Miksi 60 luvulla syntyneet ihmiset on tosi tuomitsevia?
Esim mä ja mun mies ei haluata lapsia niin jokos heti tätini ihmetteli että miten ihmeessä ei voida haluta lapsia tehdä. On syntynyt 60 luvulla. Mitään tälläisiä kommentteja ei olla kuultu oman ikäluokan ihmisiltä.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska vtuttaa armottomasti nuorison avuttomuus ja kyvyttömyys käsitellä mitään vastoinkäymisiä tai tunteita. Terapiaa halutaan aivan tavallisten elämäntapahtumien käsittelyyn. Miksiköhän terveydenhuolto ei toimi? Elämä nyt ei vaan ole helppoa. Huoh.
Myöskään minkäänlaisia kysymyksiä tai omaa mielipidettään ei saisi nuorisolle esittää, koska siitä heti loukkaannutaan.
Jep. Nykynuorisossa on liian paljon näitä uniikkeja lumihiutaleita. En jaksa minäkään ymmärtää sellaista kummaa vetelyyttä.
Esim. just nyt toi perheen perustaminen. Tottakai perustetaan perhe ja hommataan lapsia jos saadaan. Niin on tehty maailman sivu ja niin tulee tehdä edelleen. Se on elämän meno sellaista.
Lusikka pitää ottaa kauniiseen käte
Miks se sua hetkauttaisi jos mädähtyisin vanhana yksin asuntooni?
Vierailija kirjoitti:
Häh??? Minä olen syntynyt 1965, kuusikymppiä tulee täyteen loppuvuodesta. Päätin jo alle kymmenvuotiaana, etten lapsia tee, enkä tehnyt. Mies kyllä on ollut mukana kuvioissa jo 36 vuotta.
Voisko aloittaja olla edes hiukan vähemmän stereotypiansa lumoissa? Kiitos.
Melkein kuin minun kynästäni. Ehdin kyllä jo täyttää kuusikymmentä. Suurin piirtein kymmenen vanhana tajusin muiden juttuja kuunnellessani, että en haluaisi lapsia ikinä. Yläasteikäisenä, kun kaverini keksivät nimiä tuleville lapsilleen, sanoin sen ensimmäisen kerran ääneen ja sain kuulla, että hah hah kyllä se mieli muuttuu. Nelikymppisenä aloin kuulla ääneenmiettimisiä siitä, että kyllähän sinäkin haluaisit mummu olla. En halua. Lastenteko ja mummuna oleminen kuuluu niille, joita se kiinnostaa.
Olen 80-luvun nuori ja edelleen lapseton sinkku. Ap, uskoakseni sinun valintojasi arvioidaan ja arvostellaan paljon vähemmän kuin minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan normaalia marginaaliyksilön kohdalla, mutta koko nykysukupolvi on lapsivastainen ja mistä se kumpuaa?
Itse ihmettelen nuorena miksi niitä lapsia pitäisi tehdä
Vanhana tajusit miksi?
Ompa rankkaa yleistystä.Täti -60 syntynyt ihmettelee.Ei ole ollut meidän perheessä tapana udella lasten teosta,se on sivistymätöntä olipa minkä ikäinen tahansa kyselijä,lapset nyt saattaa uteliaasti ihmetellä ääneen kaikenlaisia asioita.Kyllähän se satuttaa jos on tahattomasti lapseton,vapaaehtoisella ei pitäisi olla ongelma,jos on asian miettinyt.Aina voi myös olla vastaamatta.
ja tädin puheiden perusteella yleistät?
Ja toisaalta ei Suomeen kannata lapsia tehdä konkurssikypsä maa kun on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh??? Minä olen syntynyt 1965, kuusikymppiä tulee täyteen loppuvuodesta. Päätin jo alle kymmenvuotiaana, etten lapsia tee, enkä tehnyt. Mies kyllä on ollut mukana kuvioissa jo 36 vuotta.
Voisko aloittaja olla edes hiukan vähemmän stereotypiansa lumoissa? Kiitos.
