Laihdutuslääke maksaa 6000 euroa vuodessa ja sitä on käytettävä monta vuotta
Nämä uudenlaiset laihdutuslääkkeet (lihavuuslääkkeet), joiden avulla on saatu aikaiseksi ihan hyviä painon pudotuksia, maksaa 6000 euroa vuodessa. Ja niitä pitää käyttää monta vuotta, useimmiten loppuelämän. Eli kymmenessä vuodessa hinta on 60 000 euroa. Kiva kiva. Kenellä on rahaa tuollaiseen? Itse en ole köyhimmästä päästä, palkkakin 4500 brutto, mutta ei näin perheenäitinä ole ikimaailmassa rahaa lohkaista palkasta tuollaisiin summin.
Kommentit (438)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta näin normaalipainoisena koen jotenkin epäreiluna, että ihminen voi vuosikymmenien ajan mättää epäterveellistä ruokaa ja sitten annetaan lääke, jolla laihtuu.
En minä osia vaihtaisi ja juu, ymmärrän kansanterveydelliset vaikutukset. Silti. Eikö pidä sitoutua mihinkään elämäntapamuutoksiin? Jos niihin sitoutuu, niin johan siinä laihtuu.
Entä tunnesyöjät? Toimiiko laihdutuslääke heillä? Jos menee se ilo ja lohdun tunne, niin miten siinä käy?
Itse en koe sitä epäreiluna, mutta mietin ihan samoja asioita. Seuraan itse somesta useampaa lääkkeen syöjää ja monella ongelmana on tunnesyöminen. Lääke tai leikkaus ei poista sitä ongelmaa vaan jopa vatsalaukun pystyy venyttämään leikkauksen jälkeen. Aika monelle lääke ja leikkaus tuo pahoinvointia, kasvot valahtaa, tulee kipuja jne. Ja joka ikinen noista "en laihdu va
VLCD-kuuri hidastaa aineenvaihduntaa 16-25%. Lihavuusleikkaukseen ei ainakaan julkisella puolella oteta syömishäiriöisiä. Jo ennen lihavuusleikkausta kerrotaan myös riskeistä ja siitä, että leikattu ei ole yhtä vahva kuin alkuperäinen. Mahalaukku on siis hauraampi eikä se veny enää leikkauksen jälkeen jopa 1,5 litran vetoiseksi kuin ennen lihavuusleikkausta. Lihavuusleikattu pystyy syömään noin vuoden päästä leikkauksen jälkeen enintään 300 gramman aterioita ilman tuskia. Sosekeittoa voi mennä ehkä jopa 350 grammaa, mutta tuollaisessa annoksessa pitää olla 75-100 grammaa raejuustoa proteiinin lähteenä.
Jokainen ikääntyy ja monella ikääntyminen saa kasvot valahtamaan maata kohti. Ihminen joko kestää sen tai hakee apua plastiikkakirurgilta. Kipujen syyt selvitetään useimmiten lääkärin vastaanotolla. Lihavuusleikatun pitää käydä vuosittain kontrollissa, johon kuuluvat myös laboratoriokokeet. Niillä varmistetaan, ettei ole mitään ravitsemuspuutoksia eikä ole syntynyt kilpirauhasen vajaatoimintaa.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on alidiagnosoitu sairaus ja monen lihavuus johtuu vuosien ja vuosikymmenien kilpirauhasen vajaatoiminnan sairastamisesta. Leikkausta edeltävä VLCD-kuuri voi laukaista kilpirauhasen vajaatoiminnan, jos sillä ollaan yli kolme kuukautta. Nykyään kuitenkin entisen bikini-fitnessin harrastajat ovat paljon suurempi kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava ryhmä kuin lihavuusleikatut, koska heillä äärimmäinen kalorivaje on jatkunut kauemmin kuin tavallisin lihavuusleikatun leikkausta edeltänyt kuukauden VLCD-kuuri, jolla vähennetään maksan rasvoittumista ennen lihavuusleikkausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomattavasti halvempaa on lopettaa kaiken turhan epäterveellisen ruuan ostaminen (säästyy rahaa) ja liikunnan harrastaminen. Laihdutuslääkkeet eivät myöskään paranna kuntoa eikä säilytä lihasmassaa joten mikä niistä saatava hyöty ylipäätään on? Epäterveellinen painon pudotus. Ymmärrän kyllä, että läski on tottunut pääsemään helpolla ja taikapilleri kiinnostaa mutta ei se kyllä ongelmaa ratkaise ja maksaakin vielä jotain.
