Nämä talot eivät kelpaa kenellekään - Edessä lohduton skenaario
Mitenhän boomerit saisi ymmärtämään tämän? Omat vanhemmat remontoivat majaansa ja puhuvat kuinka se jää meille lapsille perinnöksi. En ole tosiaankaan muuttamassa Helsingistä sinne heidän jälkeensä. Toki saavat rahoillansa tehdä mitä haluavat, mutta mietityttää millainen riippakivi siitä tulee itselle.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/df45d971-9ca8-43a5-847a-5de…
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun tulee uusi pandemia tai Helsinkiä pommitetaan, noille taloille löytyy kummasti kysyntää. Samoin jos toteutuu pelko poikkeuksellisen voimakkaasta aurinkomyrskystä, joka halvaannuttaa digiyhteiskunnan - sekin riski on mainittu Suomen valtion turvallisuusuhkien listauksessa.
Huvittavia nämä maailmanlopun ennustajat.. 😀
Jos Helsinkiä pommitetaan, niin ainakin itäisen Suomen alueet ovat jatkuvan tykistötulen alla kuten Ukrainassa. Siellä ei voi asua lainkaan. Ja suuremman katastrofin sattuessa, kuten ydinsota tai mainitsemasi aurinkomyrsy, Helsinki on se joka on siihen varautunut. Siellä on kaupunki kaupungin alla odottamassa suomalaisia.
Huvittavia nuo, jotka korona-ajan sekoilujenkin jälkeen uskovat viranomaisten varautumissuunnitelmiin. En todellakaan jäisi kriisitilanteessa Helsinkiin sulloutuma
Ne väestösuojat ovat kokoajan käytössä, niissä on liiketoimintaa näin rauhan aikana. Itse tuollaiseen varautuminen on melkein mahdotonta. Joutuisit paskomaan ämpäriin mökissä kun sähköä ei ole ja ruokaa ei saisi mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistetaan asumistuki niin halvat maaseudun asunnot alkaa kiinnostamaan.
Ei taida olla halpaa asua tuollaisessa, kun käyttökustannukset ovat valtavat.
Onko ne valtavat? Se riippuu ihan siitä asunnosta mimmoiset käyttökustannukset ovat.
Naapurissani on juuri 2 purkukuntoisia taloa myynnissä. Muutama katsoja on käynyt (tontin takia), mutta kaupaksi ei ole käynnyt.
realistinen hinta asumiskuntoiselle maaseutumökille on 5000 viiva 10 000 jq mökkikäyttöön sitä kalliimmat jää myymättä.
jos talo on asumiskelvoton ei ketäään osta. ellei ole toimivaa kaivoa ja halua purkaa pois jonkun muun tieltä.usein jjää myymättä.kaupunki antaa perintöjen ensim mädäntyä ja sit ne yrittää myydä tontin, ei mene kaupaksi koska matkat liian pitkät kauppaan jne.
oon käynyt katsomas kaupungin perimiä autiotaloja,on niin huonos kunnos et ketään ei tarjoa ellei ole metsätönttia siinä yhteydessä. maalla on mennyt kaupungin ja seurakuntien ok kuntosia virastoja noin 10 000 hintaan uudelle omistajalle.
Kyllähän niitä isovanhempia yritettiin houkutella kaupunkiin, silloin kun siitä heidän mörskästä olisi vielä jotain saanut. Oltaisiin voitu olla heidän kanssaan jopa tekemisissä, käyty joskus kylässä ja haettu autokyydillä kahville.
Eihän ne sieltä mihinkään lähteneet, olivat liian juurtuneet sinne satojen kilometrien päähän, omiin pikku askareisiinsa. Vanha tuttu seinäkello siinä naksutti aikaa, keräsivät mustaherukoita syksyllä pensaasta ja istuivat pihakeinussa tuppisuuna.
Tämä kämppä oli vielä melko lähellä kirkonkylää, mutta silti lähes arvoton, monituisten paikallisten handymanien laastaroima lautakasa vailla mukavuuksia.
Hyvin olisi eläkkeensä riittänyt asumaan vaikka rivarissa jossain Tuusulassa tai Keravalla, mutta ei, turha luulo.
Minua ihmetyttää nämä aloitukset, ikään kuin ihminen olisi hankkinut talon sitä varten että miettisi jotain perintöä. Ei, kyllä se asumista varten on aikanaan hankittu ja remppaamalla yleensä on parannettu tai vähintäänkin yllä pidetty asumismukavuutta. Näissä taloissa, jotka aloittaja näkee pelkkänä harmin aiheena, on eletty elämää, myös nämä vastahakoiset perijät ovat niissä aikoinaan elelleet.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää nämä aloitukset, ikään kuin ihminen olisi hankkinut talon sitä varten että miettisi jotain perintöä. Ei, kyllä se asumista varten on aikanaan hankittu ja remppaamalla yleensä on parannettu tai vähintäänkin yllä pidetty asumismukavuutta. Näissä taloissa, jotka aloittaja näkee pelkkänä harmin aiheena, on eletty elämää, myös nämä vastahakoiset perijät ovat niissä aikoinaan elelleet.
