Saitko koskaan stipendiä?
Vai saitko jopa montakin tai et yhtäkään? Itse sain ensimmäisellä luokalla 20 markan stipendin 😆
Kommentit (46)
Aikuislukiossa, ylioppilasjuhlissa, sain MAOL:n stipendin parhaana matematiikan osaajana.
Peruskoulussa ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia stipendeihin, koska kävin alaluokilla erityisopetuksessa mm. äidinkielen tunneilla. Tämä oli sellainen "luuserin leima otsassa", että ainut positiivinen palaute oli numero 9 todistuksessa niistä aineista, joissa en ollut "umpisurkea". (Huonoin arvosana oli ruotsin kutonen.)
Sai kahdesti. Mikäli muistan oikein, niin stipendit meni aina oikeille henkilöille. Joku kommentoija valitteli,että miksi ei keskinkertaisia palkita stipendillä: miksi pitäisi palkita?
Vierailija kirjoitti:
Sai kahdesti. Mikäli muistan oikein, niin stipendit meni aina oikeille henkilöille. Joku kommentoija valitteli,että miksi ei keskinkertaisia palkita stipendillä: miksi pitäisi palkita?
Mä olin huono oppilas kun en lukenut kokeisiin enkä tehnyt läksyjä, oli 4 lukuaineessa päästötodistuksessa 5, että pääsin luokalta.
Sain silti matikasta ja yhdestä toisesta aineesta stipendin, tietyissä aineissa ei voi saada huonoa jos on todella älykäs, näin ollen joutuivat pakon edessä palkitsemaan "sen huonon" oppilaan, eli minut.
Olen saanut, monta kertaa luokan parhaasta keskiarvosta, kerran innokkaan koululaisen stipendin ja lukiossa matikkastipendin.
Sain useammankin. Olin hyvä koulussa, harrastin menestyksekkäästi lajia, jossa ei ollut liian kova kilpailu SM-tasollakaan, sain hymytyttöpatsaan, ja satuin vielä pärjäämään jossain piirustuskilpailussakin, mitä näin jälkikäteen kummastelen. Merkittävin tunnustus oli ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan täydet pisteet, josta sai 1000 €.
Korkeakoulussa olisikin sitten pitänyt ahkeroida enemmän, että olisi merkittäviä tunnustuksia tullut. Olen kuitenkin ihan hyvissä töissä, vaikkei tässä mitään erityistä puuhailla.
Sain ala-asteella joka vuosi stipendin hyvästä koulumenestyksestä.
Yläasteella ja lukiossa en yhtäkään.
Vierailija kirjoitti:
Sain useammankin. Olin hyvä koulussa, harrastin menestyksekkäästi lajia, jossa ei ollut liian kova kilpailu SM-tasollakaan, sain hymytyttöpatsaan, ja satuin vielä pärjäämään jossain piirustuskilpailussakin, mitä näin jälkikäteen kummastelen. Merkittävin tunnustus oli ylioppilaskirjoitusten pitkän matematiikan täydet pisteet, josta sai 1000 €.
Korkeakoulussa olisikin sitten pitänyt ahkeroida enemmän, että olisi merkittäviä tunnustuksia tullut. Olen kuitenkin ihan hyvissä töissä, vaikkei tässä mitään erityistä puuhailla.
Pitkän matikan täydet pisteet, nyt oli kova. Arvostan ja nostan hattua.
6. ja 9. luokalla sain. Lukio meni vähän heikommin niin en sitten enää saanutkaan
9.luokalla sain kädentaitostipendin. Olin kouluni ysiluokkalaisista lahjakkain taideaineissa(käsityö,kuvis).
Ala-asteelta muistaakseni sain yhden mutten muista miksi. Ylä-asyeella sain ns hymytyttö-stipendin, koulu oli vaihtanut patsaat rahaksi ja sain siis 20 mk, olisin ennemmin ottanut sen patsaan. Olin hyvä oppilas mutta en opettajien lellikki, yksi opettaja kerran sanoi että koska perheeni on varakas ei stipendiä meillepäin heru, no kiva että hän oli rehellinen.
Koneasentajan ammattitutkinto, jotain 400€.
Joo. Viimeksi sain yliopistolla stipendin erityisen onnistuneesta gradusta.
Olin yllättynyt. Sain jonkun biologiaan liittyvän kirjan. Muuten olin ihan keskinkertainen ppilas. Tämä siis joskus muinoin.
Stipendejä, kirjastipendejä, apurahastipendejä.
Sain useamman kerran stipendin, yleensä jostain paras keskiarvo tms. Mitään erikoistaito-stipendejä en saanut. Suurin stipendi oli 4500mk yo-valmistujaisissa. Se tulikin tarpeeseen, kun muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.
Ala-asteella sain kerran, kun onnistuin nostamaan keskiarvoni yli kasin.
Vierailija kirjoitti:
En saanut koskaan mitään tunnustusta. Olin se hiljainen, kiltti ja huomaamaton keskinkertainen oppilas. Vaikka olinkin joissain aineissa todella hyvä, opettajat mieluummin ohittivat koko asian.
Vasta aikuisena tajusin että olen oikeasti ollut aika hyväkin oppilas ja voin hyvin mennä yliopistoon. Lapsena minua ei ilmeisesti kukaan arvostanut.
Omien lasten kohdalla sama juttu, ovat nyt alakoulussa. Opettajat palkitsevat niitä huippurvosanoja tai niitä huonoimpia tsemppipalkinnoilla. Hyvää ja kiitettävää keskitasoa saava, kaikkien kanssa toimeentuleva ja hyväkäytöksinen oppilas ei saa mitään tunnustusta mistään. Oikeastaan aika huono asetelma mielestäni.
Jos siis olet öykkäri joka rauhoittuu ja saakin jonkun arvosanan nostettua, saat tsemppipalkinnon mutta se joka on koko vuoden ollut hyvin käyttäytyvä ja fiksu- ei saa mitään. Epäreilua.
Niinhän meidän valtio kurittaa keskuluokkaa. Kaiken saa maksaa itse, kun olemalla osatöissä tai kokonaan vapaallq saa vaikkfa mitä.
HS mielipiteissä joku itkee, kun samat saavat aina stipendin ja ovat menestyneitä. Uskomatonta woketusta.
En saanut. Lukiossa sain kirjan jostain aineesta, jossa olin hyvä.
Lapseni saivat, tosin ei akateemisista kyvyistä vaan hyvä kaveri stipendit. Ihan ansaittuja, eivät olleet mitään ikäviä kiusaajia vaan kaikkien kavereita.