse politiikasta, terveydestä tai ihmissuhteista.

Jostain syystä ajatellaan, että joku parikymppinen tietää kaiken kyseisestä asiasta, ja jos vielä uhkuu vihaa eri mieltä olevia kohtaan, niin senhän täytyy olla erittäinkin älykäs. Not.

Sinä olet sitten pilalla, eikä pilaantuneen ihmisen juttuja kannata tosissaan ottaa.

Joku instabeibe taisi ottaa itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netti pilaa ihmiset.

Enää ei lueta kirjoja ja sanomalehtiä maailmankuvaa muodostaessa, vaan katsotaan somessa joidenkin ääliöiden touhottamista milloin mistäkin asiasta, olipa kyse politiikasta, terveydestä tai ihmissuhteista.

Jostain syystä ajatellaan, että joku parikymppinen tietää kaiken kyseisestä asiasta, ja jos vielä uhkuu vihaa eri mieltä olevia kohtaan, niin senhän täytyy olla erittäinkin älykäs. Not.

Sinä olet sitten pilalla, eikä pilaantuneen ihmisen juttuja kannata tosissaan ottaa.

Joku instabeibe taisi ottaa itseensä.

Ei, kyllä tuo oli ketjun teknologia-"älykkö".

Vierailija kirjoitti:

Talous"tiede"

No aina taloustiede kasvatustieteet, humanistiset tieteet yms. puhtaan roskan päihittää. Taloustiede sentään käyttää matematiikkaa peruskielenään toisin pehmo"tieteet".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talous"tiede"

No aina taloustiede kasvatustieteet, humanistiset tieteet yms. puhtaan roskan päihittää. Taloustiede sentään käyttää matematiikkaa peruskielenään toisin pehmo"tieteet".

Jep, ihminen on pelkästään rahaa.

Olen tavannut joitakin matematiikka "kielenä" käyttävää. Kaikilla oli vaikeuksia saada k alua pystyyn, koska laskivat siihenkin kaavoja. N42

Vierailija kirjoitti:

Olen tavannut joitakin matematiikka "kielenä" käyttävää. Kaikilla oli vaikeuksia saada k alua pystyyn, koska laskivat siihenkin kaavoja. N42

:D :D :D naulan kantaan

Teen töitä ihmisten parissa, osan kanssa kasvokkain, osan kanssa yhteydenpito hoituu myös puhelimitse/sähköpostitse:

-Äidinkieli on nykyisin aivan hukassa. Ennen oli automaatio, että nuorikin osasi isot alkukirjaimet, pilkut olivat suunnilleen oikeissa paikoissa ja ihmiset ilmaisivat itseään kohtuullisen hyvin kirjallisesti (ja osa todella hyvin). Nykyisin on tavallista, että monet eivät osaa kunnolla suomea. Esimerkiksi päiväkodista tulee päiväkodin opettajien viestejä, joissa on säännöllisesti kirjoitusvirheitä. Ylipäätään kielen osaaminen on heikentynyt. Vaikutus tulee englannista ja muista vieraista kielistä. Suomea ei osata enää taivuttaakaan.

-Vielä parikymmentä vuotta sitten se "kutosen nuorikin" osasi ilmaista itseään ja ajatuksiaan edes jotenkin järkevästi. Joo, asenteessa saattoi olla parantamisen varaa, mutta se kutosen oppilas osasi silti perusasiat. Nykyisin on ihan järkyttävää, miten tuo 2000-luvun alun kutosen oppilas vastaa nykyistä kasia. Tavallista myös on, että jos nuorelta kysyy vastausta johonkin kysymykseen, on vastaus lyhyt ja nuori kopioi vastauksen suoraan jostakin. Synonyymit ja tavat sanoittaa asiat eri tavoin ovat pitkälti hävinneet. Toki on niitä nuoria, jotka ovat todella lahjakkaita sanoittamaan ja se näkyy. Niitä keskivertoja "kasin oppilaita" taas on nykyisin todella vähän, ääripäät korostuvat.

-Eräässä työhöni liittyvässä tehtävässä minulla on tapana kysyä perheen arvoista. Perheen olisi siis tarkoitus kertoa, mitkä arvot ja asiat ovat heille tärkeitä ja näkyvät heidän arjessaan. Ennen oli tavallista, että keskivertoperhe osasi heti luetella monta heille tärkeää arvoa ja esimerkkejä siitä, miten nämä asiat heillä näkyvät. Nykyisin taas on tavallista, että vastaukseksi tulee "en mä osaa oikein sanoo, ei tuu nyt mitään mieleen". Samoin on tullut puhetta siitä, mitä vanhemmat toivovat jälkikasvulleen. Ennen vastattiin heti, että terveyttä, onnellisuutta ja hyvää elämää läheisten kanssa. Nykyisin lähinnä toivotaan, että lapsi saa löytää oman polkunsa ja omat juttunsa. 

Nyt eletään siirtymävaihetta. Fakta toki on, että esimerkiksi asiantuntijatyössä pitää osata tehdä työtä, mutta aiemman teoriapohjaisen koulutuksen sijaan tärkeäksi nousee teorian soveltaminen käytännön työhön. Jos käytetään tekoälyn kehittymistä esimerkkinä, niin ihmisten pitää oppia miten käyttää tekoälyä renkinä ilman että siitä tulee isäntä. Itse opiskelen tällä hetkellä mba-tutkintoa, ja koulutusta ei olla mitenkään vielä muokattu uuteen tekoälyaikakauteen sopivaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston ja muunkin korkeakoulutuksen olisi tarkoitus opettaa ajattelemaan ja käsittelemään asioita ja sitten käyttää sitä kykyä oman alan tiedon omaksumiseen ja käsittelyyn. Nyt käytetään ChatGPT:tä ja muita apuvälineitä tämän ajattelutyön välttämiseen joten oppimista ei voi tapahtua kuin ulkoaopettelun osalta jos sitäkään enää viitsitään tehdä.

