Kutsutaan kylään mutta ei olla kumminkaan tervetulleita??

Vierailija kirjoitti:

Meidät oli kutsuttu lomareissulla ns ystävien vanhempien maatilalle johinkin hiton skutsiin. Silloin ei ollut kännyköitä. Oli sovittu tietty päivä, milloin ajetaan sinne.

Saavuimme kivan maatalon pihaan ja joku ihminen tuli vastaan pihalle. Kysyittiin niitä kavereita, että piti tavata tänään. Olivat kuulema lähteneet jonnekin telttareissuun.

Ystävyys loppui siihen. Sen koomin en ole heistä kuullut.

No eikö tavallisella puhelimella voinut soittaa ennen lähtöä? Kuka lähtee ajamaan jonnekin skutsiin soittamatta ensin, että onko kutsu vielä voimassa. 

Mä olen aina kuvitellut että "olisi kiva nähdä" tarkoittaa että olisi kiva nähdä (oikeasti) joten mitä olet mieltä, nähdäänkö? Olisiko sinustakin kiva nähdä? Jos kyllä, niin nähdään. Milloin sinulle sopii?

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs puolituttu jonka kanssa oltin samassa työpaikassa totesi pukuhuoneessa  "meillä  on lauantaina tuparit,kiva jos tulisit". 

Kun menin kukkakimpun kanssa niin henkilön ilme oli vähän  "öö mitä sä täällä" ja tunsin selvästi,etten ollut toivottu. Kävin vessassa ja lähdin. Myöhemmin kuulin tämän naisen puhuvan, että olen ihme stalkkeri joka urkki heidän osoitteensa selville ja änkesi vaan sinne. Sain ihan hullun maineen. Vaihdoin työpaikkaa että sain elämäni rauhoittumaan.

Että "kiva jos tulisit mutta älä kuitenkaan tuu".

Jos se puhui pukkarissa jollekin toiselle?

Kotiini tunkeutujista on kokemuksia.

Pölähdetään oven taakse.

Itse itsensä kutsujille teen selväksi, että ei käy. Ne on rasittavia. Siksi heitä ei kutsuta kotiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olis kiva nähdä viikonloppuna" ei ole synonyymi kyläänkutsulle!

Mitä sillä sitten tarkalleen ottaen tarkoitetaan ?

Että se olisi kiva, jos se olisi mahdollista, mutta nyt ei ole. Konditionaali. 

Ei konditoonaali vielä tarkoita, että se on poissuljettua, vaan ilmaisee sen, että toisella osapuolellakin on mahdollisuus vielä vaikuttaa tapahtumaan. "Olisi ollut kiva nähdä sen sijaan lukitsee mahdollisuuden menetetyksi." Ei kukaan määrittäisi tarkkaa ajankohtaa ilman "muttaa", ellei olisi valmis omasta puolestaan tapaamiseen. Tai en ainakaan keksi, miksi sanoisin noin jollekin, ellen olisi valmis näkemään.

Kyllä on kokemusta! Menin paikalle ja vierailu sisälsi mm. avointa vittuilua ja mielen osoittamista. Vieläkin itkettää kun muistelen asiaa. Sen jälkeen en ole enää mennyt. Vain typerykset käyttäytyvät niin että toisen juhliin panostavaa vierasta kohdellaan kuin hänellä ei olisi mitään arvoa ja jos asiaa uskaltaa tuoda ilmi tehdään siitä sanojasta ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidät oli kutsuttu lomareissulla ns ystävien vanhempien maatilalle johinkin hiton skutsiin. Silloin ei ollut kännyköitä. Oli sovittu tietty päivä, milloin ajetaan sinne.

Saavuimme kivan maatalon pihaan ja joku ihminen tuli vastaan pihalle. Kysyittiin niitä kavereita, että piti tavata tänään. Olivat kuulema lähteneet jonnekin telttareissuun.

Ystävyys loppui siihen. Sen koomin en ole heistä kuullut.

No eikö tavallisella puhelimella voinut soittaa ennen lähtöä? Kuka lähtee ajamaan jonnekin skutsiin soittamatta ensin, että onko kutsu vielä voimassa. 

Et tainnut lukea koko asiaa koskevia viestejä. Emme tienneet niiden ihmisten nimeä, joiden se maatila oli. Emme edes tienneet, oliko heillä puhelinta, kuten ei niillä kavreillakaan ollut kotona puhelinta. Mutta sinä varmaan tiedät besserwisserinä kaikkien ihmisten nimet yms.

Toisekseen olimme pitkällä lomareissulla, jonka matkan varrella ko paikkakunta sattui olemaan eli ei lähdetty vartavasten skutsiin ajelemaan. 🤯

Vierailija kirjoitti:

"Olis kiva nähdä viikonloppuna" ei ole synonyymi kyläänkutsulle!

Mitä ihmettä se sitten on?

Eri

Minun ongelmani on ollut se, että ei koskaan kutsuta tai ei kutsuta oikeasti. Minun luona käytiin, toistuvastikin, mutta koskaan ei esitetty kunnollista vastakutsua. Yhden kerran, kun vihjasin mahdollisesta vastavierailusta, tunnelma muuttui todella kiusaantuneeksi.

