Yksikään suhde ei onnistu eron jälkeen
22 v avioliitossa. Kolme aikuista lasta. Hieno liitto, vaimo itsenäistyi ja lopulta ero 5 v sitten.
Pisimmät suhteet 6 ja 9 kk, perustuivat aidolle rakkaudelle, elämäntapaan liittyvät asiat hiersivät alusta saakka. Yhdelle naiselle tärkeintä lastenlasten kanssa oleminen, toinen taas ei halunnut muuttaa yhteen, toivoi vain konserteissa käyntiä. Nuorempia naisia joukossa, elämäntilanne täysin eri. Joku toivoo lapsia tai lisää lapsia, ei tule kuuloonkaan, ikisinkku taas täysin erityyppinen ihminen, aktivisteja tai muuta elämää suurempaa harrastusta, itse toivon yhdessä asumista ja läheistä kumppanuutta. Useimmat suhteet 4-8 vkoa.
Kokemuksia?
Mies 55
Kommentit (492)
Hyvät analysoijat dissaavat, ja syystä, joustamatonta ja itsekästä ihmistä. Koska hyvä analysointi edellyttää älykkyyttä ja empatiakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen...Avioliitto kestänyt 22 vuotta. Erosta noin viis (5) vuotta ja ex-vaimo liki 15 v nuorempi. Ap 55 v - 27 v = 28 v. Siis oliko vaimo ala-ikäinen naimisiin mennessä?
Tämä onkin tarina. Provo.
Saman satuilijan näppikseltä on ainakin se vaikea 2-vuotias ja muutama muukin juttu on nyt viimeaikoinq ollut. Nämä on ihan selkeitä, tyyli on sama ja päivystää kokoajan vastailemassa. Sääli, ettei tuollakaan ihmisellä ole mitään järkevää, oikeaa tekemistä
Tarinatrolli siis taas vauhdissa.
Ei tuolla varmaan ole muuta tekemistä kun roikkua netissä päivästä toiseen.
Loisii mitä todennäköisimmin jonkun elättinä.
Tyhjyyden tunne ajaa trollaamaan tarinoilla eri rooleissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä:
Nyt jo vähän hymyilyttää joidenkin kommentit. Netti on..
Tyttäret ovat elämässäni tärkeintä. Vanhemmilla harrastukset, poikaystävät, opiskelut, työt, matkat. Nuorin on enemmän yhteydessä, häntä tapaan viikoittain. Lähes päivittäin viestitellään. Pari vuotta sitten oli vielä tiiviimpää. Nyt isä tuntuu jäävän hieman marginaaliin. Omaa aikaa on nyt liikaakin.
Hyvä parisuhde olisi kiva tässä vaiheessa elämää.
Ex-vaimon kanssa hyvät välit, viikoittain ollaan tekemisissä. Emme puutu toistemme elämään, mutta ihan viime aikoina hänkin on jo ilmaissut toivovansa minulle pysyvää suhdetta.
En ole täydellinen, ei sinne päinkään, mutta suhteissani olen uskollinen ja annan kaikkeni.
Jos ei ole enää alaikäisten lasten asioita yhteishoidettavana, niin omaan korvaani kuulostaisi oudolta jos toinen kertoisi o
Siksi ex toivoo uutta pysyvää puolisoa, että pääsisi vihdoin eroon. Olisi vaan ap lastensa kanssa, koska se selvästi hänelle riittää.
Tulee kyllä mieleen yksi tutun tuttu. Hän asuu parhaillaankin ulkomailla, pappi alun perin.
Myöhään naimisiin mennyt mies joka on valinnut hyvin nuoren puolison jota muokata. Mutta sellainen asetelma ei toimi. Ap vaikuttaa suorastaan ylpeilevän itsekeskeisyydellään ja joustamttomuudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen...Avioliitto kestänyt 22 vuotta. Erosta noin viis (5) vuotta ja ex-vaimo liki 15 v nuorempi. Ap 55 v - 27 v = 28 v. Siis oliko vaimo ala-ikäinen naimisiin mennessä?
Tämä onkin tarina. Provo.
Saman satuilijan näppikseltä on ainakin se vaikea 2-vuotias ja muutama muukin juttu on nyt viimeaikoinq ollut. Nämä on ihan selkeitä, tyyli on sama ja päivystää kokoajan vastailemassa. Sääli, ettei tuollakaan ihmisellä ole mitään järkevää, oikeaa tekemistä
Tarinatrolli siis taas vauhdissa.
