Yksikään suhde ei onnistu eron jälkeen
22 v avioliitossa. Kolme aikuista lasta. Hieno liitto, vaimo itsenäistyi ja lopulta ero 5 v sitten.
Pisimmät suhteet 6 ja 9 kk, perustuivat aidolle rakkaudelle, elämäntapaan liittyvät asiat hiersivät alusta saakka. Yhdelle naiselle tärkeintä lastenlasten kanssa oleminen, toinen taas ei halunnut muuttaa yhteen, toivoi vain konserteissa käyntiä. Nuorempia naisia joukossa, elämäntilanne täysin eri. Joku toivoo lapsia tai lisää lapsia, ei tule kuuloonkaan, ikisinkku taas täysin erityyppinen ihminen, aktivisteja tai muuta elämää suurempaa harrastusta, itse toivon yhdessä asumista ja läheistä kumppanuutta. Useimmat suhteet 4-8 vkoa.
Kokemuksia?
Mies 55
Kommentit (492)
Yritin kirjoittaa aika itsekäs, ei aina.
Vierailija kirjoitti:
AP:
Olen aiemmin esitellyt naisystävät lapsilleni (erityisesti nuorin on ollut innokas tutustumaan, vanhemmat eivät niinkään) suhteellisen nopeasti, jo 2 kk:n aikana. En ole kokenut siinä mitään väärää. Kyseessä on olleet vastuulliset, aikuiset naiset, jotka itsekin olleet äitejä. Suhtautuneet aikuistuviin lapsiini poikkeuksetta lämminhenkisesti. Usein naiset olleet samaan aikaan luonani. Tähän liittyi vielä olosuhteet, asuin tilapäisesti toisella paikkakunnalla. Typerää sitä olisi ollut tytärtä/naisystävää hotelliinkaan laittaa.
Painotan sitä, että suhteet ovat perustuneet molemminpuoliseen rakastumiseen, tavoite on jokaisen kanssa ollut selvittää, voisiko tästä tulla vakiintunut suhde. Sitten usein itselleni yhtäkkiä tullut jostakin tunne, ettei tätä kannata jatkaa. Jotkut naiset ottaneet hyvin, jääty ystäviksi, jotkut ovat kehittäneet draamaa enemmän tai vähemmän.
Hyväksikäyttäjäksi en itseäni k
Olet sarjarakastuja.
"En ole kokenut siinä mitään väärää. Kyseessä on olleet vastuulliset, aikuiset naiset, jotka itsekin olleet äitejä."
Mitä ihmettä, miten äitiys voi olla loppunut? Itse olen jopa kuolleen lapseni äiti edelleen.
Jos ap ollut srk-neuvostossa, ja monipaikkainen asuminen, niin tod.näk. joku kepulainen inssi. Vrt, Juha Sipilä. Ja kuvittelee olevansa joku spiritualisti, voi jösses. Sori vaan tästä, mutt yhä enemmän mietin, miten pihalla ap on.
Vierailija kirjoitti:
AP:
Olen aiemmin esitellyt naisystävät lapsilleni (erityisesti nuorin on ollut innokas tutustumaan, vanhemmat eivät niinkään) suhteellisen nopeasti, jo 2 kk:n aikana. En ole kokenut siinä mitään väärää. Kyseessä on olleet vastuulliset, aikuiset naiset, jotka itsekin olleet äitejä. Suhtautuneet aikuistuviin lapsiini poikkeuksetta lämminhenkisesti. Usein naiset olleet samaan aikaan luonani. Tähän liittyi vielä olosuhteet, asuin tilapäisesti toisella paikkakunnalla. Typerää sitä olisi ollut tytärtä/naisystävää hotelliinkaan laittaa.