Sitten on ollut niitä, jotka ottavat yhteyttä ja kertovat järjestävänsä jotain, esimerkiksi tupaantuliaiset tai synttärit tai muuten vain illanvieton, ja että minäkin olen tervetullut. Kun kiitän kutsusta ja kysyn ajankohtaa, saan kuulla, että sitä vielä mietitään mutta että asiaan kyllä palataan. Vaan ei koskaan ole palattu, ainakaan minun suuntaani. Tuollaista minä ihmettelen, koska olen kohdannut sitä useasti.

Jos olen tylsää seuraa, miksi kotiini on tultu ja miksi minulle on pitänyt tulla kertomaan jostain tilaisuudesta, jos minua ei ole oikeasti haluttu kutsua mukaan?

Joitain vuosia sitten laitoin stopin yhdensuuntaisille kyläilyille enkä ole enää päästänyt kotiini kaikkein läheisimpiä ihmisiä lukuun ottamatta.

Vierailija kirjoitti:

Meille sukulaiset kun sanoivat että tulkaahan joskus käymään, niin vastasin aina: Me voidaan sitten kyllä ihan oikeasti myös tulla. Mutta ei kyllä koskaan tullut oloa ettei oltaisi tervetulleita. 

Mies voi tosiaan kutsua kysymättä ja pahimmillaan se on aika jolloin naisella olisi ollut jotain muuta menoa, minkä joutuu perumaan. Meillä on käynyt näin. En kyllä ole näyttänyt harmitustani. Vielä se, että kun minä olen suurin piirtein lähdössä ovesta niin silloin tulee tieto, niin X ja Y tulevat kuudelta, enkö muistanut sanoa. No et! Meillä ei ole edes mitään tarjottavaa, eli eikun äkkiä lähikauppaan hakemaan jotain. Meillä kun ei itse syödä juurikaan kahvileipiä niin niitä ei ole kaapissakaan kuin harvoin, joskus harvoin on pakastimessa jotain. Sekä sen mun meno, en nyt jokaista pikkujuttua varten varaa aikaa etukäteen, vaan sanon lähtiessäni että lähden nyt katsomaan esitystä X, se on yleensä joku sellainen mistä tietää että

Miksi perut menosi miehen vieraiden takia? Miksei mies itse kestitse vieraitaan?

Kun haluatte mennä käymään toisten kotona, niin kysykää nyt hyvänen aika talon omistajaltakin se, että sopiiko tulla käymään.

Minun taloon pöllähti puolison sukulaispariskunta. Minulle ei oltu infottu/kysytty sopiiko tulla.

Puoliso sanoi, että matti ja Maija tulee tänään käymään. Noh pari tuntii menee, mutta jäivät kolmeksi päiväksi.

Tässä syy, miksi koen sen parin vastenmielisiksi. Ei heillä ole tapoja. Ei sitä kahvipakettia edes tuliaisiksi tuoneet.

Osaattehan lähteä pois kyläpaikasta? Se jos isäntäväki tarjoaa runsaan päivällisen vieraille, ei tarkoita sitä, että kyläpaikkaan voi jäädä pidemmäksikin ajaksi.

Oli iso virhe tarjota päivällinen ja kahvit. Kyläilijät tekivät siitä johtopäätöksen, että ovat niin haluttuja, että omalla päätökellään jäävät muutamaksi päiväksi lokkeilemaan.

Kutsuja on varmasti kertonut mihin aikaan sopii tulla käymään.

Jos aika ei käy, niin älä mene muuhun aikaan sinne. Esimerkkinä klo 14 - 17 tervetuloa. Sit paukkaset oven taakse klo 20 illalla.

Sössötyksesi siitä, että et päässyt aiemmin ei kiinnosta.

Meillä on tuollainen sukulainen, joka osaa pilata juhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olis kiva nähdä viikonloppuna" ei ole synonyymi kyläänkutsulle!

Mitä sillä sitten tarkalleen ottaen tarkoitetaan ?

Se on HENKILÖKOHTAINEN EHDOTUS, jos minulle noin sanotaan, KYSYISIN missä, milloin ?

Missä kohdassa tuossa on se ehdotus?

"Haluatko tulla meille viikonloppuna?" on ehdotus.

"Olisi kiva nähdä viikonloppuna."  ei ole ehdotus.

 

Miksi pitää yleensä ottaen sanoa "olisi kiva nähdä viikonloppuna " jos ei ole pienintäkään aikomusta?

