Yle: Onko sinun lapsesi kympin oppilas? Todellisuudessa osaaminen voi olla vitosen tasoa
Ja tässä provo:
Onko kellään muulla tullut tän kevään todistuksia katsoessa sellainen olo, että jotain on pielessä? Meillä tuli perinteiset kasit ja ysit mutta sitten katson Ylen uutista, ja tajuan että nämä numerot eivät enää oikeasti kerro lapsen osaamisesta mitään.
Yle kirjoittaa, että nykypäivän kasin oppilas osaa saman verran kuin 2000-luvun kutosen oppilas. Miettikääpä sitä. Ja kymppiläiset? Ennen piti oikeasti osata ja tehdä töitä. Nyt riittää, että "näyttää yrittävän" tai saa vähän parempia pisteitä helpommasta kokeesta. Arvosanat jaetaan kuin ilmaiset ämpärit. Ja tämä muka motivoi oppimaan?
Eikö tämä ole oikeasti vanhempien huijaamista? Me tehdään kotona parhaamme, luetaan ja tuetaan mutta jos koulu ei pidä rimaa ylhäällä, miten lapset ikinä oppii elämään maailmassa, jossa ei todellakaan pyöristetä mitään ylös? Opettajat myöntävät itsekin, että vaatimustasoa on laskettu ja arviointi on vaikeaa.
Sitten vielä syytellään vanhempia siitä, jos lapsi ei pärjää. Jos opettaja antaa ysin vaikka todellinen taso on seiska, kuka siinä enää pystyy puuttumaan asioihin ajoissa?
Mammat, kertokaa onko tämä teidän mielestä ok? Onko teidän lapsille annettu todistukseen "kauniita numeroita" vaikka tiedätte itse, ettei se ihan vastaa todellisuutta? Vai oonko mä ainoa joka on huolissaan?
Kommentit (97)
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
Varmasti kaikki kunnolliset vanhemmat ovat kiinnostuneita suomalaisen koulun heikosta tasosta. Se kun tarkoittaa, ettei hyvinvointiyhteiskunta voi säilyä. Maailmassa kilpaillaan globaalisti ja raha tulee Suomen ulkopuolelta. Kun ei ole osaamista, ei tule rahaakaan, eikä verorahoja. Suomi ja erityisesti 50-80-vuotiaat ihmiset ovat pettäneet nuoret koulun murentamisella.
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
En ole lukenut oppia, mutta eihän tuo paljon vaadi:
Historia: käy museoissa, lukee kirjan
Kirjallisuus: lukee ja kirjoittaa
Kielet: käyttää sanoja, joita ei ole ollut kirjoissa. Kyselee lisää.
Biologia: vaatimus kuvata 50 kasvia. Kuvaakin 80.
Jne
Vierailija kirjoitti:
No en ymmärrä. Jos kasi on entinen kuutosen, niin miten kymppi voi olla entinen viitonen?
Söpöt pikkulikat saavat kilttisetä- opelta vähän ekstra hyvitystä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten taas opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan jo ysinkin arvosanaan jotakin ylimääräistä näyttöä.
Omista lapsistani toinen sai yhden kympin ja toinen kolme. Kumpikin lapsi käytännössä harrastaa näitä kympin aineita ja on nähdäkseni arvosansa ansainnut. Mutta järkeni ei riitä siihen, miten joku voi samalla tavalla harrastaa kaikkia peruskoulun aineita.
Onko kokeita enää ollenkaan? Eikö lahjakkuus riitä kymppiin, jos ei muuta tarvitse oppiakseen?
Kyllä ne päättöarvosanojen kriteerit on määritelty opsissa, käykää lukemassa.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Olen erittäin huolissani koulutuksen tasosta. Tiedän jotain siitä miten kovalla motivaatiolla itä-aasiassa opiskellaan. Meidän nuoriso taas ei paljon koulunkäynnistä ole kiinnostunut. Olemme kyllä menettämässä pelin. Jatkossa on todella vaikea päästä enää talouskasvuun kiinni, täällä on todella vähän riittävän pätevää porukkaa ja jatkossa ne harvat kyllä menevät muualle töihin. Ehkä sitten kun taloudellinen hyvinvointi riittävästi romahtaa niin seuraavaa sukupolvea taas alkaa kouluttautuminen kiinnostaa.
Kyllähän tuo aivan selvää on: vaatimustaso kouluissa on laskenut merkittävästi. Niin kuin jutussa todettiin. Esimerkiksi sillä matematiikan osaamisella, jolla 20 vuotta sitten sai kuutosen, sai nyt kasin. Ei tuollaisella menolla tähän saada huippuosaajia eikä edes keskitasoisia kykyjä, jotka kykenevät pyörittämään verotuloja tuottavaa vientiteollisuutta.
Maan tulevaisuus näyttää varsin huolestuttavalta.