Painotan sitä, että suhteet ovat perustuneet molemminpuoliseen rakastumiseen, tavoite on jokaisen kanssa ollut selvittää, voisiko tästä tulla vakiintunut suhde. Sitten usein itselleni yhtäkkiä tullut jostakin tunne, ettei tätä kannata jatkaa. Jotkut naiset ottaneet hyvin, jääty ystäviksi, jotkut ovat kehittäneet draamaa enemmän tai vähemmän.
Hyväksikäyttäjäksi en itseäni k
Monta suhdetta sulla ap on ollut nyt viimeisen 5 vuoden aikana.
Suhteen pituus minimi 2 kk, jolloin esittelet naiset lapsillesi, koska hotelli on kallis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeesua tässä
Avioliitto on ikuinen.
Elät nyt ap synnissä ja harrastat seksiä avioliiton ulkopuolella.
Kutsut itseäsi uskovaiseksi.
Mitä jos oopperan ja seksin sijaan kävisit kirkossa ja lukisit raamattua?
Miksi alapeukut?
Kirkossa käynti voisi hillitä ap:n halua nussia ympäriinsä .ap panee polyamorista naisra,epäilee että naisella on muita panoja?
Ap on spiritualisti, ei kristitty.Napsii uskosta kivat jutut, kuin rusinat pullasta.
Pisimmät suhteet 5kk ja 9 kk, perustuivat aidolle rakkaudelle
Kertoo ap aloituksessaan...
Lapsilleen ap esittelee ihastukset 2 kk jälkeen, koska silloin ollaan jo tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
AP kommentoi:
Yllättynyt näinkin vilkkaasta keskustelusta. Katson velvollisuudekseni hieman kommentoida.
Irtosuhteita en harrasta. On toki ollut useita perättäisiä lyhyitä suhteita. Deittaillessa tavoitteena on ollut selvittää, olisiko tässä ainesta enempään. Onko sitten suhteen pituus tärkein sitä määrittävä tekijä?
Uskonnollisuus. Kutsuisin itseäni ehkä enemmänkin etsijäksi. Spiritualistiksi. Perinteiset uskovaiset saattavat karsastaa ajatusmaailmaani. Kuten sanoin, olen myös kirkon piirissä liberaalisiipeä.
Ulkonäkö. Nuorena olin se viimeisenä pesäpallojoukkueeseen valittu nörtti, pullonpohjarilleineen. Eron jälkeen huomasin ilokseni, että kysyntää on yllättävänkin paljon. Ensin ajattelin sen johtuvan akateemisten keski-ikäisten miesten vähäisestä tarjonnasta. Olen pitkä (yli 190 cm), hoikka, tumma, lähes musta tukka on tuuhea ja huolettomasti sekaisin, aina liian harvoin muistan käydä parturiss
Semmoista se on tosi rakkaus.Naisella on oma asunto ja lapset.Naisella on useita ex rakastajia , joihin lämpimät välit.Ap harrastaa naisen kanssa seksiä.Nainen ei halua keskustella ap:n kanssa akateemisia juttuja teekupin äärellä.
Rakkauttahan tuo?
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa...tuleepa yllätyksenä, että noinkin moni ajattelee, ettei yhteen muuttaisikaan?
Toivon siis yhdessäoloa tiiviisti ydinperheenä. Yhteisen hirsitalon rakentamista, pihan laittoa, kotona oleilua. Ehkä koiria/kissoja. Harrastan jkv kulttuuria, mutta mieluiten vietän aikaa kotona.
Oot paneskellu ympäriinsä 5 v??
Koska olet käynyt sukupuolitautitesteissä?
Ymmärrän vaimo parkaasi joka lähti hirsimökistä, kun lapset aikuistui.
Jos Tinder on karkkikauppa, ja 5kk on pitkä suhde ja rakkautta, niin teini-ikä on jäänyt elämättä.
Ap vaimosi oli elämäsi suurin rakkaus.5-9 kk panosuhteet eivät ole rakkauksia.Tarviiiko sitä hommaa nimittää rakkaudeksi? Seksi tuntuu hyvältä.