Vanhusten puheista päätellen nimenomaan kuvitellaan, että se mökki on jotain suuremmoista ja arvokasta minkä ylpeänä jättävät perinnöksi. Oikeasti se on rahareikä mihin uppoaa loppuperintö ja paljon sen päällekin jos siitä ei pääse eroon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän niitä isovanhempia yritettiin houkutella kaupunkiin, silloin kun siitä heidän mörskästä olisi vielä jotain saanut. Oltaisiin voitu olla heidän kanssaan jopa tekemisissä, käyty joskus kylässä ja haettu autokyydillä kahville.
Eihän ne sieltä mihinkään lähteneet, olivat liian juurtuneet sinne satojen kilometrien päähän, omiin pikku askareisiinsa. Vanha tuttu seinäkello siinä naksutti aikaa, keräsivät mustaherukoita syksyllä pensaasta ja istuivat pihakeinussa tuppisuuna.
Tämä kämppä oli vielä melko lähellä kirkonkylää, mutta silti lähes arvoton, monituisten paikallisten handymanien laastaroima lautakasa vailla mukavuuksia.
Hyvin olisi eläkkeensä riittänyt asumaan vaikka rivarissa jossain Tuusulassa tai Keravalla, mutta ei, turha luulo.
Ei se niille vanhuksille ole arvoton, mitäs ne siitä piittaa mitä kuoleman jälkeen talolle tapahtuu.
Sehän on perikunnan ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää nämä aloitukset, ikään kuin ihminen olisi hankkinut talon sitä varten että miettisi jotain perintöä. Ei, kyllä se asumista varten on aikanaan hankittu ja remppaamalla yleensä on parannettu tai vähintäänkin yllä pidetty asumismukavuutta. Näissä taloissa, jotka aloittaja näkee pelkkänä harmin aiheena, on eletty elämää, myös nämä vastahakoiset perijät ovat niissä aikoinaan elelleet.
Vanhusten puheista päätellen nimenomaan kuvitellaan, että se mökki on jotain suuremmoista ja arvokasta minkä ylpeänä jättävät perinnöksi. Oikeasti se on rahareikä mihin uppoaa loppuperintö ja paljon sen päällekin jos siitä ei pääse eroon.
Anna mumman ja papan puhua, ovat onnellisia kun saavat jättää mummolan perillisille.
Senkus kieltäydyn perinnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää nämä aloitukset, ikään kuin ihminen olisi hankkinut talon sitä varten että miettisi jotain perintöä. Ei, kyllä se asumista varten on aikanaan hankittu ja remppaamalla yleensä on parannettu tai vähintäänkin yllä pidetty asumismukavuutta. Näissä taloissa, jotka aloittaja näkee pelkkänä harmin aiheena, on eletty elämää, myös nämä vastahakoiset perijät ovat niissä aikoinaan elelleet.
Vanhusten puheista päätellen nimenomaan kuvitellaan, että se mökki on jotain suuremmoista ja arvokasta minkä ylpeänä jättävät perinnöksi. Oikeasti se on rahareikä mihin uppoaa loppuperintö ja paljon sen päällekin jos siitä ei pääse eroon.
Tämähän se. On ihan eri asia ostaa itselleen koti ja vuosikymmenten myötä parantaa sen asumismukavuutta itseään varten kuin olettaa, että se olisi perillisten kannalta hyväkin sijoituskohde. Tai että joku niistä perillisistä aikanaan muuttaisi itse siihen. Tämä ei koske pelkästään syrjäseutuja vaan myös kaupunkeja. Asuinalueet muuttuvat ja paikka, joka joskus vuosikymmeni' aiemmin olikin ehkä rauhallinen ja idyllinen, voikin muutttua vähemmän halutuksi asuinalueeksi tai jopa nk no go alueeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistetaan asumistuki niin halvat maaseudun asunnot alkaa kiinnostamaan.
Tai velvoitetaan ulkomailta haalitut asumaan maaseudun taloissa ainakin 20 vuotta ja pitämään niistä huolta. Ei se ole mikään ihmisoikeus, että kehitysmaista pitää päästä suomalaiseen kaupunkilähiöön. Sitä paitsi moni kehitysmaalainen tulee maaseudulta.
Koska juuri nämä Arabian asukit ovat parhaita ja innokkaimpia pitämään asunnoista ahkerasti huolta?
