Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko nykyään ihan yleistä että isovanhemmat eivät halua nähdä lapsenlapsiaan kuin satunnaisesti?
21.05.2025 |
Olen itse ollut aikoinaan pitkiäkin aikoja hoidossa mummolassa kun vanhemmat olivat esimerkiksi lomamatkalla. Nykyään oma eläkeläisäitini tuntuu olevan koko ajan joko mökillä tai jossain reissussa ja on tavattavissa korkeintaan sunnuntailounaan merkeissä. En tuputa lasta hoitoon, mutta kieltämättä olisi kiva käydä miehen kanssa edes joskus leffassa tai syömässä kahdestaan. Olen myös huomannut että tätä on muillakin. Yhden kaverin äiti tulee naapurikunnasta harrastuksen takia kerran viikossa, mutta on silti sitä mieltä että ne lähistöllä asuvat lapsenlapset ovat liian kaukana niin ei voi nähdä.
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ennen ollut isovanhemmilla järin kodin ulkopuolisia harrastuksia. Väkisinhän monia tuupattiin isovanhemmille eikä edes kyselty mitään. Se oli vähän niin kuin pakko.
Olihan. Niihin otettiin lapsenlapsi mukaan.
En tiedä mikä yleinen nyrpeys ja veemäisyys ihmisiä ylipäänsä nykyään vaivaa. Kiinnostuksen puute lapsenlapsia kohtaan on epäilemättä suomalainen ilmiö. Muualla Euroopassa lapsista pidetään.
En itse tunne yhtäkään isovanhempaa joka ei olisi kiinnostunut lapsenlapsistaan. Ehkä ei kannata yleistää tällaisia yksittäistapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen vanhemmat jaksoivat olla aluksi hieman kiinnostuneempia lapsen lapsistaan mutta hoitoapua ei saatu silti. Asuttiin heistä 45min ajon päässä. Kävivät silti harvoin. Mun vanhemmat halunneet ja haluavat olla lastenlasten elämässä mukana vaikka asuvat 300km päässä.
Miehen vanhemmat eivät selvästi myöskään osaa olla vähän vanhempien lasten kanssa: kauhistelevat mm. pleikkapelejä ja ovat jotenkin jämähtäneet siihen miten pienten lasten kanssa ollaan eivätkä osaa olla näiden koululaisten kanssa. Ovat oikeastaan jo vieraita kun niin harvoin näkevät. Lapset eivät edes halua kylään kun ei ole mitään sidettä. Aikanaan mies oli äitinsä äidillä paljonkin hoidossa. Minä siis aikanaan kun lapset pieniä nuistuttelin miestä että kysypä vanhemmiltasi haluavatko nähdä mutta oman burnoutin aikana lopetin sen kun koin ylimääräiseksi rasitteeksi huolehtia miehen puolenkin sukulaissuhteet. Omat vanhempani säännöllisesti kyse
Miksi edes haluaisit noin huonojen isovanhempien olevan lapsiisi yhteydessa? Toki miehesi ja he tietävät kantasi ja ovat vetäytyneet ja hyvöksyneet että omat vanhempasi ovat ainost hyvät ja oijeat isovanhemmat. Niin on aina, äidin vanhemmat on patemmat.
Miniäni joskus nuorena sanoi että kestää minua enintään 2 tuntia. Olen pitänyt siitä kiinni, lastenkin synttäreillä max 2 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä miehen vanhemmat jaksoivat olla aluksi hieman kiinnostuneempia lapsen lapsistaan mutta hoitoapua ei saatu silti. Asuttiin heistä 45min ajon päässä. Kävivät silti harvoin. Mun vanhemmat halunneet ja haluavat olla lastenlasten elämässä mukana vaikka asuvat 300km päässä.
Miehen vanhemmat eivät selvästi myöskään osaa olla vähän vanhempien lasten kanssa: kauhistelevat mm. pleikkapelejä ja ovat jotenkin jämähtäneet siihen miten pienten lasten kanssa ollaan eivätkä osaa olla näiden koululaisten kanssa. Ovat oikeastaan jo vieraita kun niin harvoin näkevät. Lapset eivät edes halua kylään kun ei ole mitään sidettä. Aikanaan mies oli äitinsä äidillä paljonkin hoidossa. Minä siis aikanaan kun lapset pieniä nuistuttelin miestä että kysypä vanhemmiltasi haluavatko nähdä mutta oman burnoutin aikana lopetin sen kun koin ylimääräiseksi rasitteeksi huolehtia miehen puolenkin suk
"
Miksi naisen pitäisi kaiken muun lisäksi huolehtia myös miehen puolen sukuun yhteydenpito? Minähän nimenomaan alkuun yritin mutta yksipuolista on ollut.
Minua eivät ole isovanhemmat hoitaneet, eikä myöskään lapsiamme ole isovanhempansa hoitaneet. Kylässä on kyllä käyty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen lapsi viedään miniän äidille jatkuvasti ja ovat vuorovaikutuksessa jatkuvasti. Miehen vanhempina olemme jääneet vähän taka-alalle.
Sellaisia terveisin lapsille, että ettehän ole aina pyytämässä / vaatimassa, vaan osaatte myös kutsua isovanhempia lasten synttäreille, joulupöytään yms.
Mikäli olemme jatkuvasti lattiamattona, hoitoapuna, muuttoapuna, leipomusapuna, kuskeina, raksalla yms., voimme pikkuhiljaa vetäytyä taka-alalle. Sitten nuoriso ihmettelee, miksi isovanhemmat eivät ole kiinnostuneita lapsenlapsen elämästä. Me emme vain jaksa enää.
Tämä. Vanhemmat katse pois sieltä omasta navasta ja käytöstavat käyttöön. Olemmehan teille niitä opettaneet. Vastavuoroisuudesta ne läheiskontaktitkin lähtevät.
Tuli mieleen toisen kirjoituksesta.. Itsellä 3 lasta, nuorin nyt 3,5v. Vanhempani eivät voineet auttaa edes synnytysten aikaan. Synnytykset meni suunniteltuun käynnistykseen, joten oli suht tarkkaan etukäteen tiedossa milloin on h-hetki ja apu tarpeen (että isä pääsisi mukaan synnytykseen). Esikoisen kohdalla ei tietty ollut lastenhoitajalle tarvetta, toista synnyttäessä oli miehen veli (asuu 2h ajomatkan päässä) yön yli esikoisen seurana, kolmatta synnyttäessä saatiin vanhin ja keskimmäinen ystäväperheen luokse yökylään. Miehen äiti asuu 6h ajomatkan päässä, omat vanhemmat 1h ajomatkan päässä, olivat hyväkuntoisia juuri eläkkeelle jääneitä 65-vuotiaita. Mutta ei huvittanut edes tuollaisessa tilanteessa olla avuksi. Onneksi muut sitten auttoivat meitä. Ystävät ovatkin minulle moninverroin rakkaampia ja tärkeämpiä kuin boomeri-vanhempani.
Alue: Aihe vapaa
Tuo on aika kumma yleistys.
Ei koskaan ole kaikki ihmiset asuneet lähekkäin. Jo esim mun suku, 30 serkkuni vanhemmat, hajonneet eri puolille suomea. Ei yhteinen mummumme olisi voinut mitenkään meitä kaikkia hoitaa jotta vanhemmat vain vapaAlla.