Voisikohan olla, että ketään ei oikeasti kiinnosta koulut, vaan halutaan mahdollisimman nopeasti tienaamaan, eikä käyttää aikaa ilmaistöiden laatimiseen😱😱

Miksi ne siellä koulussa sitten käyvät vuosikausia, jolleivät hankkimassa tutkintoon kuuluvaa tieto- ja taitomäärää? Eikö löydy työnantajia, jotka haluaisivat palkata ysiluokalta juuri päässeen, joka osaa painella tekoälyn nappuloita? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston ja muunkin korkeakoulutuksen olisi tarkoitus opettaa ajattelemaan ja käsittelemään asioita ja sitten käyttää sitä kykyä oman alan tiedon omaksumiseen ja käsittelyyn. Nyt käytetään ChatGPT:tä ja muita apuvälineitä tämän ajattelutyön välttämiseen joten oppimista ei voi tapahtua kuin ulkoaopettelun osalta jos sitäkään enää viitsitään tehdä.

Voisikohan olla, että ketään ei oikeasti kiinnosta koulut, vaan halutaan mahdollisimman nopeasti tienaamaan, eikä käyttää aikaa ilmaistöiden laatimiseen😱😱

Miksi ne siellä koulussa sitten käyvät vuosikausia, jolleivät hankkimassa tutkintoon kuuluvaa tieto- ja taitomäärää? Eikö löydy työnantajia, jotka haluaisivat palkata ysiluokalta juuri päässeen, joka osaa painella tekoälyn nappuloita? 

Vastasit juuri omaan kysymykseesi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ei se noin mene. Turhaa syyttää teknologiaa siitä, että suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun. Mistä lähtien suomalaisten älykkyysosamäärä on kääntynyt laskuun, sitä on tarkasti ottaen vaikea arvioida, mutta todennäköisesti jo ennen itsenäisen Suomen syntyä. Paikallaanolo eli liikkumattomuus surkastuttaa ihmisaivot, ja jos ei liiku riittävästi, niin aivojen kognitiiviset toiminnot ovat heikolla tasolla."

Luepa aloitus uudestaan. Tässä keskustellaan tekoälyn käytöstä opiskelussa ja yleistasolla oman ajattelun korvaajana. Kyllä sitä voi syyttää vaikka mistä koska on kiistämätön fakta että se on haitallista ihmiselle.

Tekoälyn avulla voidaan kehittää entistä parempia lääkkeitä. Turha yrittää väittää, että tekoäly olisi haitallinen asia. Ongelma on siinä, ettei nykyisin kukaan halua lukea mitään kognitiivisesti haastavaa,

Entä jos tiede kontaminoituu tekoäyn takia laajasti ja peruuttamattomasti? Nämä tuottaa paljon omaa "hallusinointiaan" (=keksii asioita ja asiayhteyksiä), sekä sen lisäksi vinoumia. Suuri vaara piilee siinäkin, että läpinäkyvyyttä ei ole. AI:n itseoppivat neuroverkot jättää kehittäjätkin pimentoon siitä, miten sisältö rakentuu. Faktantarkistus on ainoa keino erottaa noiden generoimien asioiden todenperäisyys ja oikeellisuus. Kuka niitä voi enää tarkistaa laskentatehon ollessa massiivista ja nopeaa...Ei kukaan. Vaikka kyvykkäät ajattelijat ei kaikki katoaisikaan kognitiivisen ja kollektiivisen degeneraation takia. Tosi ja epätosi, aito ja väärennökset, todellisuus ja virtuaaliepätodellisuus sekoittuu erottamattomiksi. Se on eksistentiaalista. Se koskee kaikkea ihmisyydessä ja muuttaa kaikkea perustavaa laatua olevalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Teknologiaan investoineet maat pärjäävät hyvin, kuten Kiina. Suomi ei ole halunnut investoida teknologiaan 20 vuoteen, koska Suomi on humanistinen lässytyskulttuuri. Suomalaisten korkea työttömyysaste johtuu juuri teknologiainvestointien vähyydestä. Me tiedämme taloustieteestä, että ilman teknologiainvestointeja talous ei kasva, ja kun talous ei kasva, ei synny työpaikkoja. Ja kun ihmisillä ei ole töitä, köyhyys, mt-ongelmat, päihdeongelmat lisääntyvät.

Suomessa on tuudittauduttu siihen harhaluuloon, että kaikki suomalaiset ihmiset on jotenkin huipputyöntekijöitä, huippuopiskelijoita ja kaikki suomalaiset tuotteet ovat huippulaadukkaita.

Meillä on paras luonto, paras lääketieteen osaaminen ja ihan parasta kaikessa.

Mikäs siinä, voisihan näin ollakin, mutta kun ollakseen paras, sun täytyy kehittyä jatkuvasti. Sitä ei Suomessa ole tehty vuosikymmeniin. Virokin painelee ohi kahta käytä heiluttaen.

Valitettavasti huomaan tämän itsessäni. Käytän tekoälyä ohjelmoimiseen ja on vaan niin paljon helpompaa pyytää ehdotuksia tekoälyltä kun lähteä itse käymään läpi ajatuksella jotain vähän monimutkaista.