Kotihoidossa näkee kyllä hyvin perintökämppiä. 80% on suurten remonttien tarpeessa. Osa älyttömän likaisia. Osassa tupakoidaan sisällä.
Eikä niitä perillisiäkään kiinnosta siivous.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää nämä aloitukset, ikään kuin ihminen olisi hankkinut talon sitä varten että miettisi jotain perintöä. Ei, kyllä se asumista varten on aikanaan hankittu ja remppaamalla yleensä on parannettu tai vähintäänkin yllä pidetty asumismukavuutta. Näissä taloissa, jotka aloittaja näkee pelkkänä harmin aiheena, on eletty elämää, myös nämä vastahakoiset perijät ovat niissä aikoinaan elelleet.
Aika monasti tosin, niinkuin omat isovanhemmat, tuhlasivat kymmeniä tuhansia vaikka uuteen peltikattoon, ja tipottain satasia sinne tänne vaikka uusiin portaisiin, tai jälkeen rakennettuun eteiseen.
Jossain vaiheessa alakertaan satsattiin uudet ikkunat, jotka maksoivat tuhansia.
Kellariin, jossa oli 165cm korkuinen, raakabetoninen sauna ja pesutila, ostettiin uusi pesukone. Putkari kävi vetämässä uutta vesijohtoa. Siinä se pesukone sitten kylpi vedessä kun joku kävi suihkussa. Talvella saunan lattia oli kirjaimellisesti jäässä, ja pää osui tulikuumaan kattoon. Muuta pesutilaa ei ollut.
Talo oli iso, ja siihen meni koko ajan enemmän rahaa, mutta varmasti pari heidän lastaankin uskoivat vielä silloin että tämä kannattaa.
Ei siellä sitten kukaan enää käynyt, ja peruslämpö sähköllä. Siihen olisi pitänyt palkata joku asumaan ja lämmittämään pönttöuuneja, ja ostaa klapit ettei se talo homehdu pystyyn.
Perinnöstä kieltäytyminen koskee koko perintöä. Ei voi kieltäytyä vain osasta. Joukossa voi olla tärkeitä tai arvokkaita muita asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poistetaan asumistuki niin halvat maaseudun asunnot alkaa kiinnostamaan.
Ei taida olla halpaa asua tuollaisessa, kun käyttökustannukset ovat valtavat.
Lisäksi varmaan tarvitsee auton, että pääsee kaupassa käymään siellä hevonkuusessa. Ei tuommoiseen olisi varaa muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoidossa näkee kyllä hyvin perintökämppiä. 80% on suurten remonttien tarpeessa. Osa älyttömän likaisia. Osassa tupakoidaan sisällä.
Eikä niitä perillisiäkään kiinnosta siivous.
Totta. Toisaalta vanhuskaan ei lopeta tupakointiaan sen takia, että perinnöksi jäisi vähemmän pahanhajuinen asunto. Ei edes silloin, vaikka perilliset kävisivät kloritepullon kanssa siivoamassa joka ainoa päivä. Tämän päivän ongelma on, että käytännössä arvottomista taloista aiheutuu kuitenkin perillisille kuluja. Vähintään kiinteistövero. Vertauskuvallisesti tilanne on sama kuin jos saisit pihaasi muutaman tonnin sianpaskaa ja joutuisit maksamaan sen säilyttämisestä, mutta ei olisi mitään keinoa päästä siitä sianpaskasta eroonkaan.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä kieltäytyminen koskee koko perintöä. Ei voi kieltäytyä vain osasta. Joukossa voi olla tärkeitä tai arvokkaita muita asioita.
Metsien takia otin perinnön vastaan. Talon jätin mätänemään. En ole vuosikausiin käynyt katsomassa, että joko on romahtanut. Kiinteistöveroa maksan, mutta ei se paljon ole.
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä kieltäytyminen koskee koko perintöä. Ei voi kieltäytyä vain osasta. Joukossa voi olla tärkeitä tai arvokkaita muita asioita.
Ja jos sulla on alaikäisiä lapsia, perinnöstä kieltytyessäsi perintö menee heille. He eivät voi siitä kieltäytyä etkä sinä heidän puolestaan.
Haluan myydä taloni mutta ei kukaan osta. Hinta 400000 euroa. Haluan ostaa pienemmän ja halvemman talon 200000 eurolla. Välittäjä arvioi taloni hinnaksi 439000 euroa mutta myyn sitä 400000 eurolla nyt mutta ei mene kaupaksi. En tiedä kauanko tässä joutuu asumaan. Myyn heti kun tulee järkevä tarjous.
Minä olen myymässä taloa syrjäseudulta ja juuri äsken keksin, miten sitä voi täsmämarkkinoida. Ihan lähellä on nimittäin toimintaa, johon osallistuvia voisi kiinnostaa saada huokea "tukikohta" siitä vierestä.