Laittaisitko isosiskon vastuuseen pienemmästään kesällä?
Jättäisitkö lapset keskenään kesälomallaan, vanhimman paimennettavaksi. Nyt en niinkään hae sitä, minkä ikäisen voi jättää. Mielestäni tuo on periaatteellisesti väärin, ja ihmettelen kun tuttuni tekee sitä (vielä nykyaikana).
Kommentit (141)
Miksi ei? Kyllä minä hoidin pieniä sisaruksiani, ja sen takia oli helppoa kun sai oman ensimmäisen lapsen, tiesi mitä tehdä ja minkälaista se on, toki vastuu suurempi kun lapsi on oma, mutta silti, hoitamisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa.
Sinä ap olet hyvä esimerkki miten nykyään kasvatetaan avuttomia nuoria aikuisia jotka joutuvat opetella kaikki luonnottamasti vasta aikuisena, eikä lapsena ja nuorena kuten normaalisti pitäisi.
En todellakaan. Joskus voi pari tuntia olla "vastuussa". Ikäero 5 vuotta.
Minä hoidin 13-vuotiaasta eteenpäin silloin 1,5-vuotiasta veljeäni kesällä. Äiti teki vuorotöitä ja isällä oli pitkä loma, ettei nyt ihan koko kesää, mutta muutaman päivän viikossa muutaman viikon ajan. 16-vuotiaana olin niin innostunut hommasta, että meille tuli kesälapsia lisäksi. Se ei kuitenkaan ollutkaan sitten enää kivaa. En ollut ottanut huomioon pienten lasten äiti-ikävää ja riitoja ja lisäksi työ oli ympärivuorokautista. Pikkuveljen hoitaminen oli minusta kivaa, ainoastaan kerran se harmitti kun en päässyt sen takia koulun discoon. Palkaksi sain syksyllä uudet Levikset,
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei? Kyllä minä hoidin pieniä sisaruksiani, ja sen takia oli helppoa kun sai oman ensimmäisen lapsen, tiesi mitä tehdä ja minkälaista se on, toki vastuu suurempi kun lapsi on oma, mutta silti, hoitamisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa.
Sinä ap olet hyvä esimerkki miten nykyään kasvatetaan avuttomia nuoria aikuisia jotka joutuvat opetella kaikki luonnottamasti vasta aikuisena, eikä lapsena ja nuorena kuten normaalisti pitäisi.
Kysyit, että "miksi ei?" Luepa tätä ketjua, niin saat paljon vastauksia. Lapsenhoidon voi ihan hyvin opetella vasta aikuisena. Niinhän nekin yleensä tekevät, joilla ei omia pikkusisaruksia ole. Itseäni nyppii vielä aikuisenakin se, että piti huolehtia pikkusiskosta toistuvasti. Opinko jotain? Mielestäni en, tai ainakaan siitä mahdollisesti opittuja taitoja en ole myöhemmin tarvinnut. Sen sijaan olisin toivonut vanhemmilta, että he olisivat laittaneet minut sellaisiin kotitöihin, kuin ikkunan pesuun tai lumitöihin. En nimittäin osannut niitä, kun muutin omilleni.
Luulen, että vanhempani potivat huonoa omaatuntoa siitä, että minun piti olla lapsenvahti. He tiesivät, etten pidä siitä eivätkä raskineet vaatia minulta enää muuta, kun sinä päivänä vapauttivat minut paimentamasta pikkusiskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, no voi aikuisellekin jotain sattua ja hän voi mennä paniikkiin.
Tämän uskon täysin, nykyajan aikuiset menevät paniikkiin joka pikkuasiasta, eivät osaa yhtään sen paremmin arvioida tilanteita kuin 12 vuotiaat lapset.
Sen vuoksi heistä onkin ihan epistä, jos heille sanotaan, että eivät voi laittaa omista lapsistaan ketään muuta vastuuseen kuin itsestään, sen vuoksihan niitä lapsia on nyt tehty kaksi että se toinen alkaa sitten hoitaa!!
Mä lohduttaudun sillä, että ei täällä monikaan kirjoittajista ole nykyajan vanhempia, pari ehkä, mutta suurin osa on näitä mummoja, jotka huoletta ovat aikanaan jättäneet lapsensa ja nyt puolustelevat sitä sillä, että kyllä tuon ikäisen pitää jo osata.
Niin nimittäin puolustelivat silloinkin. Aina, kun vahinko lapsena sattui sain kuulla, että kyllä minä tuon ikäisenä jo olin sitä
Oletko nuorempi vai vanhempi sisar? Tuo on muuten jännä, että vanhempi vertaa että hän itse saman ikäisenä teki jotain, kuten vahti lasta. Sitten hän itse omissa lapsissaan ei huomaa sitä, että vanhempi lapsi joutuu tekemään samaa, mitä nuorempi ei sitten saman ikäisenä joudukaan.
Naapurin alle kouluikäinen vahtii pientä sisarustaan kun vanhempi nukkuu päivällä.
Meidän äitimme valitteli toistuvasti sitä, että lasten hoitaminen ja kasvattaminen on hänelle raskasta. (Eipä tuntunut kivalta, kun tuntui ettei olisi pitänyt syntyä. No, tuo tunne ei nyt ole pointtini.) Mutta äitini puheissa oli selkeä ristiriita, kun hän jatkuvasti jätti meitä lapsia isoimman vastuulle. Minä keskimmäisenä olin ensin hoidettava, myöhemmin hoitaja. Äitini sanoi, että "eihän tuota pientä nyt hoitaa tarvitse, siinähän se joukon jatkona menee, luette sille vain jotain tmv." Hän siis vähätteli tätä tekemämme työn raskautta, vaikka itsensä tekemä hoitaminen oli omien sanojen mukaan "maailman vaikeinta työtä".