Ei tuolla varmaan ole muuta tekemistä kun roikkua netissä päivästä toiseen.
Loisii mitä todennäköisimmin jonkun elättinä.
Tyhjyyden tunne ajaa trollaamaan tarinoilla eri rooleissa.
Luuseri on selvästikin. Varmaan lapset jos sellaisia on oikeasti häpeävät häntä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuo ap ei ole joustava. Ex-vaimo lienee ollut muovailtavana ja lopulta kypsynyt liittoon. Aphan sanoi, ettei olisi halunnut erota. Että oli yllätys.
No siksihän nämä jotkut ukot etsivät aina sitä n 10v nuorempaa. Haluavat päsmätä, manipuloida ja muovata... Ja tietty se sileämpi ihokin on plussaa.
Ap:n viimeinen kommentti tänään:
Ikäero ex-vaimon kanssa oli noin 10 vuotta (hieman muutin tekstiä, jotta ei tunnistettaisi).
Vaimolla on opistotason lyhyt tutkinto, oli jo tavatessa. Itse olin vanhempi, mutta tyypillinen "nörtti", täysin epäsosiaalinen pojankloppi IT-alalla kovassa imussa. Yliopisto kesken eli opiskelija olin ja vaimo valmistunut.
Ulkopuoliset ovat kertoneet, että vaimo käänsi päätäni eli kyllä minä olin tossun alla, jos joku oli. Monessa asiassa. Vaimolle kiitos, hän se piti minut ruodussa. Ilman häntä tuskin olisi edes mieheksi kasvanut. Mikään muokattava nukke siis ei ollut kyseessä, olimme tasavertaiset. Minä epäsosiaalinen nörtti, hän sosiaalisesti taitava jämäkkä nuori nainen, joka laittoi minutkin toimimaan.
Hyvää yötä!
Noin 35-vuotias nörtti olikin omasta mielestään vaimon muokkaama. Oiskoon autisti sitten. Ne on joustamattomia ja tunne/sosiaalisessa elämässä huonoja.
Täällä 46-vuotias nainen viisi vuotta sitten eronnut kahdenkymmenen vuoden suhteesta. Olen kuin ap, koska toivoisin kunnon suhdetta yhdessä asumisineen jne. Valitettavasti minulla on vain kokemuksia vastaavanlaisista suhteista kuin ap:llä. Saman ikäiset miehet haluavat vain viikonloppusihdetts, ja itse kaipaan hiukan enemmän. Ei olla sitten ap:n kanssa tavattu;)
Vierailija kirjoitti:
Ap:n viimeinen kommentti tänään:
Ikäero ex-vaimon kanssa oli noin 10 vuotta (hieman muutin tekstiä, jotta ei tunnistettaisi).
Vaimolla on opistotason lyhyt tutkinto, oli jo tavatessa. Itse olin vanhempi, mutta tyypillinen "nörtti", täysin epäsosiaalinen pojankloppi IT-alalla kovassa imussa. Yliopisto kesken eli opiskelija olin ja vaimo valmistunut.
Ulkopuoliset ovat kertoneet, että vaimo käänsi päätäni eli kyllä minä olin tossun alla, jos joku oli. Monessa asiassa. Vaimolle kiitos, hän se piti minut ruodussa. Ilman häntä tuskin olisi edes mieheksi kasvanut. Mikään muokattava nukke siis ei ollut kyseessä, olimme tasavertaiset. Minä epäsosiaalinen nörtti, hän sosiaalisesti taitava jämäkkä nuori nainen, joka laittoi minutkin toimimaan.
Hyvää yötä!
Se, että puhut exästäsi yhä vaimonasi, voi tuoda lievän haasteen vakavien suhteiden luomiseen deittimarkkinoilla 🤔
Kysy eksältäsi miksi halusi eroon. Vastaus on siinä. Kehitä niitä puoliasi paremmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa...tuleepa yllätyksenä, että noinkin moni ajattelee, ettei yhteen muuttaisikaan?
Toivon siis yhdessäoloa tiiviisti ydinperheenä. Yhteisen hirsitalon rakentamista, pihan laittoa, kotona oleilua. Ehkä koiria/kissoja. Harrastan jkv kulttuuria, mutta mieluiten vietän aikaa kotona.