Ap kutsuu 4-8 viikon tuttavuutta suhteeksi ja paheksuu irtosuhteita. Ihan kuin noi parin viikon panemiset olisi sen ylevämpiä.
Ap tässä
Nyt ei ehdi olen rakastunut.
Luin AP:n viestejä sivulle 3 asti, ja täytyy sanoa että tuollainen hirveä valikoiminen ja karsiminen on aika outoa jos siis haluaa oikean rakkaussuhteen. Joku päivä saatat kohdata jonkun täysin päinvastaisessa elämäntilanteessa olevan neidon, mutta kemianne kolahtavat ja rakastutte päätä pahkaa. Siinä vaiheessa tajuat että nuo sinun kriteerit olivat ihan naurettavia.
Vierailija kirjoitti:
Luin AP:n viestejä sivulle 3 asti, ja täytyy sanoa että tuollainen hirveä valikoiminen ja karsiminen on aika outoa jos siis haluaa oikean rakkaussuhteen. Joku päivä saatat kohdata jonkun täysin päinvastaisessa elämäntilanteessa olevan neidon, mutta kemianne kolahtavat ja rakastutte päätä pahkaa. Siinä vaiheessa tajuat että nuo sinun kriteerit olivat ihan naurettavia.
Toisaalta ehkä onkin niin että niin kauan kun kuka tahansa pitää kynsin ja hampain kiinni niistä kriteereistään, hän ei vaan ole vielä tavannut oikeaa ihmistä.
Aidoimmillaan rakkaudessahan ei oikeastaan edes voi valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin AP:n viestejä sivulle 3 asti, ja täytyy sanoa että tuollainen hirveä valikoiminen ja karsiminen on aika outoa jos siis haluaa oikean rakkaussuhteen. Joku päivä saatat kohdata jonkun täysin päinvastaisessa elämäntilanteessa olevan neidon, mutta kemianne kolahtavat ja rakastutte päätä pahkaa. Siinä vaiheessa tajuat että nuo sinun kriteerit olivat ihan naurettavia.
Toisaalta ehkä onkin niin että niin kauan kun kuka tahansa pitää kynsin ja hampain kiinni niistä kriteereistään, hän ei vaan ole vielä tavannut oikeaa ihmistä.
Aidoimmillaan rakkaudessahan ei oikeastaan edes voi valita.
Aina voi valita, alkaako tai jatkaako suhdetta. Vaikka onkin kauheaa lähteä suhteesta jossa on rakastunut tai rakastaa, koska muissa asioissa suhteella ei ole edellytyksiä.
AP (the original) tässä tervehdys: Eilen ei ehtinyt paljoa kommentoimaan, parin ystävän jälkikasvun lakkiaisissa tuli vierailtua, vastaaminen jäänyt. Ex-vaimoakin tuli siinä tavattua. Kuinka kiitollinen sitä saa olla hyvistä suhteista sinnekin päin...
No niin..
Pari luotettavaa naispuolista ystävää opiskelu- ja start up - ajoilta on antanut palautetta. Tuntuvat olevan sitä mieltä, että pakenen jotakin ja kärsin sitoutumiskammosta pohjimmiltani. Pian eron jälkeen taisi hieman karata "mopo käsistä". Elämätön elämä huuteli sisimmässä. Eihän se totta ollut, mutta siltä tuntui. Sama ilmiö monilla eronneilla ikätovereilla. Yksikin kaveri käy lähes joka viikko nuoruutensa bändien keikoilla, jopa ulkomailla. Itse en niin tuota kaipaa, olen perheellisenäkin ehtinyt harrastaa.
Naiset. En harrasta kertakäyttösuhteita. Ihmiseen tutustuminen on etusijalla. Minua ei hurmata ulkonäöllä, keinokynsillä tai muilla lisäkkeillä. Kyllä aito yhteys on tärkeintä. Persoonalliset ja älykkäät ihmiset vetävät puoleensa, huumoria unohtamatta. Koulutuksella ei väliä.