Melkein kuin minun kynästäni. Ehdin kyllä jo täyttää kuusikymmentä. Suurin piirtein kymmenen vanhana tajusin muiden juttuja kuunnellessani, että en haluaisi lapsia ikinä. Yläasteikäisenä, kun kaverini keksivät nimiä tuleville lapsilleen, sanoin sen ensimmäisen kerran ääneen ja sain kuulla, että hah hah kyllä se mieli muuttuu. Nelikymppisenä aloin kuulla ääneenmiettimisiä siitä, että kyllähän sinäkin haluaisit mummu olla. En halua. Lastenteko ja mummuna oleminen kuuluu niille, joita se kiinnostaa.
Olen 80-luvun nuori ja edelleen lapseton sinkku. Ap, uskoakseni sinun valintojasi ar
Siis mikä teitä vaivaa, kun ette osaa (edelleenkään) keskustella, vaan hyökkäätte yleistäen aloittajaa päin?
Minä en ymmärrä sellaisia vanhempia ihmisiä jotka tulevat latelemaan päin naamaa elämänohjeita. Mielellään tykkään kuunnella vanhempien ihmisten haastatteluja joissa kertovat elämästään ja mitä katuvat ja mistä ovat onnellisia mutta en tykkää siitä että minua tullaan ohjeistamaan päin naamaa mitä pitäisi tehdä kun hekin niin tekivät nuoruudessaan. Kerran olin erässä liikkeessä hiljaisena nuorena töissä ja siellä eräs vanhempi herrasmies kävi ja alkoi tuputtaa minulle kaikkia paikkoja minne mun pitää hakea ja miksi koska hänkin teki niin kun oli nuori jne. Ja alkoi ikäänkuin kontrolloida miten pitää elää elämääni ja miten on kauhee kun me nuoret ei osata sitä ja tätä. Tuli alistettu ja typerä olo.
Tämä on minun elämäni vaikka olenkin teidän mielestä "typerä nuori". Mun pitää itse elää ne valinnat ja virheet läpi mitä niitä nyt onkin. Ei se auta jos tulet ja sanot että tee sitä ja mene sinne ja tee näin kun maailma ei ole enää edes sellainen niinkuin sinun luvulla. Toisaalta voi antaa neuvoja mitä tehdä hankalassa tilanteessa jos itse satun kysymään apua.
Itse haluaisin olla itse sellainen vanhempi ihminen joka ei tuomitse ketään nuorta. Vaan kannustaa ja ymmärtää ja tukee tarvittaessa.
No jopa oli koko 1960-luvulla syntyneiden ihmisten mollaus yhden kommentin perusteella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos että vapautus minut. Synnyin ennen 60- lukua.
Täällä 50-luvulla syntynyt ja iloitsee myös tuosta vapautuksesta. En ole sitten yhtään tuomitseva, on sen verran elämää takana ja kaikkea on nähty, ja etenkin tehty, siis mukavaa kivaa,ei mitään laitonta kuitenkaan. Miksi pitäisikään tuomita ihmisten omia vapaaehtoisia valintoja?
On tullut vaikutelma että 50-luvulla syntyneet ovat aika suvaitsevaisia ja rentoja, johtuukohan siitä että elivät nuoruutensa hippi-aikana?
Edellinen jatkaa, koen 70-luvun vapauttavana naisille, jos vertaa edellisiin sukupolviin naisten näkökulmasta. Avoliitot, voi jopa hankkia lapsen yksin, ei tarvinnut mies seuraa tanssi ravintolaan mennessä ym mikä ei ollut mitenkään itsestään selvää meitä vanhemmille "juhlijoille". Oli toki huumeet ja muut ei suositeltavat jutut joten voi olla perää tuossa hippi ajassa,joka kyllä nosti päätään jo 60-luvulla.
Osa kaikista ikäluokista on juntteja ja ahdasmielisiä. En ole huomannut tässä mitään tiettyä ikäluokkaa, joka erityisesti kunnostautuisi perseilyssä. Miehet on konservatiivisempia kuin naiset ja moni nuorimies superkonservatiivinen, kuten alustalta olemme nähneet. Eikä kai ihme, että ne tyypit jäävät yksin.