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin huolissani koulutuksen tasosta. Tiedän jotain siitä miten kovalla motivaatiolla itä-aasiassa opiskellaan. Meidän nuoriso taas ei paljon koulunkäynnistä ole kiinnostunut. Olemme kyllä menettämässä pelin. Jatkossa on todella vaikea päästä enää talouskasvuun kiinni, täällä on todella vähän riittävän pätevää porukkaa ja jatkossa ne harvat kyllä menevät muualle töihin. Ehkä sitten kun taloudellinen hyvinvointi riittävästi romahtaa niin seuraavaa sukupolvea taas alkaa kouluttautuminen kiinnostaa.
Niin jatkossa huippuasiantuntijat tuodaan Aasiasta ja teidän lapset ovat Wolt-kuskeja kun koulu ei kinostellut
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Mutta jos se 5% vastaa osaamiseltaan jonkun muun maan 80%, niin syntyy harha omasta erinomaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Eihän tämäkään kerro mitään siitä, millä tasolla L:n oppilaan osaaminen on verrattuna vaikka 15 vuotta sitten kirjoitettuun laudaturiin. Jos koko kansan osaaminen on huonontunut, silloin laudaturin saa aiempaa heikommalla osaamisella, koska sen saa edelleen se paras 5%.
Kyllä sen huomaa. Meillä oli töissä yliopistosta valmistunut maisteri eikä hän edes osannut ohjelmoinnin alkeita.
Mikä pahinta hän ei edes työn ohessa sitä oppinut
Et ole ainut joka huolissaan, huuhaa numeroita jaellaan ja oppilaita päästetään luokalta koska opettaja ei jaksa enää katsella ja kuunnella häiriökäytöstä.
Tästä on turha vääntää ja syyttää nykyistä hallitusta, suunta on ollut sama jo pitkään, tulokset puhuvat puolestaan.
OAJ asia on ajaa palkkoja ja etuja ylös, ei muuta.
Kukaan ei halua nostaa asiaa esille koska voi leimautua siitä.
Ei taida olla kovin kunnioitettu ammatti enää. Mutta kivahan se on lomailla 4kk vuodesta palkalla.
Ja syy on aina jonkun toisen.
Tulospalkkaus tuollekin alalle!!! Suojatyöpaikkoja siinä missä valtion byrovirastotkin.
Mä taas ajattelen tuon lukion arvostelun juuri päin vastoin. Se ei kerro totuutta juuri siksi, että tuloksia verrataan gaussin käyrällä. Mitään aitoa tasoa ei L vaadita, vaikka olisitkin parhaiden joukossa, ei se siis kuvaa sitä, kuinka paljon L taso on laskenut vuosien saatossa.
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Mutta Laudatur ei ota huomioon sitä, että yleinen taso kaiken kaikkiaan on laskenut. Se määräytyy suhteellisesti, kun taas absoluuttisesti ottaen osaaminen lukiossa on heikentynyt aivan samalla tavalla kuin osaaminen peruskoulussa.
Ei ollu 10-15 vuotta sitten noin, nopeasti on mennyt sitten huononpaan, jos on uutisia uskominen, meidän opet oli kyllä 60-70-luvulla syntyneitä, ehkä tässä on kyse opettajien iästä ja älylaitteiden lisääntymisestä ja siitä että oppilaat pakotetaan käyttämään kuntien säästötoimien vuoksi sähköisiä oppimateriaaleja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaskirjoitukset onneksi on edelleen olemassa ja kertovat todellisen tason. Jos on aineesta L, niin se kertoo, että ylioppilas on noin 5%:n parhaan joukossa Suomessa kyseisen kevään ylioppilaskirjoituksissa kyseisestä aineesta kokeesta kirjoittanut.
Toinen hyvä merkki on myös pitkän matematiikan teknologiateollisuuden 1000 euron stipendin saaminen. Sen saa, jos pitkän matematiikan kokeessa saanut pistemäärän 100 parhaan joukossa. Paljon pienempi porukka, kuin ne L:n saaneet Suomessa.
Mutta jos se 5% vastaa osaamiseltaan jonkun muun maan 80%, niin syntyy harha omasta erinomaisuudesta.
No, tuollainen väite on ihan päätön. Ei sinulla ole mitään tutkimusta, jolla voisit näyttää tuollaisen väitteen toteen mistään aineesta.
Luulin koulussa että olin huijari kun sain hyviä arvosanoja vain kun käyttäydyin suht hyvin. Mutta sitten menin yo-kirjoituksiin ja sain laudaturin niistä aineista joista sain kiitettäviä, joten en ollut huijari ja itseasiassa olisin menestynyt vielä paremmin jos olisin lukenut jotakin koulussa.
No en ymmärrä. Jos kasi on entinen kuutosen, niin miten kymppi voi olla entinen viitonen?