Miten pudotus lääkkeellä on epäterveellisempää kuin muukaan laihdutus? En ymmärrä. Ihan samalla tavalla syödään vähemmän ja liikutaan enemmän. Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta.
Nyt on kyllä pakko kysyä, että etkö ole tietoinen noiden lääkkeiden sivuvaikutuksista? Yhtenä on myös se, että ruoka alkaa maistum
Mistä sivuvaikutuksista kirjoitat? Olen perehtynyt lääkkeisiin erittäin tarkasti ennen aloittamista, seurannut nettipalstoja USA:sta, keskustellut lääkärin kanssa jne. Olen ns. lääkekriittinen eli en niele heti mitään ex tempore vaan haluan tietää ensin. Minusta lääke oli kannattava aloittaa, koska mahdolliset haitat on vain mahdollisia. Sen sijaan olin vielä terve keski-ikäinen. Sokerit, verenpaineet, kolesteroli, nivelet jne. Silti ylipainoa 40kg. Viimeinen hetki tehdä jotain ennen kuin sairastun oikeasti. Nuo vaivat on todennäköisiä, lääkkeen haitat/riskit eivät kyllä tällä tiedolla ylitä niitä.
Eikä ruoka maistu paskalta. Se maistuu siltä kuin yleensäkin. Sitä vaan ei tee niin paljoa mieli ja tulee pienemmästä täyteen. Syömishalut ja napostelut vähentyneet. Lisäksi mukana on psyykkinen aspekti eli kun otat lääkettä, pysyy tsemppi päällä. Eihän se paino ilman pinnistelyä edes lääkkeellä lähde, vaikka se tekee siitä helpompaa.
Ja aion käyttää lääkettä kauan tällä tiedolla. Kun tavoite on saavutettu, jatkan pienellä annoksella ylläpitoa tn. vuosia, ehkä loppuelämän. Miksi ihmeessä luopuisin toimivasta tuesta ja ottaisin riskin, että paino alkaa nousta? Nyt kiloja lähtenyt tammikuun alusta 24 ja jäljellä 16. Jäljellä ne tiukemmat kilot, mutta eiköhän loppuvuodesta aleta olemaan lähellä tavoitetta. Mutta huikeaa, että vaihdevuosista huolimatta laihdun tällä hetkellä tosi mukavasti.
Elämä on parempaa kuin vuosiin tämän lääkkeen ansiosta. Oikein odotan aina pistospäivää.
Ei maksa, ja se hintakin kyllä säästyy, kun ei kulu rahaa ruokaan ja herkkuihin.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta maksaa tosi vähän kesällä. Lenkkari ja uimapuku. Eikä ole kallista muutenkaan
Täällä on ainakin miljardi viestiä, joissa haukutaan ylipainoisia ja lihavia liikkujia ja uimareita.
Vierailija kirjoitti:
Ei onnistu lainaus, mutta olisiko linkkiä tuohon, että diabeetikoilla on suolistohormonit tuhoutuneet?
Netissä ei ole noin yksinkohtaista tietoa. Ammattilaisille tarkoitetussa kirjallisuudesta tuo tieto löytyy. Ozempic on juuri sitä varten kehitetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomattavasti halvempaa on lopettaa kaiken turhan epäterveellisen ruuan ostaminen (säästyy rahaa) ja liikunnan harrastaminen. Laihdutuslääkkeet eivät myöskään paranna kuntoa eikä säilytä lihasmassaa joten mikä niistä saatava hyöty ylipäätään on? Epäterveellinen painon pudotus. Ymmärrän kyllä, että läski on tottunut pääsemään helpolla ja taikapilleri kiinnostaa mutta ei se kyllä ongelmaa ratkaise ja maksaakin vielä jotain.
Miten pudotus lääkkeellä on epäterveellisempää kuin muukaan laihdutus? En ymmärrä. Ihan samalla tavalla syödään vähemmän ja liikutaan enemmän. Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta.