Vierailija kirjoitti:
Naapurin alle kouluikäinen vahtii pientä sisarustaan kun vanhempi nukkuu päivällä.
Oikeasti? Oletko tehnyt asialle mitään?
Vierailija kirjoitti:
Eristää isomman lapsen kavereistaan, kun ei voi mennä mukaan kun pyydetään. Kaikkia ei välttämättä pyydetä usein, varsinkaan jos ei kuitenkaan pääse, kun on pallo jalassa kotona.
Eristäisihän se kesätyökin! Mitä hullua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eristää isomman lapsen kavereistaan, kun ei voi mennä mukaan kun pyydetään. Kaikkia ei välttämättä pyydetä usein, varsinkaan jos ei kuitenkaan pääse, kun on pallo jalassa kotona.
Eristäisihän se kesätyökin! Mitä hullua!
Ei välttämättä. Olen ollut kaverin kanssa samassa työpaikassa, ja sitä kautta saanut uusiakin kavereita (ja suhteita, joista on ollut hyötyä työelämässä myöhemminkin). Sanoisin, että lapsesta huolehtiminen estää haittaa nuorelle tärkeitä sosiaalisia kontakteja.
Jouduin itse vahtimaan 11-13-vuotiaana 7 vuotta nuorempaa sisarusta kesäisin 3-4 viikkoa hoitopaikan loman ajan. Ei ollut kivaa, koin aika stressaavaksi.
Ja kauhea valitus kun vanhempi tuli kotiin että olisi pitänyt siivota.
En ymmärrä miksei sisarusta voinut laittaa päiväkotiin kesäksi tai vanhemmat ottaa siihen lomaa tai kysyä isovanhemmilta apua...
Joo sain palkkaa, max 50e viikko...
Vierailija kirjoitti:
Jouduin itse vahtimaan 11-13-vuotiaana 7 vuotta nuorempaa sisarusta kesäisin 3-4 viikkoa hoitopaikan loman ajan. Ei ollut kivaa, koin aika stressaavaksi.
Ja kauhea valitus kun vanhempi tuli kotiin että olisi pitänyt siivota.
En ymmärrä miksei sisarusta voinut laittaa päiväkotiin kesäksi tai vanhemmat ottaa siihen lomaa tai kysyä isovanhemmilta apua...
Joo sain palkkaa, max 50e viikko...
Voi, kohtalotoverini. Minä tiedän, miksei minun siskoa laitettu päivähoitoon. Tämä johtuu siitä, ettei hän halunnut mennä. Äiti meni töihin niinkin myöhään kuin siskon ollessa vähän vaille viisivuotias. Siskoni oli tottunut olemaan kotona ja kiukutteli, kun piti mennä hoitoon. Vanhemmat ajattelivat, että minä kuusi vuotta vanhempana voin joustaa ja hoitaa häntä kesällä. Minun kiukkuni oli kai pienempää kuin siskoni, tai minut saatiin vaiennettua, kun yritin sanoa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Ite ajattelin laittaa 11v siskon huolehtimaan 7v pikkusiskosta yhden viikon ajan kesäloman lopulla kun molemmat vanhemmat töissä... siis vain päiväsaikaan... aamupalan voin tehdä niille valmiiksi ja jättää pöydälle mutta en muista ruoista tiiä, ei nuo osaa mitään vielä. Pitää varmaan opettaa pastan keitto niin ainaki jotain voivat syödä. Ehkä teen jotain voileipiä jääkaappiin tai jotain??
Mites kun pastavedet kaatuu päälle? Tai jotain?
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu sulle vtun kyylä!
Mistä näitä riittää?
Mulle tehtiin noin ja asia veetuttaa vielä näin 20 vuoden jälkeen. Yksi syistä miksi en ole enää vanhempiini yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tehtiin noin ja asia veetuttaa vielä näin 20 vuoden jälkeen. Yksi syistä miksi en ole enää vanhempiini yhteyksissä.
Niin mullekin tehtiin ja niin muakin, yli 30 vuoden jälkeen. Oon vanhempiini yhteydessä jonkin verran, mutta välimme ei ole mutkattomat. He auliisti hoitavat lapsenlapsiaan, jotka ovat jo paljon yli kymmenen. Hyvä niin, mutta tekisi mieli huomauttaa, että itse oli jo kymmenvuotiaana se lapsenvahti, juuri vanhempieni toimesta.
Ehdottaisin asiaa vanhemmalle lapselle rahallista korvausta vastaan. Vanhemmilla sisaruksilla ei ole mitään velvollisuutta vahtia pienempiään. Siitä tulee eriarvoinen asetelma sisaruksien välille, kun isommalla on enemmän velvollisuuksia kuin pienemmällä.
Itse vahdin paljon sisarustani joka on paljon nuorempi. Koin, että minut yritettiin väkisin änkeä jopa äidin rooliin. Nopeasti aloin uskoa, että minulla on velvollisuus olla hänestä vastuussa. Olisin kokenut syyllisyyttä jos olisin kieltäytynyt, vaikka olin väsynyt siihen rooliin. Eli kannattaa varoa ettei painosta ja syyllistä tässä asiassa.
Me oltiin sisaruksen kanssa aina kesät kahdestaan sen jälkeen, kun päästiin molemmat kouluikään eli nuorimmillaan 11-vuotias ja 8-vuotias. Hyvin pärjättiin, mutta toisaalta oltiin molemmat järkeviä lapsia ja naapurissa oli tuttu eläkeläispari, jos oltaisiin tarvittu aikuisen apua johonkin.