Miksi sanotaan mitään muutakaan kohteliasta? Miksi emme rehellisesti sano, että sinulla on hirveän ruma piha, miksi sanomme, että pihasi on mielenkiintoinen? Miksi kehumme toisen lasta ehtiväiseksi, kun hän ryntää ensimmäisenä kahvipöytään? Kyse on ihmissuhdepelistä, jossa ei sanota ilkeää totuutta päin naamaa. Eli ei, en todellakaan ilahtunut näkemisestäsi ja toivon, että pääsisin tästä tilanteesta pois ilman ikäviä jälkipuheita. En silti halua nolata sinua, joten sanon, että olisi kiva jatkaa juttua viikonloppuna. Silloin sinulle ei tule paha mieli. Paitsi että tulee, koska pidät sitä kutsuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille sukulaiset kun sanoivat että tulkaahan joskus käymään, niin vastasin aina: Me voidaan sitten kyllä ihan oikeasti myös tulla. Mutta ei kyllä koskaan tullut oloa ettei oltaisi tervetulleita. 

Mies voi tosiaan kutsua kysymättä ja pahimmillaan se on aika jolloin naisella olisi ollut jotain muuta menoa, minkä joutuu perumaan. Meillä on käynyt näin. En kyllä ole näyttänyt harmitustani. Vielä se, että kun minä olen suurin piirtein lähdössä ovesta niin silloin tulee tieto, niin X ja Y tulevat kuudelta, enkö muistanut sanoa. No et! Meillä ei ole edes mitään tarjottavaa, eli eikun äkkiä lähikauppaan hakemaan jotain. Meillä kun ei itse syödä juurikaan kahvileipiä niin niitä ei ole kaapissakaan kuin harvoin, joskus harvoin on pakastimessa jotain. Sekä sen mun meno, en nyt jokaista pikkujuttua varten varaa aikaa etukäteen, vaan sanon lähtiessäni että lähden nyt katsomaan esitystä X,

Höh. Kun ei ole asiasta ajoissa ilmoitettu eivät tarvitse kahvileipää eikä sinun todellakaan tarvitse olla paikalla jos on muuta menoa!

Vierailija kirjoitti:

Minun ongelmani on ollut se, että ei koskaan kutsuta tai ei kutsuta oikeasti. Minun luona käytiin, toistuvastikin, mutta koskaan ei esitetty kunnollista vastakutsua. Yhden kerran, kun vihjasin mahdollisesta vastavierailusta, tunnelma muuttui todella kiusaantuneeksi.

Sitten on ollut niitä, jotka ottavat yhteyttä ja kertovat järjestävänsä jotain, esimerkiksi tupaantuliaiset tai synttärit tai muuten vain illanvieton, ja että minäkin olen tervetullut. Kun kiitän kutsusta ja kysyn ajankohtaa, saan kuulla, että sitä vielä mietitään mutta että asiaan kyllä palataan. Vaan ei koskaan ole palattu, ainakaan minun suuntaani. Tuollaista minä ihmettelen, koska olen kohdannut sitä useasti.

Jos olen tylsää seuraa, miksi kotiini on tultu ja miksi minulle on pitänyt tulla kertomaan jostain tilaisuudesta, jos minua ei ole oikeasti haluttu kutsua mukaan?

Joitain vuosia sitten laitoin stopin yhdensuuntaisille kyläilyille enkä ole enää päästäny

Inhottavaa tuollanen yhdensuuntanen kyläily jos sellanen ei ole ok.

Meillä oli aikoinaan kyläilypaikka jossa käytiin tuolleen mutta he kävivät meillä pitkin hampain synttäreillä.

Joka lauantai ilta heillä. Noottia tuli jos jäi kaks perättäistä kertaa välistä.

Kun sanotaan, että olisi kiva nähdä, niin ei siinä paikkaa sovita. Mulla on tuttuja, jotka automaattisesti olettavat, että nähdään minun kotonani. Joskus ovat jopa itse sanoneet, että olisi kiva nähdä - me tullaan teille. Joskus olen luvannut, aina en. Joskus olemme sitten nähneet puistossa tai kahvilassa, kun en ole jaksanut alkaa kotiini kutsumaan. Odottelen edelleen sitä päivää, että ehdottaisivatkin näkemistä heidän luonaan...

Älkää kutsuko itseänne toisten koteihin.

Kiitos

Kuulin kerran tapauksen, että sukulaiset tuli kutsuttuna kylään, niin isäntäpariskunta lähti ulos ajelulle.

Täytyy olla päässä vikaa.

Vierailija kirjoitti:

"Olisi kivaa nähdä viikonloppuna?" Tarkoittaa ainakin meidän ystävissä , että toinen kysyy j( kysymysmerkki lauseen lopussa) ja toinen sitten vastaa vaikka näin : Joo nähdään vaikka lauantaina keskustassa , kävisikö sinulle ? 

Toinen vastaa ja sitten nähdään . 

Avainsana on ystävissä. Ystävät on niitä joita tavataan ja tapaamisia sovitaan, ja olis kiva nähdä viikonloppuna -lauseella luultavasti onkin kysymysmerkki perässä ja käy just noin niin kuin kerroit. Mutta silloin kun keskustelukumppanina onkin vaan satunnainen tuttu, kaveri menneisyydestä tms niin tuolla samalla lauseella onkin ihan eri merkitys. Silloin siinä on just tuo ajatus, et ollaan kohteliaita, ja olis kiva ehkä joskus jossain nähdä, mutta nyt ei oo se joskus eikä jossain.