Nyt on kyllä pakko kysyä, että etkö ole tietoinen noiden lääkkeiden sivuvaikutuks
Sisäelinten tuhoutuminen (etenkin haimaongelmat) ja narkkarinaama? Itselle kävi kyllä just päinvastoin. Kaikki veriarvot parani reilusti, diabetes meni remissioon ja ulkonäöstä lähti 10 vuotta pois. Ylipäänsä lääkkeillä on aina sivuvaikutuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta näin normaalipainoisena koen jotenkin epäreiluna, että ihminen voi vuosikymmenien ajan mättää epäterveellistä ruokaa ja sitten annetaan lääke, jolla laihtuu.
En minä osia vaihtaisi ja juu, ymmärrän kansanterveydelliset vaikutukset. Silti. Eikö pidä sitoutua mihinkään elämäntapamuutoksiin? Jos niihin sitoutuu, niin johan siinä laihtuu.
Entä tunnesyöjät? Toimiiko laihdutuslääke heillä? Jos menee se ilo ja lohdun tunne, niin miten siinä käy?
Itse en koe sitä epäreiluna, mutta mietin ihan samoja asioita. Seuraan itse somesta useampaa lääkkeen syöjää ja monella ongelmana on tunnesyöminen. Lääke tai leikkaus ei poista sitä ongelmaa vaan jopa vatsalaukun pystyy venyttämään leikkauksen jälkeen. Aika monelle lääke ja leikkaus tuo pahoinvointia, kasvot valahtaa, t
Tunnesyöminen on myös syömishäiriö. Olet valitettavasti väärässä tuossa, että julkiselle ei otettaisi syömishäiriöisiä, vaikka sinänsä taustoja perkataankin. Kun paino tippuu hitaammin, ei naama ja per#e valahda niin kuin monella lääkkeen käyttäjällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Niin justiinsa. Tokihan se lääke on ainakin hetkellinen oikotie onneen, mutta kyllä se painonhallinta ennen kaikkea on päästä kiinni. Lääkäreille tietenkin on helpompaa määrätä lääkkeitä. Kaikkia haittavaikutuksia tuskin vielä tiedetään. Tuollaisilla kommenteilla teet vaan hallaa ylipainoisilla, mutta samapa tuo minulle."
Eiköhän kuitenkin lääkäri tiedä nämä asiat paremmin kuin satunnainen nettitrolli :P
Itseasiassa ei oikeen kukaan vielä tiedä mitä tapahtuu lääkettä käyttäneille 5,10 vuoden päästä.
Ozempicia on käytetty vuoden 2017 joulukuusta lähtien. Yli 7 vuotta.
Ilman lääkettä moni heistä olisi haudassa 10 vuoden päästä.
Kuka siinä menettäisi paitsi heidän läheisensä?
"Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta"
Noniin, siinä se totuus on. Pitää saada syödä herkkuja.
Vierailija kirjoitti:
Niin voi, 6000 vuodessa tekee jo 500 kuukaudessa, kilon pussi broccoli sekoitusta maksaa alle 2 euroa. En ole onnistunut vieläkään lihomaan vaikka ikää on yli 50
Saatanan hieno ihminen
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen tuolle, joka kertoi kokevansa nämä lääkkeet epäreiluksi. Siinä se totuus tuli. Todellisuudessa ollaan kateellisia siitä, että lihavat saa tukea laihtumiseensa. Se tavallaan alentaa omaa arvoa tässä painohierarkiassa. On tämä uskomatonta. Ensin huudetaan lihavien aiheuttamista kustannuksista ja seuraavaksi lihavat eivät saisi kuitenkaan saada apua laihtumiseensa.
Minä kirjoitin sen kommentin. Luitko sitä ajatuksella? Minä nimenomaan sanoin etten haluaisi vaihtaa paikkaani sellaisen kanssa, joka pillerin popsimisella saa kilot karistettua. Väität silti että "todellisuudessa ollaan kateellisia". Mistä olisin kateellinen? Ylimääräisestä rahanmenosta? Löysästä nahasta? Ikuisesta painontarkkailusta? Kirjaimellisesti aika paksua.
Vierailija kirjoitti:
"Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta"
Noniin, siinä se totuus on. Pitää saada syödä herkkuja.
Häh? Taas heti negaa ja rääpimistä, koska ei vaan pääse yli tuosta lääkeasiasta.