N59 eli s. 1965
gen x keski-iän kuikuissaan purkaa vanhenemiseen liittyviä pelkoja ja epävarmuuksia nuorempiinsa. olivat itsekin vähän syrjään jäänyt sukupolvi buumereiden varjossa eivätkä koskaan kai saaneet lunastettua täysin niitä lupauksia joita heille annettiin
Nämä 60-luvun komentelijat on niitä, joiden kanssa ei keskusteltu. Oli tyhmää kysellä ja selittää. Ulos vain pärjäämään, pois jaloista. Se näkyy edelleen aggressiona, toisten syyttämisenä ja alistamisena.
Vierailija kirjoitti:
No jopa oli koko 1960-luvulla syntyneiden ihmisten mollaus yhden kommentin perusteella!
sukupolvissa on kyllä myös yhtenäisiä linjoja. gen x esim amerikassa äänesti selvästi innokkaimmin trumppia
Itse en jaksa keskustella junttien kanssa. Kyllähän tuo jostain kertoo jos puututaan toisten elämänvalintoihin, että oma elämä ei mennyt niinkuin halusi tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Nämä 60-luvun komentelijat on niitä, joiden kanssa ei keskusteltu. Oli tyhmää kysellä ja selittää. Ulos vain pärjäämään, pois jaloista. Se näkyy edelleen aggressiona, toisten syyttämisenä ja alistamisena.
Miksi on esimerkiksi anonyymipalstalla väärin kysyä miksi ette tee lasta? Ymmärrän että suoraan ei saa kysyä joltain vieraalta mutta kai omien lastensa kanssa saa keskustella asiasta jos he sen puheeksi ottavat?
Kunnolliset vanhemmat on niitä joiden kanssa voi keskustella ihan mistä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämän kyllä huomannut. En tiedä mistä johtuu
Itse olen syntynyt 1960-luvulle enkä ole tuomitseva. Minulle on aivan sama teetkö lapsia vai et. Sama myös omille sukulaisille ja jälkeläisillekin. Osa nuoremmista ylitulkitsee vanhempien sanomiset. Tavallisistakaan asioista ei voi keskustella, ilman että joku loukkaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä 60-luvun komentelijat on niitä, joiden kanssa ei keskusteltu. Oli tyhmää kysellä ja selittää. Ulos vain pärjäämään, pois jaloista. Se näkyy edelleen aggressiona, toisten syyttämisenä ja alistamisena.
Miksi on esimerkiksi anonyymipalstalla väärin kysyä miksi ette tee lasta? Ymmärrän että suoraan ei saa kysyä joltain vieraalta mutta kai omien lastensa kanssa saa keskustella asiasta jos he sen puheeksi ottavat?
Kunnolliset vanhemmat on niitä joiden kanssa voi keskustella ihan mistä vaan.
Koska siihen ei ole kummempaa syytä miksi ei halua lasta. Ei vain halua. En minä jaksa alkaa jankata loputtamasti jollekin joka ei ymmärrä kun sen kummempaa syytä ei ole. Saa kyllä kysyä. Mutta jos ei kerrasta usko. Minun pääkoppa tai mikä lie ei ole toiminut niinkuin sinun ja saanut minussa aikaan tunnetta että nyt haluan lapsen. Minkä minä sille voin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä 60-luvun komentelijat on niitä, joiden kanssa ei keskusteltu. Oli tyhmää kysellä ja selittää. Ulos vain pärjäämään, pois jaloista. Se näkyy edelleen aggressiona, toisten syyttämisenä ja alistamisena.
Miksi on esimerkiksi anonyymipalstalla väärin kysyä miksi ette tee lasta? Ymmärrän että suoraan ei saa kysyä joltain vieraalta mutta kai omien lastensa kanssa saa keskustella asiasta jos he sen puheeksi ottavat?
Kunnolliset vanhemmat on niitä joiden kanssa voi keskustella ihan mistä vaan.
Koska siihen ei ole kummempaa syytä miksi ei halua lasta. Ei vain halua. En minä jaksa alkaa jankata loputtamasti jollekin joka ei ymmärrä kun sen kummempaa syytä ei ole. Saa kyllä kysyä. Mutta jos ei kerrasta usko. Minun pääkoppa tai mikä lie ei ole toiminut niinkuin sinun ja saanut m
Miksi sitten kommentoit koko asiaa? Antaisit olla.
Itse ihmettelen nuorena miksi niitä lapsia pitäisi tehdä