Ei noissa toiveissa ole mitään vikaa. Itsekin haluaisin vielä asua jonkun muunkin kuin lapsien kanssa. En kuitenkaan kovin herkästi muuttaisi yhteen, aikuisena siihen on isompi kynnys.
Vierailija kirjoitti:
Ap lisää...
Sen verran paljastan, että teen itsenäistä työtä yliopistolla ja lisäksi konsulttina eli jonkinlainen monipaikkaisuus on työss pakollista. Asun kahdella eri paikkakunnalla. Kumppani ei varmasti voi liikkua koko ajan, paitsi jos etätyö mahdollistaa.
Tapailujen joukossa on matalapalkka-aloilla toimivia naisia. En ole materialisti sanan perimmäisessä tarkoituksessa, mutta elämäntyyleissä voi olla valtava ero. Itselleni oopperaliput ovat arkea, jollekin toiselle ihan vstenmielinen ajatus.Vakavassa suhteessa toivon samankaltaisuutta eli jokin akateeminen, itsenäistä työtä tekevä nainen olisi ihanne. Keskusteluja teekupin ääressä myös akateemisista aiheista olisi toiveena. Olen avoimin mielin halunnut tutustua, mutta nopeasti sitä tulee käsitys, ollaanko lainkaan samalla aaltopituudella. Pari sopivaa on löytynyt pidempään suhteeseen, mutta molemmat jättivät minut.
Tämä kertookin paljon. Etsit alle - päälle 50 v. naista, jolla ei lapsia, kaunis ja älykäs, korkeasti koulutettu ja jonka pitäisi taistella huomiostasi (valitsisit eksäsi uudelleen). Henkisyytesi tuossa määrässä voi olla todella raskasta, samoin liikkuva (työ) elämäntyyli. Saan kuvan kuivakkaasta, ei niin himoittavasta miehestä.
Koulutuksesi on vain yksi osa sinua. Ehkä sinusta puuttuu sellainen rento asenne sekä ulkonäkö ja olemus mikä naisia kiinnostaa. Osaatko sekstailla.
Laajenna ikähaarukkaa 40-60 vuotiaisiin ja alenna vaatimistasoasi. Moni nainen on nykyään ilman ennemmin kuin suhteessa mitä ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä vielä...
Yhteinen koti olisi se juttu, hirsitalo nyt lonkalta heitettynä. Arvostan ekologisuutta. Ei muuttoa kummankaan taloon. Ehkä jopa talviasuttava mökki olisi asumismuoto, lisäksi voisi olla kaupunkikämppä.
Olen perhekeskeinen. Introvertti. Luen, kirjoitan, myös työkseni. En viihdy tilaisuuksissa. En golfaa, en juuri matkustele. En syö ulkona. Laitan itse ruuan, leivon vähemmän mutta olen jo avioliitossa huolehtinut ruuat. Arvostan hyvää ruokaa, en juo. Kulttuuria monipuolisesti. Hengellisyyttä jkv, Santiago de Compostelan vaelluksella käyty pari kertaa.
En odota passaamista. Terveessä parisuhteessa kumpikin haluaa palvella toista, en puhu kotitöistä. Minua voi ilahduttaa hyvällä teekupilla ja omalla ajalla. Nautin siitä, että ollaan yhdessä, mutta kumpikin puuhailee omia juttujaan.
Lapseton 50 v kultturelli nainen olisi ihanne. Harvinaisia.
Nyt kyllä kuulostaa tylsältä. En missään nimessä muuttaisi yhteen ihmettelemään kun toinen tekee omia juttujaan. Talon rakentaminen kuulostaa työläältä jos juuri saanut lapset siihen ikään, ettei heistä tarvitse koko ajan huolehtia. Lapseton nainen tuskin kiinnostuu oleilusta senkään vertaa?
AP, täältä olisi mukava poistua keskustelemaan rauhallisemmille vesille. Olisikohan siihen mitään keinoa. T: se 115
Autisti jonka vaimolla tuli mitta täyteen ja sen jälkeen monella muulla. Raskas mies etsii itselleen helppoa kumppania. Panostaa kaiken omiin lapsiinsa.