Minä tuon kirjoitin ja eiköhän meistä valtaosa pidä suklaasta. Lihavat ja laihat, ja kaikki siltä väliltä. Ei lääke sitä tee, ettei se suklaa ole hyvää. Eli mikä on ongelma? Eihän painonhallinta tarkoita sitä, ettei suklaasta voi pitää tai pizzasta tai ranskalaisista tai juustokakusta. Kyse on määristä ja frekvenssistä niiden syömisessä. Sitähän tämä lääke juuri tukee, ettei mielitekoja olisi niin paljoa ja helpompi lopettaa yhden palan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta näin normaalipainoisena koen jotenkin epäreiluna, että ihminen voi vuosikymmenien ajan mättää epäterveellistä ruokaa ja sitten annetaan lääke, jolla laihtuu.
Tässä se syy, miksi nämä lääkkeet tuntuu niin kovasti vituttavan. Lue nyt ihan ajatuksella tätä ketjua uudelleen, kun täällä on jo monta kertaa kerrottu, etteivät lääkkeet laihduta, vaan mahdollistavat laihtumisen. Se työ on silti itse tehtävä, syötävä oikein ja liikuttava. Mutta onhan se toki normaalipainoisia kohtaan niin väärin.
Vierailija kirjoitti:
"Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta"
Noniin, siinä se totuus on. Pitää saada syödä herkkuja.
Noinko sinä tuon lauseen tulkitset? Eihän tuossa niin kirjoiteta. Ja vaikka söisi suklaata, sitä voi syödä vähemmän. Jos vaihtaa yhden suklaalevyn johonkin Pätkis- tai Ahaa-patukkaan, on ero vuositasolla merkittävä. Kaikkea saa syödä, mutta kohtuudella. Tiukat kiellot eivät toimi. Ne johtavat syömishäiriöiseen käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen tuolle, joka kertoi kokevansa nämä lääkkeet epäreiluksi. Siinä se totuus tuli. Todellisuudessa ollaan kateellisia siitä, että lihavat saa tukea laihtumiseensa. Se tavallaan alentaa omaa arvoa tässä painohierarkiassa. On tämä uskomatonta. Ensin huudetaan lihavien aiheuttamista kustannuksista ja seuraavaksi lihavat eivät saisi kuitenkaan saada apua laihtumiseensa.
Minä kirjoitin sen kommentin. Luitko sitä ajatuksella? Minä nimenomaan sanoin etten haluaisi vaihtaa paikkaani sellaisen kanssa, joka pillerin popsimisella saa kilot karistettua. Väität silti että "todellisuudessa ollaan kateellisia". Mistä olisin kateellinen? Ylimääräisestä rahanmenosta? Löysästä nahasta? Ikuisesta painontarkkailusta? Kirjaimellisesti aika paksua.
Miksi sitten koet lääkkeen epäreiluksi? Koska et halua toisten saavan helpotusta laihtumiseen? Epäreiluuden tunne on juuri se "kateus" (toinen saa jotain ansaitsematonta) ja sitä juuri en käsitä. Itsekin kirjoitat tuossa, että et tietenkään ole kateellinen syistä x, y ja z. No, sitä minäkin. Sitä oudommalta tuntuu, että kuitenkin sinusta on epäreilua, että toiset saa apua. Ei vaan käsitä pienessä päässä, miten koet sen epäreiluksi. Koetko epäreiluksi, jos joku ei joudu kärsimään nivelkivuista ja hänelle tehdään nivelleikkaus? Koetko epäreiluna, että joku saa migreenilääkkeet migreeniinsä, vaikkei oma pääsi särje? Eihän uudet nivelet ja migreenilääkkeetkään ole sama kuin ko. vaivoja ei olisi ollut alunperin.
Jos se, että Lissu tai Lasse on pettynyt työpaikallaan ja päättääkin, ettei menekään töistä suoraan kotiin lämmittämään itselleen kaalilaatikkoa ja meneekin syömään kokonaisen pizzan lähimpään pizzeriaan, luokitellaan syömishäiriöksi, ei julkisella puolella tule ikinä olemaankaan resursseja kaikkien syömishäiriöisten hoitoon.