Nykyisin olen muuttunut 4-5 vuoden takaista eron jälkeistä ajanjaksoa selvästi valikoivammaksi. Tässä varmasti pidemmät seurustelusuhteet ovat olleet avainasemassa. Ensimmäinen oli pian eron jälkeen. Oliko sitten laastarisuhde?Vajaan vuoden suhde, jos ei lasketa ihan alun tutustumista työprojektin puitteissa, tuolloin vielä ystävänä.
Ympyrä sulkeutuu. Palatakseni aloitukseen...
Nykyinen deittailukulttuuri on kokenut mullistuksen, se on itsessään tehnyt vaikeaksi löytää sopivaa kumppania. On ollut yllätys, miten vaikeaa pysyvämmän suhteen löytäminen on. Vaikka aiemmin mainitsin, että seuran löytäminen sinänsä suhteellisen helppoa. Pohdin, pitäisikö antaa mahdollisuus luonnollisessa ympäristössä aiempaa useammin. Aiemmin saatoin keskittyä vain deittiapeissa tapailuun, se oli ikään kuin irrallinen osa elämää. Ei viitsinyt sotkea muusta ympäristöstä ihmisiä siihen skeneen.
Hiljattain päättynyt suhde. Periaatteessa hän on halukas tapailuun. Tajusin, etten tule tässä suhteessa koskaan saamaan etsimääni. Minun puoleltani aidot tunteet olivat pelissä. Hänestä en lopulta saa selvää. Onko sitten seikkailua.
Vierailija kirjoitti:
AP (the original) tässä tervehdys: Eilen ei ehtinyt paljoa kommentoimaan, parin ystävän jälkikasvun lakkiaisissa tuli vierailtua, vastaaminen jäänyt. Ex-vaimoakin tuli siinä tavattua. Kuinka kiitollinen sitä saa olla hyvistä suhteista sinnekin päin...
No niin..
Pari luotettavaa naispuolista ystävää opiskelu- ja start up - ajoilta on antanut palautetta. Tuntuvat olevan sitä mieltä, että pakenen jotakin ja kärsin sitoutumiskammosta pohjimmiltani. Pian eron jälkeen taisi hieman karata "mopo käsistä". Elämätön elämä huuteli sisimmässä. Eihän se totta ollut, mutta siltä tuntui. Sama ilmiö monilla eronneilla ikätovereilla. Yksikin kaveri käy lähes joka viikko nuoruutensa bändien keikoilla, jopa ulkomailla. Itse en niin tuota kaipaa, olen perheellisenäkin ehtinyt harrastaa.
Naiset. En harrasta kertakäyttösuhteita. Ihmiseen tutustuminen on etusijalla. Minua ei hurmata ulkonäöllä, keinokynsillä tai muilla lisäkkeillä.
Kuulostat itsekeskeiseltä sialta. Ei ihme ettei kukaan jaksa sinun aitoa yhteyttä
Vierailija kirjoitti:
No miksi jätit sen lapsesi äidin. Ajattelitko, että sinulle on joku takuusuhde olemassa. Etkö varautunut siihen, että olet sitten loppuelämäsi yksin jos jätät AVIOVAIMOSI jonka pitäisi vasta kuolema sinusta erottaa.
Halusit sinkuksi, olet nyt sinkku. Enjooooy.
Vaimo itsenäistyi, näin luki aloituksessa.
Lapset ei yleensä tykkää tuosta. Oma isäni teki samaa ja inhosin sitä. Lopulta etäännyimme toisistamme, osittain tästä syystä.
Ajattelet ihan liikaa itseäsi. Edelliset naisesi ovat oikeassa. Olet aina itsekäs, et pahuuttasi mutta et vain mieti muiden tunteita, sitten ihmettelet kun tulee ero.