Juurikin nämä akateemiset miehet, jotka ovat itseään täynnä ja riesana vielä narsistinen henkisyys, ovat kaikkein pahimpia. Raskaita ja itsekkäitä.
Vastasin tuonne alkupuolelle jo, mutta vastaan uudelleen.
Saan sen käsityksen, että viimeisin suhde ilmeisesti kaatui oman käsityksesi mukaan siihen, että "lapsenlapsi oli tärkeämpi". Tarkoittaako tämä kenties sitä, ettet halunnut olla tekemisissä lapsenlapsen ja naisen lasten kanssa juuri lainkaan? Ja samanaikaisesti omat kolme lastasi ovat sinulle tärkeintä maailmassa kuten kerrot ja pidät heihin paljon yhteyttä.
Etkö itse ymmärrä ristiriitaa mikä tuohon liittyy - toki nainen varmaan lopetti suhteen muistakin syistä kuin siitä mistä täällä kerrot tai mikä hänen "meriselityksensä" oli. Tämä asia on kuitenkin syystäkin kiinnittänyt kommentoijien huomiota. Ei kukaan nainen luovu yhteydestä lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa uuden miehen takia. Tai jos luopuisi, ei hän taatusti vastaisi kriteerejäsi muilta osin. Lapseton taas ei halua kolmen lapsen isää. Yhden lapsen äitinä ja introverttinä (vaikka lapsirakas olenkin) kolme alkaisi itsellekin olla liikaa, jos he vierailevat usein perheineen. Lapsenlapset olisivat kyllä tervetulleita hoitoon, samoin koirat kissat ja muutkin eläimet. Pitäisi vain rakentaa niin pieni talo, että vieraat nukkuisivat lattialla ja sohvalla, niin eivät viivy liian kauan ;)
Mutta alkaa tuntua, että kyseessä on sittenkin trolli, koska ei noin päättömästi kukaan voi oikeasti ajatella ja toimia. Toisaalta, onhan olemassa autisminkirjon ongelmia ja vastaavia, kun silkasta tyhmyydestä ei kuitenkaan selkeästi ole kyse, mikä sekin on mahdollista itsekeskeisyyden kohdalla. Onko sinulla tai lapsillasi todettu autisminkirjon ongelmia? Mutta vaikka tämä trolli olisikin, niin tärkeä keskustelu joka tapauksessa. Uusperhe (sana ydinperhe alussa viittaisi myös trolliin) sisältää aina sen ongelman, että omista lapsista voi tulla uuden suhteen riippakiviä toiselle osapuolelle eikä yksikään normaali isä tai äiti sitä hyväksy. Homma jatkuu lapsenlapsiin asti eli avioero on tältä kannalta tosiaan hankala juttu. Alan kallistua itse sille kannalle, etten itsekään ryhtyisi mihinkään suhteeseen edes lapsettoman kanssa, ettei omat lapseni ja lapsenlapset tarvitse kokea itseään vieroksutuiksi. Eikä kukaan voisi olla muutenkaan yhtä hyvä kuin oma puolisoni. Samaa tuntuu olevan ap:llakin kuten moni huomautti. Eli hän on henkisesti edelleen kiinni exässään.
Toisin kuin monet misekommentoijat täällä väittävät, suurin osa suomalaismiehistä kyllä arvostaa vaimonsa korkealla. Niin tekee omakin mieheni. En usko, että hän löytäisi minun veroistani kovin helposti, vaikka hän on komea ja varakas. Ap:llakin tuntuu olevan speksit periaatteessa kohdallaan, koska seuraa on löytynyt helposti. Mutta mikään ei mene maaliin asti syistä, joista on keskusteltu.
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen...Avioliitto kestänyt 22 vuotta. Erosta noin viis (5) vuotta ja ex-vaimo liki 15 v nuorempi. Ap 55 v - 27 v = 28 v. Siis oliko vaimo ala-ikäinen naimisiin mennessä?
Ehkä muutellut vuosia vähän ja moni pitkissä suhteissa mainitsee koko suhteen keston, minäkin olen ollut miehen ksnssa 10v, naimisissa. Varmaan tutustuneet kun vaimo ollut nuori. Hyvin riskialtis suhde kyllä ollut. Omakin mies yli 10v vanhempi, alkanut pappaantua.
Joustamattomuus on hyvin raskasta toisille, ei ihme että suhteet ei kestä.