Yhdysvaltojen FDA on määritellyt pizzan normaaliksi annoskooksi 1/4-1/3 pizzasta. Kokonaisen pizzan syöminen täyttää jo ahmimishäiriön tunnusmerkit. Kun siihen on syynä mielipaha työpaikalla tapahtuneiden asioiden vuoksi, voi puhua myös tunnesyömisestä.
Suomessa ei kovinkaan moni pizzeria edes tarjoa enää mitään salaattipöytää. Suurin osa pizzerian asiakkaista syö kokonaisen pizzan kerralla eli ahmii. Olisi hyvä, että kirjoitettaisiin mukaan konkreettinen esimerkki kun puhutaan syömishäiriöistä, ahmimisesta jne. Sitä en tiedä, kuinka perehtyneitä muut keskustelijat ovat noihin virallisiin määritelmiin.
Minä pohdin tilannetta kokonaisuudessa, mutta pidän aina tieteelliset määritelmät mielessä. Voin poiketa monesta keskustelijasta siten, ettei minulla ole tarvetta opettaa muita elämään halujeni mukaan. Sehän ei ole edes mahdollista todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen tuolle, joka kertoi kokevansa nämä lääkkeet epäreiluksi. Siinä se totuus tuli. Todellisuudessa ollaan kateellisia siitä, että lihavat saa tukea laihtumiseensa. Se tavallaan alentaa omaa arvoa tässä painohierarkiassa. On tämä uskomatonta. Ensin huudetaan lihavien aiheuttamista kustannuksista ja seuraavaksi lihavat eivät saisi kuitenkaan saada apua laihtumiseensa.
Minä kirjoitin sen kommentin. Luitko sitä ajatuksella? Minä nimenomaan sanoin etten haluaisi vaihtaa paikkaani sellaisen kanssa, joka pillerin popsimisella saa kilot karistettua. Väität silti että "todellisuudessa ollaan kateellisia". Mistä olisin kateellinen? Ylimääräisestä rahanmenosta? Löysästä nahasta? Ikuisesta painontarkkailusta? Kirjaimellisesti aika paksua.
Miksi sitten koet lääkke
Osa suomalaisista on kateellisia myös kuolleille. Siten kateus eläviä ihmisiä kohtaan on vielä voimakkaampaa siitä huolimatta, ettei toisen omilla rahoilla hankkima lääke ole millään tavalla heiltä pois.
Vierailija kirjoitti:
"Eikä lääke estä sitä, ettei suklaa maistuisi suussa ihanalta"
Noniin, siinä se totuus on. Pitää saada syödä herkkuja.
Maistuuko hoikan suussa sitten suklaa pahalta? Tai sellaisen, joka on laihtunut perinteisin keinoin? Mun suussa suklaa maistuu ihan hyvältä edelleen, vaikka perinteisin keinoin tässä onkin paino pudonnut jo normaalipainoon. Sitä suklaata vaan ei tarvitse syödä suuria määriä. Yksi konvehti espresson kanssa riittää hyvin makunautinnoksi. Eikä tarvitse olla joka päivä sitä yhtäkään. Nuo laihdutuslääkkeet tekee nimenomaan sen, että vähempikin riittää.
T. Reipas ja tunnollinen lammas poikkeuksellisesti vierailijana
Minä olen ammattini vuoksi kiinnostunut näistä lääkkeistä ja voisin kertoa monista mielenkiintoisista tutkimuksista, joita maailmalla on meneillään, mutta koska suurin osa teistä ei niistä ymmärrä mitään, niin jätän kertomatta. Jokainen, joka osaa useampaa kieltä ja osaa googlata, löytää kyllä tietoa näistä tutkimuksista.
Jos kiinnostaa, niin etsikää tietoa siitä, kuinka näillä lääkkeillä on tulevaisuus myös Parkinsonin taudin, Alzheimerin, nivelreuman, sydän- ja verisuonitautien ja monen muun sairauden hoidossa. Vaikkapa nimellä Daniel J. Drucker, kanadalainen endokrinologisti. Tai tanskalainen professori ja ylilääkäri Jørgen Rungby.
Monet niistä sivuvaikutuksista ovat samoja oireita, jotka aiheutuvat nopeasta laihtumisesta, riippumatta siitä millä keinolla laihduttaa.
Eikä se ruoka ala paskalta maistumaan. Epäterveellinen ruoka vaan ei enää maistu hyvältä.